Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

65v äitini muuttunut rennosta äsksyilijäksi. Mitä teen?

Vierailija
26.08.2016 |

Äitini on aina ollut ns. välkky ja huumorintajuinen. Ei ole turhista äksyillyt ja on ollut ymmärtäväinen.
Täytettyään 60v, on hän alkanut pikku hiljaa muuttua kiukkuiseksi ja suuttuu lähes joka asiasta.

Keväällä hän jäi eläkkeelle.

Ymmärrän että hänellä on hieman outo tilanne elämässään ja käsittääkseni aika tylsää, mutta yhteydenpito kärkkään ja kiukkuisen ihmisen kanssa on hankalaa. Hän saattaa soittaa ja kysyä `miksi lapsenlapsensa (17v) ei vastaa", sanon että en tiedä kun ei ole kotona. Mummu tiuskaisee "mutta olen soittanut jo kolme kertaa". Tätä sitten vängätään koko puhelu. Tai tänään hän suuttui, kun hän soitti minulle töihin kysyäkseen "onko lapsenlapsensa (lukiolainen 17v) leirillä kun ei vastannut puhelimeen", sanoin ehkä hieman kiukkuisesti että no miksi olisi, koulussahan hän on. Mummu tiuskaisi "mistä minä voin tietää, onko koulussa vai leirillä". Tyttö on siis lähdössä leirille tänään illalla. Lopuksi mummu lopetti puhelun kun oli loukkaantunut kun olin hänen mielestään ilkeä.

Riitelee myös veljensä kanssa joka on kuulema ihan idiootti kun ei tee niin kuin äitini haluaa. Kaikki ymmärrys muiden ihmisten ratkaisuja vastaan puuttuu. Haukkuu myös ihan suoraan mieheni ja minun kasvatustyyliä. Lapset ovat kuulema niin huonosti kasvatettuja kun tappelevat keskenään, eivätkä osaa vastata edes puhelimeen.

Joo mutta joka asiasta vääntää jotain ja käyttäytyy kuin marttyyri kun en ymmärrä aina hänen oikkujaan. Onko tämä normaalia ikään kuuluvaa kiukkuamista vai pitäisikö tässä jo huolestua että on joku dementia? Miten tällaista kiukkupussia tulisi kohdella?

Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
26.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olisiko masentunut? Joillekin työelämästä poisjääminen on kriisi. Onko ystäviä/harrastuksia, jos ei yritä kannustaa hankkimaan. Toki voi olla myös alkava Alzheimer. Hankala tilanne, ei kai sitä voi muuta kuin ottaa puheeksi huolen hänen muuttumisestaan ja katsoa mitä vastaa. Lääkärin arvioonkin on hankala saada, jos ei ole itse halukas ja koe voinnissaan ongelmaa.

Vierailija
2/7 |
26.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Alkava Alzheimer oireilee mm. noin eli äksyilynä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
26.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minkälaiset välit sinulla on äitiisi? Tulee ihan ensimmäisenä mieleen, että jos välinne ovat hyvät, niin mitäs jos yrittäisit jutella äitisi kanssa? Ihan rauhassa, syyttelemättä, vältä "kun sinä aina" jne. ilmaisuja, vaan puhu enemmän minä-muodossa, minusta tuntuu..., minä koen... jne.

Sano, että rakastatte häntä ja olette aina pitäneet häntä rentona ja ymmärtäväisenä, että miksi tuntuu, että nykyään äksyilee niin helposti. Ja niin edelleen. Puhu rauhassa ja rakastavasti.

Toki, tuo voi olla myös alkavan dementian merkki. Toisaalta äitisi on vielä nuori, ei ole mikään "vanhus" siinä mielessä.

Vierailija
4/7 |
26.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Komppi ykköselle. Masennus iskee helposti, jos tuntee olonsa yksinäiseksi ja tarpeettomaksi.

Alzheimerkin tosiaan aiheuttaa tuollaista kärttyisyyttä, mutta kai sinä huomaat, muistaako hän asioita? Harvemmin Alzheimer iskee jo tuossa iässä, mutta toki se VOI iskeä jo tuossaKIN iässä.

Minusta sinä voisit tyttärenä kyllä jutella suoraan äitisi kanssa. Joskus, kun olette kahdestaan ja on aikaa. Kysy, onko hänellä jotakin vialla, kokeeko olonsa hyväksi tai kenties ahdistuneeksi, koska koet, että hän on kovin kärttyinen ja hermostuu nykyään helposti. Että voisitko auttaa.

Ja mieti, voisitko ihan heti tilanteen ollessa päällä sanoa äidillesi, että "hei, mikä nyt on hätänä, kun olet noin hurjan kiukkuinen?" "Voisitko rauhoittua ja lopettaa tiuskimisen, ei lapsi voi kesken koulupäivän vastata puhelimeen!"

Sinunkin oikeutesi ja jopa velvollisuutesi on asettaa rajoja sille, miten sinua kohdellaan. Ei ole oikeastaan reiluakaan se, jos annat äitisi kiukutella ja vedät kumminkin herneen nenääsi sanomatta asiasta suoraan äidille takaisin. Toki hän voi hermostua siitä, että sanot, mutta hei: ei se sinun harmisi ja etäisyyden ottosi AINAKAAN paranna välejänne!

Hänellä on aikaa soittaa koska vaan, joten hän ei ehkä nyt ihan tajua, että koulussa/töissä käyvät eivät voi, eikä kännykkää aina edes kuule.

Vierailija
5/7 |
26.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kärsimättömyys ja äksyily kuuluu Alzheimerin alkuoireisiin. Jonkun asteista muistamattomuutta sairastunut osaa aluksi peitellä...mutta kohta on hukassa kaikki, varkaita joka nurkassa, sukulaiset vihollisia, ei peseydytä, ei laiteta ruokaa, avaimet aina hukassa....asutaan sikolätissä. Näin.

Vierailija
6/7 |
26.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eläkkeelle jääminen on iso asia! Työ on monelle tuon ikäiselle varsinkin elämän sisältö, ja kun se otetaan pois, mitä jää jäljelle? Parhaimmillaan tietysti harrastukset, joko vanhat tai uudet ja muut mielenkiinnon kohteet. Mutta jos mitään muuta ei ole elämässä ollut kuin työ, niin ei kai tuo ihme ole, että on kärttyinen uuden elämäntilanteen edessä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
26.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lääkäriin ja muistitesteihin mars.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi kaksi yhdeksän