Ysiluokkalaiseni kiukuttelee matematiikanläksyistä
Ovat kuulemma liian helppoja hänelle. Matematiikka on ollut viime vuosina 9-10.
Miten saada kohotettua teinin motivaatiota koska lukio tuntuu hänestä vielä etäiseltä? Löytyisikö mistään netin uumenista hänelle lisää matematiikantehtäviä, mieluiten vaikeita sellaisia? Kuinka muuten pitäisi suhtautua tuohon läksyistä kiukutteluun?
Kommentit (41)
Matematiikkaa löytyy verkosta. Kokeilkaa vaikka tuolta
http://www02.oph.fi/etalukio/pitka_matematiikka/index.html
Joku paikallinen lukiolainen voisi tulla pikkumaksusta opettamaan lukion matikkaa. Laita lappu koulun ilmoitustaululle tai fb-sivuille.
Minä kun kiukuttelin siitä kun me ei suju...
Vierailija kirjoitti:
Provo!
Ei ihminen valita, jos on liian vähän läksyjä, jos henkilö on terve päästään.
Meidän lasten koulussa ainakin annetaan todella vähän läksyjä muutenkin. Olin kummissani kun teini teki peräti kahden aineen läksyjä tänään kokonaisen tunnin. Kaipa hänellä on sitten mielenterveys epätasapainossa murrosiän vuoksi. Onneksi se on tavallisesti ohimenevää.
Vierailija kirjoitti:
Minä kun kiukuttelin siitä kun se ei suju...
Yläasteella annetaan aika vähän läksyjä. Meilläkin suht. lahjakkaalla lapsella oli vitos-kutosluokalla ihan paljonkin tekemistä. Ei vaikeaa, mutta paljon. Mutta yläasteella läksyt ehti tehdä lähes kaikki tunneilla ja samaa ovat muutkin sanoneet, varsinkin jos lapsella on matemaattista ja kielellistä lahjakkuutta vähänkään keskivertoa enemmän. Ilmeisesti ei vaan voi antaa niin paljon, koska osa ei viitsi tehdä kuitenkaan.
Muutaman vuoden takainen, pitkän matematiikan kurssista minulle jäi tämä asia erityisesti mieleen. Kurssilla oli eräs tyttö, joka kertoi meille ylpeänä, että hän oli aina peruskoulussa kahminut kymppejä matematiikassa. Minun matematiikan numeroni vaihtelivat 8-9. Mainittuanittuani tämän sain häneltä osakseni halveksuvia ja huvittuneita katseita.
Kun sitten koeviikolla oli matikankoe, ei koe tuottamut minulle suuria vaikeuksia. Taisin saada 9+:n. Tämä "kympinoppilas" taas teki koetta tuskaillen, välillä jopa itkien. Hän sai 6:n ja vaihtoi lyhyeen matikkaan.
Sanomani tällä tarinalla on se, että kannattaa olla varovainen, jos alkaa toitottamaan lapsensa erityistä matemaattista lahjakkuutta. Joissain kouluissa arvosanat lohkeavat helpommilla perusteilla kuin toisissa. Lapsesi todellinen taso selviää vasta lukiossa ja viimeistään yo-kirjoituksissa ;)
Vierailija kirjoitti:
Otsikko antaa kuvan teinistä joka kiukuttelee siitä, että joutuu tekemään matikantehtäviä.ja koulu ei kiinnosta jne.
Räikeästä otsikosta ja asian lopullisesta puolesta päätellen päälimmäinen tarkoituksesi oli vain päästä kehumaan lastasi. Jokainen, joka tämän keskustelun on avannut on oletettavasti odottanut vuodatusta kiukuttelevasta murrosikäisestä.
Olen iloinen, että lapsesi pitää laskemisesta. Eniten kuitenkin mietin, että oliko tämäkään keskustelu oikeasti tarpeellinen... jokainen löytää pienellä vaivannäöllä paljon matematiikan tehtäviä: niitähän on koko netti täynnä, on lukion oppikirjoja yms. yms.
Missä kohtaa väitin, ettei hän ole kiinnostunut koulunkäynnistä? Hänestä syksy ja kevät nyt vaan tuntuvat ikuisuudelta ennen lukiota. Mitä pahaa siinäkin on? Jos se on sinun mielestäsi koulupudokkuutta niin olkoot!
Vierailija kirjoitti:
Omassa koulussani saa siirtyä lukion matikkaan tuossa vaiheessa.
Teinin koulussa ei saa ja se on ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Minä kun kiukuttelin siitä kun me ei suju...
Kaipa kaikki teinit kiukuttelevat kun turhautuvat. Ei mitään uutta auringon alla. Kiukuttelevan teinin marinaa on ärsyttävää kuunnella.
Eiköhän ne opet ole jo tarjonneet lapselle tarpeeksi vaativaa matikantekemistä. Ne vaan ei tahdo kelvata kun niissä pitääkin nähdä vaivaa.
