Lue keskustelun säännöt.
Oletko ilkeä, kiukkuinen ja näsäviisas muutenkin?
Kommentit (9)
Olen kiukkuinen ja näsäviisas. Ilkeä en - palstallakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällä palstalla itse asiassa kirjoitan kohteliaasti ja asiallisesti: Haastan itseäni koska olisi heikkona hetkenä niin helppo provosoitua ja alkaa anonyymisti sättimään toisia mutta olen päättänyt itseni kanssa etten niin tee. Tosi elämässä olen välillä todella paskamainen ihminen ja aina kun olen sellainen ollut niin kärsin kyllä oman tunnon tuskia karvaasti. Paskamainen käytös vähentynyt selvästi vuosien varrella. Sitä jää itselleen aina välillä kiinni siitä että puhuu läheisilleen tympeään sävyyn jos on itse huonossa paikassa päänsä sisällä (stressiä töistä, fyysistä kipua tms), onneksi osaan mennä itseeni ja osaan pyytää anteeksi vilpittömästi.
Vierailija kirjoitti:
Tällä palstalla itse asiassa kirjoitan kohteliaasti ja asiallisesti: Haastan itseäni koska olisi heikkona hetkenä niin helppo provosoitua ja alkaa anonyymisti sättimään toisia mutta olen päättänyt itseni kanssa etten niin tee. Tosi elämässä olen välillä todella paskamainen ihminen ja aina kun olen sellainen ollut niin kärsin kyllä oman tunnon tuskia karvaasti. Paskamainen käytös vähentynyt selvästi vuosien varrella. Sitä jää itselleen aina välillä kiinni siitä että puhuu läheisilleen tympeään sävyyn jos on itse huonossa paikassa päänsä sisällä (stressiä töistä, fyysistä kipua tms), onneksi osaan mennä itseeni ja osaan pyytää anteeksi vilpittömästi.
Hienoa! Jatka vain harjoituksia. Mä tunnen ainakin muutaman ihmisen, joiden käytöstä vain ei pysty ymmärtämään. On hienoa, jos olet huomannut miten paljon se paskamainen käytös voi saada pahaa aikaan.
Olen, mutta piilotan sen kyllä töissä, ystäviltä ja satunnaisilta tutuilta. Elämä on raskasta kun ei voi olla oma itsensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällä palstalla itse asiassa kirjoitan kohteliaasti ja asiallisesti: Haastan itseäni koska olisi heikkona hetkenä niin helppo provosoitua ja alkaa anonyymisti sättimään toisia mutta olen päättänyt itseni kanssa etten niin tee. Tosi elämässä olen välillä todella paskamainen ihminen ja aina kun olen sellainen ollut niin kärsin kyllä oman tunnon tuskia karvaasti. Paskamainen käytös vähentynyt selvästi vuosien varrella. Sitä jää itselleen aina välillä kiinni siitä että puhuu läheisilleen tympeään sävyyn jos on itse huonossa paikassa päänsä sisällä (stressiä töistä, fyysistä kipua tms), onneksi osaan mennä itseeni ja osaan pyytää anteeksi vilpittömästi.
Hienoa! Jatka vain harjoituksia. Mä tunnen ainakin muutaman ihmisen, joiden käytöstä vain ei pysty ymmärtämään. On hienoa, jos olet huomannut miten paljon se paskamainen käytös voi saada pahaa aikaan.
Ehdottomasti jatkan. Omaa pahaa ollaanhan siinä ruokkii kun muita sättii. Näennäisesti ensin helpottaa oloa kun purkaa omaa pahaa oloaan läheisiin mutta sitten se tuleekin tuplana takaisin. Kyllä se näin vain on kuten joku viisas ihminen on joskus todennut että suurin voitettava elämänsä aikana on oma itsensä.
En. En ole koskaan ilkeä. Kiukkuinen olen harvoin. Näsäviisas? Ei kai kukaan aikuinen ole näsäviisas?
Miksi ihmeessä jos kirjoittaa mielipiteensä tällä palstalla joku tulee väittämään että olen kiihtynyt tai tuohtunut tai jotain, miten pitäisi kirjoittaa niin että mielipide tulee napakasti esille, mutta niin että joku ei luule kiihtyneeksi? Ei kai täällä virtuaalimaailmassa kukaan oikeasti ala tuntea jotain voimakkaita tunteita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En. En ole koskaan ilkeä. Kiukkuinen olen harvoin. Näsäviisas? Ei kai kukaan aikuinen ole näsäviisas?
Miksi ihmeessä jos kirjoittaa mielipiteensä tällä palstalla joku tulee väittämään että olen kiihtynyt tai tuohtunut tai jotain, miten pitäisi kirjoittaa niin että mielipide tulee napakasti esille, mutta niin että joku ei luule kiihtyneeksi? Ei kai täällä virtuaalimaailmassa kukaan oikeasti ala tuntea jotain voimakkaita tunteita?
Perustele miksi ei alkaisi?
Olen vain kiukkuinen. Kiukulla jaksaa, leppyminen tarkoittaisi luovuttamusta.