Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Ikineitsyt, eikä toivoa paremmasta
25.08.2016 |
Olen siis 20-vuotias nainen, ylipainoinen (90 kg, 163 cm) ja olen viimeksi koskenut vastakkaiseen sukupuoleen 9-luokan pakollisissa paritansseissa 5 vuotta sitten. Ystäväpiirinikään ei kuulu yhtään miestä ja kavereitakin on runsaat kolme. Nyt yhden niistä kavereista läksiäiset on tulossa enkä oikein edes huvita mennä, kun tiedän istuvani hiljaa koko sen ajan, kun siellä olen. Olen siis erittäin hiljainen, sulkeutunut, introvertti, mikä osaltaan selittää pienen kaveripiirin. Tulossa on noin 20 vierasta, joista tunne ainoastaan juhlien järjestäjän ja meidän yhteisen kaverin joka kuuluu niihin kolmeen minun kavereista.
Aloitin yliopistossa viime vuonna alalla jossa opiskelijoista 26% on miehiä ja aina kaikissa bileissä olen päätynyt seinäruusuksi vaikka olen kovasti yrittänyt sosiaalistua. Ei sillä että kukaan minua olisi edes lähestynyt.
Onko minulla oikeasti mitään toivoa? Tuntuu, että vajoan koko ajan syvemmälle yksinäisyyteen enkä voi sille mitään.
Kommentit (34)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet aivan kuin minä parikymppisenä, olin ujo ja jännitin =) Vasta hiukan vanhempana aloin löytää itseni ja uskaltauduin olemaan rennosti porukoissa, ja ihmiset alkoivat noteerata minut. Sen jälkeen sain laihdutusinnostuksen ja ylläri-pylläri miehetkin alkoivat kiinnostua. Neistyyteni menetin vasta 27-vuotiaana ja yli 30 vuotiaania löysin nykyisen aviomieheni. Eli sinulla ei ole mitään hätää, ehdit vielä elämään ;) Mutta muistathan, että väkisin yrittämällä se ei onnistu!
Roadwalker kirjoitti:
Mikä ikineitsyt tuon ikäinen nyt muka on? Älä nyt vaan mene menettämään neitsyyttäsi jollekin randomille vain koska haluat siitä eroon. Se on nuorella naisella iso valtti parisuhdemarkkinoilla.
Yksikään täysipäinen nainen ei halua miestä, jolle naisen neitsyys on joku valttikortti. Nyt taas vähän valoja päälle urpot!!
Oma naiseni painaa melkein 90kg ja en vaihtaisi mihinkään! On niin loistavan pehmeä sekä sisältä että ulkoa ettei paremmasta väliä!
Mäkin olin ujo ja täysin vailla kokemusta miehistä 26-v asti. Nyt olen 1.5 vuodessa harrastanut seksiä 24 miehen kansaa. Kokeile tinderiä! Jos mä saan, säkin saat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Roadwalker kirjoitti:
Mikä ikineitsyt tuon ikäinen nyt muka on? Älä nyt vaan mene menettämään neitsyyttäsi jollekin randomille vain koska haluat siitä eroon. Se on nuorella naisella iso valtti parisuhdemarkkinoilla.
No ei tasan ole. Kyllä se on normaalille miehelle lähinnä ahdistusta ja paineita aiheuttava asia tietää, että on jollekin ensimmäinen.
No ihan totta, laihduta hyvä ihminen, ei se nyt niin vaikeaa ole, varsinkaan nuorelle ihmisille. Enkä todellakaan sano pahalla, mutta tosiasia on, että hoikemman on helpompi löytää kumppani ja itsetuntokin siinä kohoaa, usko pois. Ja onhan tuollainen paino jo terveysriskikin ja mitä enemmän tulee ikää, sitä hankalampaa laihduttaminen on.
Jätät sokerin ja viljat pois, vähennät perunaa ja riisiä, lisäät kasviksia ja muistat syödä riittävästi rasvaa ja sopivasti proteiinia. Tutkimusten mukaan laihtumista edesauttaa myös suoliston hyvä bakteerikanta, eli käytä päivittäin esim. ab-piimää. Iltasyömiset jätät pois, syöt päivällisen klo 18-19, eikä mitään sen jälkeen, siihen tottuu kyllä nopeasti. Sitten vaan liikuntaa 2 tuntia päivässä. Aloitat vaikka kotijumpalla, ostat parit puntit, joilla saat jumppaan tehoa. Kävely on ihan hyvää liikuntaa, kunhat kävelet todella reipasta tahtia ja riittävän pitkiä lenkkejä ja voit vielä tehostaa kun otat sauvat mukaan. Myöhemmin sitten voita aloittaa vaikka joogan, se on tehokasta, minä tykkään myös vesijuoksusta.