Mutta anna aloittaja lapselle vaikka tupakka käteen niin eiköhän lopu kiukuttelu.547
31 voi olla oikeassa. Kun tarjotaan haastavampia tehtäviä, ne eivät kelpaa. Muutenhan niitä löytäisi netistä itsekin. Vaan haluaisi lisää helppoja tehtäviä, niitä ysiluokan kirjan vaativampia, mutta ei kuitenkaan liian vaikeita. Tämän etsiminen vaatiikin jo vaivannäköä ja siksi niitä ei itse löydä. Noita lukiotason tehtäviä löytää kuka tahansa ihan parilla helpolla hakusanalla.
Jos numeroina on ollut viime vuosina myös ysejä, niin ei ilmeisestikään ole liian helppoa. Käske luuserilastasi skarppaamaan vähän.
Vierailija kirjoitti:
Jos numeroina on ollut viime vuosina myös ysejä, niin ei ilmeisestikään ole liian helppoa. Käske luuserilastasi skarppaamaan vähän.
Samaa ajattelin. Paljon on vielä oppimista peruskoulun matikassa kun ei täysiä kymppejä ole aina. Eli aivan turhaa ininää lapselta ja äidiltä.
T. Mitä teen kun tyttäreni nyt vaan on niiiiiiin kaunis!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei lapsesi etsi itse lisää tehtäviä? Noin ison lapsen luulisi jo osaavan itse etsiä lisää tehtäviä esim kirjastosta lainattavista oppikirjoista tai netistä
Ongelma onkin siinä, että hän on lainannut tähän mennessä tuppukylämme kirjaston jokaisen matematiikkaa käsittelevän kirjan.
Kuulostaa tulevalta päivöliiniltä! http://www.paivola.fi/fi/matematiikka/
Nyt vaan innokasta laskemista, sitten keväällä pääsykokeisiin ja kesällä Päivölään, niin saa teidänkin teini vähän haastetta elämään! Ja jos intoa piisaa, niin matematiikan olympiavalmennuksiin voi osallistua jo ysiluokkalaisena. Suosittelen lämpimästi, siellä pääsee laajentamaan tajuntaansa :-) Ensimmäinen viikonloppu on jo 9.-11.9. - mukaan vain!
Tuolla on kaikkea mielenkiintoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otsikko antaa kuvan teinistä joka kiukuttelee siitä, että joutuu tekemään matikantehtäviä.ja koulu ei kiinnosta jne.
Räikeästä otsikosta ja asian lopullisesta puolesta päätellen päälimmäinen tarkoituksesi oli vain päästä kehumaan lastasi. Jokainen, joka tämän keskustelun on avannut on oletettavasti odottanut vuodatusta kiukuttelevasta murrosikäisestä.
Olen iloinen, että lapsesi pitää laskemisesta. Eniten kuitenkin mietin, että oliko tämäkään keskustelu oikeasti tarpeellinen... jokainen löytää pienellä vaivannäöllä paljon matematiikan tehtäviä: niitähän on koko netti täynnä, on lukion oppikirjoja yms. yms.Missä kohtaa väitin, ettei hän ole kiinnostunut koulunkäynnistä? Hänestä syksy ja kevät nyt vaan tuntuvat ikuisuudelta ennen lukiota. Mitä pahaa siinäkin on? Jos se on sinun mielestäsi koulupudokkuutta niin olkoot!
Tekstissä ei käsitelty koulupudokkuutta, sitä ei mainittu siinä sanallakaan.
Tekstissä pureuduttiin otsikkoon, joka antaa mielikuvan teinistä, jolle koulunkäynti ei maistu. Mutta kappas vaan! Kun otsikkoa klikkaa niin sieltä paljastuukin ihanaa voivottelua ja itseihastelua siitä, kuinka erityislahjakas ja fiksu matikkanero oma lapsonen onkaan. :)
Mietin vain, että otsikointisi on hieman liian dramaattinen, sillä eihän teillä ole ongelmaa. On hieno juttu, että lapsesi on innokas laskija ja pitää matikasta.
Se apu, mitä tältä sivulta saat on nettilinkkejä ja lukiokirjavinkkejä, jotka on helposti googletettavissa ja selvitettävissä todella pienellä vaivalla. Mielestäni tämän keskustelun pointti on vain päästä kehuskelemaan oman lapsen matikkataidoilla.
Peruskoulun numerot vaihtelevat paljon eri koulujen välillä, joten en vielä tuudittuisi siihen olettamukseen, että lapsesi on erityislahjakas matikassa. Kun hän menee lukioon (oletan, kerta matikasta pitää), voi hänelle valjeta, että on olemassa myös muita hyviä laskijoita.
Sanon vain, että peruskoulutason numeroista ei kannata vielä luoda lapsellesi kuvaa suuresta matikkaneroudesta. Todellinen tso selviää sitten viimeistään yo-kirjoituksissa ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otsikko antaa kuvan teinistä joka kiukuttelee siitä, että joutuu tekemään matikantehtäviä.ja koulu ei kiinnosta jne.