Ei se laihtuminen ketään yksistään tee onnelliseksi, mutta ihan varmasti auttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tunnet painon ongelmaksi niin tee nyt sen eteen hommia kun tilanne ei kuitenkaan ole vielä pahimmasta päästä. Oletko ajatellut liittyä johonkin ylioppilaskunnan järjestöön. Jos sitä kautta löytyisi joku harrastus. Olen itse myös 20v, kännissä muutamia yhden illan juttuja ollut, ja niitä kadun. Mieti joku asia mistä tykkäät ja tiedät. Itse tiedän kyllä tosin muutamia ihmisiä joilla ei mitään mielenkiinnon kohteita elämässään. Ehkä helpompi puhua porukassa jolla samanlaisia ajatuksia ja mieltymyksiä. Sosiaalistuminen voisi olla helpompaa aloittaa jossain yliopistoa mukavammassa ympäristössä. Etsi vaikka joku käsityö harrastus, missä enemmin aikuista porukkaa. Kun porukka on vähän vanhempaa niin yleinen ilmapiiri on rento, etkä vertaa itseäsi muihin.
Neitsyt kirjoitti:
Tää rekisteröitymispakko on syvältä.
Eli minulla on 17 vuotta aikaa ennen kuin vauvapalstan neitsyysennätykset menee rikki. Ja sille joka sano, että löydän varmasti jonkun, niin Suomessa on vähintään tuhansi, jotka ei ikinä löydä ketään. Suurimmalla osalla tosin on jotain lyhyitänsuhteita välillä. Rehellisesti sanoen olen melko varma että kuulun niihin jotka ei ikinä löydä ketään. Koska jos minulla olisi toivoa, luulisi jonkun miehen minulle edes puhuneen, jostain muusta kuin koulu asioista.
Ap
Minä olen hyvä esimerkki vanhemmasta miehestä josta kukaan ei kiinnostu, poikuus tallella ikinä en ole naista suudellut en ole edes kädestä pitänyt.
En ole edes ylipainoinen enkä mielestäni pahan näköinenkää, mutta arka olen aina ollut ja pysytellyt sakissa paremminkin taka-alalla, känniporukoissa en ole ikinä viihtynyt kun en itse juo.
Halua olisi kyllä saada naisystävä vaikkapa loppuelämäksi.
Kai sitä vaan odottaa että joku käy hihasta nykäisemässä itte kun ei uskalla vierasta lähestyä.
Niin ei kai neitsyys mikään paha juttu ole, eikä siitä väkisin tarvitse eroon päästä jonkun juopporentun kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mäkin olin ujo ja täysin vailla kokemusta miehistä 26-v asti. Nyt olen 1.5 vuodessa harrastanut seksiä 24 miehen kansaa. Kokeile tinderiä! Jos mä saan, säkin saat.
Tätäkö se sitten on, aletaan jakorasiaksi, voi luoja ei näin.
Vierailija kirjoitti:
Laihduttaminen on helpommin sanottu kuin tehty, varsinkin kun syön suhteellisen terveellisesti, tosin isompia annoksia kuin ehkä pitäisi ja liikunkin ihan kohtalaisesti, mutta nautin vain kävelystä, joten en kuluta tarpeeksi.
Nettitreffeily tuntuu vain säälittävältä, kun en kelpaa kenellekkään livenä. Jos olisin käynyt edes yksillä treffeillä, niin olisi ehkä eri asia.
Ap
Koitapa ajatella tuota nettitreffailua ihan sen kannalta, että se on vain yksi keino tavata ihmisiä joita et muuten tapaa, kun aloitusviestissäkin kerroit miten vähän ihmisiä oikeasti tapaat. Ei se ole säälittävää, aivan nykyaikaa. Laita rehellinen kuva itsestäsi, sellainen nätti mutta ei-vääristävä josta käy selkeästi ilmi esimerkiksi se ylipainosi, ihan sen takia että sitten ei tarvi pelätä että kelpaatkohan jollekin joka ottaa yhteyttä, silloin tiedät että jos (ja kun) joku ottaa yhteyttä niin ovat kiinnostuneita sinusta ihan kaikkine kiloinesi. :) Ja noin nuoren ei tarvitse todellakaan vielä edes pohtia mitään ikineitsyeksi jäämistä, sinulla on koko elämä edessä! Välillä voi tuntua että kaikki ovat jo hirveän kokeneita hirveän nuorina, mutta oikeasti ei ole mitenkään epätavallista tai kummallista aloittaa seurustelua ja seksielämää yli kaksikymppisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menetin neitsyyteni 33-vuotiaana ihanalle miehelle, josta nyt pari vuotta myöhemmin tulee lapseni isä.
Ja tämä ei johdu uskonnollisista syistä.
Elämässäni on ollut epävarmuutta, sairautta ja masennusta, mutta se oli neitsyenäkin antoisaa ja ehdin tehdä paljon asioita ja kokea vaikka mitä. Eipä harmita nyt kun ison vauvamahan kanssa kotinurkissa vietän parisuhde-elämää, että olisin elänyt nuoruuttani tylsästi.
Ja olen myös pullukka ja tapasin mieheni netissä. Ja lisäksi olen 180 cm pitkä... T. 33
Alue: Aihe vapaa
Pienennä annosten kalorimäärää, syö enemmän kasviksia ja kävele kaikkialle. Siis kaikkialle 10km säteellä. Kävelemälläkin kuluttaa jos kävelee tarpeeks pitkään, varsinkin maastossa jossa on korkeuseroa. Opi rakastamaan ylämäkiä ja portaita.Laihtumisessa avain on annoskoko ja oikeanlaiset ravintoaineet. 30kg saa vuodessa veks tarkkailemalla syömistä ja kävelemällä jos motivoituu siihen.