Räikeästä otsikosta ja asian lopullisesta puolesta päätellen päälimmäinen tarkoituksesi oli vain päästä kehumaan lastasi. Jokainen, joka tämän keskustelun on avannut on oletettavasti odottanut vuodatusta kiukuttelevasta murrosikäisestä.
Olen iloinen, että lapsesi pitää laskemisesta. Eniten kuitenkin mietin, että oliko tämäkään keskustelu oikeasti tarpeellinen... jokainen löytää pienellä vaivannäöllä paljon matematiikan tehtäviä: niitähän on koko netti täynnä, on lukion oppikirjoja yms. yms.Missä kohtaa väitin, ettei hän ole kiinnostunut koulunkäynnistä? Hänestä syksy ja kevät nyt vaan tuntuvat ikuisuudelta ennen lukiota. Mitä pahaa siinäkin on? Jos se on sinun mielestäsi koulupudokkuutta niin olkoot!
Tekstissä ei käsitelty koulupudokkuutta, sitä ei mainittu siinä sanallakaan.
Tekstissä pureuduttiin otsikkoon, joka antaa mielikuvan teinistä, jolle koulunkäynti ei maistu. Mutta kappas vaan! Kun otsikkoa klikkaa niin sieltä paljastuukin ihanaa voivottelua ja itseihastelua siitä, kuinka erityislahjakas ja fiksu matikkanero oma lapsonen onkaan. :)
Mietin vain, että otsikointisi on hieman liian dramaattinen, sillä eihän teillä ole ongelmaa. On hieno juttu, että lapsesi on innokas laskija ja pitää matikasta.
Se apu, mitä tältä sivulta saat on nettilinkkejä ja lukiokirjavinkkejä, jotka on helposti googletettavissa ja selvitettävissä todella pienellä vaivalla. Mielestäni tämän keskustelun pointti on vain päästä kehuskelemaan oman lapsen matikkataidoilla.
Kylläpä jollakin alkaa laakeri vinkua.
Kai se on parempi noin päin ja itse laitoin mielelläni linkin.
Eikä aloittaja ole millään tavalla vastuussa siitä miten sinä otsikoita tulkitset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otsikko antaa kuvan teinistä joka kiukuttelee siitä, että joutuu tekemään matikantehtäviä.ja koulu ei kiinnosta jne.
Räikeästä otsikosta ja asian lopullisesta puolesta päätellen päälimmäinen tarkoituksesi oli vain päästä kehumaan lastasi. Jokainen, joka tämän keskustelun on avannut on oletettavasti odottanut vuodatusta kiukuttelevasta murrosikäisestä.
Olen iloinen, että lapsesi pitää laskemisesta. Eniten kuitenkin mietin, että oliko tämäkään keskustelu oikeasti tarpeellinen... jokainen löytää pienellä vaivannäöllä paljon matematiikan tehtäviä: niitähän on koko netti täynnä, on lukion oppikirjoja yms. yms.Missä kohtaa väitin, ettei hän ole kiinnostunut koulunkäynnistä? Hänestä syksy ja kevät nyt vaan tuntuvat ikuisuudelta ennen lukiota. Mitä pahaa siinäkin on? Jos se on sinun mielestäsi koulupudokkuutta niin olkoot!
Tekstissä ei käsitelty koulupudokkuutta, sitä ei mainittu siinä sanallakaan.
Tekstissä pureuduttiin otsikkoon, joka antaa mielikuvan teinistä, jolle koulunkäynti ei maistu. Mutta kappas vaan! Kun otsikkoa klikkaa niin sieltä paljastuukin ihanaa voivottelua ja itseihastelua siitä, kuinka erityislahjakas ja fiksu matikkanero oma lapsonen onkaan. :)
Mietin vain, että otsikointisi on hieman liian dramaattinen, sillä eihän teillä ole ongelmaa. On hieno juttu, että lapsesi on innokas laskija ja pitää matikasta.
Se apu, mitä tältä sivulta saat on nettilinkkejä ja lukiokirjavinkkejä, jotka on helposti googletettavissa ja selvitettävissä todella pienellä vaivalla. Mielestäni tämän keskustelun pointti on vain päästä kehuskelemaan oman lapsen matikkataidoilla.Kylläpä jollakin alkaa laakeri vinkua.
Kai se on parempi noin päin ja itse laitoin mielelläni linkin.
Eikä aloittaja ole millään tavalla vastuussa siitä miten sinä otsikoita tulkitset.
Minusta tämän koko jutun pointti on kehuskella oman lapsen ns. matikkaneroudella. Varsinaiset matematiikan sivustot ja kirjavinkit olisi aloittaja löytänyt varsin helposti, jos olisi edes vaivautunut etsimään...
Voi luoja... googleta vaikka. Ei oo vaikee löytää