onko perhepäivähoitajia linjoilla?

Minä yleensä valmistan lounaan valmiiksi, ennen kuin hoitolapset hoitoon tulevat. Eka lapsi tulee vähän ennen kahdeksaa.

Kun on ruoka valmiina, niin sitten on aikaa puuhastella lapsien kanssa.

Välipalan taas teen silloin, kun lapset on päikkäreillä.

enkä aina jaksa tehdä edellis iltana kaikkea valmiiksi. Mites siivoukset?

Esivalmistelen ruuat niin, että ne on helppo ja nopea tehdä. Esim. eilen paistoin lihapullat valmiiksi tälle päivää sekä hoitolapsille että perheelle, ja lounaalle tarvitsi tehdä vain muusi ja salaatti. Keittovihanneksetkin voi pilputa valmiiksi illalla tai aamulla ennen hoitolasten tuloa. Joskus leivotaan sämpylöitä lasten kanssa, niistä riittää pakastimeenkin.



Nyt saan varmaan moraalisaarnan täältä kun olen keskellä työpäivää AV:lla, mutta huomautettakoot, että tämä on ainoa taukoni 12 tunnin työpäivän aikana. Lapset nukkuvat yhtäaikaa max ½h, enkä takuulla aio istua sängyn laidalla sen aikaa, vaan juon kahvit tässä. ;)

Lapset just päikkäreillä :)



Ruoat pyrin tekemään jo edellisenä päivänä, tosin ei se kovin iso homma ole aamupäivälläkään niitä tehdä. Olen kyllä innokas ruoanlaittaja ja kokenut kokkailija eli sen puoleen ehkä ei tunnu minulle työläältä.



Perhepäivähoito on kodinomaista hoitoa eli lapset voi ja kannattaa ottaa mukaan kaikenlaisiin askareisiin. Isommat osaavat auttaa esim. pöydän kattamisessa ja kaikkien mielestä leipominen yms on tosi kivaa.



Myös siivoukseen lapset osallistuvat kykyjensä mukaan eli keräävät lelut paikoilleen jne.



Minä pesen pyykkejä ja teen siivousta päivän kuluessakin eli kaikki ei tosiaankaan jää illaksi. Sehän tässä työssä on juuri etuna, että voi puuhastella kotihommiakin ohessa.



Jo parivuotias osaa pukea ainakin jotain päällensä ja ulosmenoon kannattaakin varata aikaa (nimenomaan pukemiseen). Lapset ovat tosi ylpeitä, kun osaavat pukea vaikkapa haalarin ihan itse päälleen!



Itse suhtautun perhepäivähoitoon vähän siten, kuin lapset olisivat osa omaa perhettä. Tietenkään en heitä " omi" , mutta kohtelen samoin kuin omiakin lapsia ja he osallistuvat arkisin elämäämme siinä kuin muutkin perheenjäsenet.



Lapsille tärkeintä on leikkiminen ja siihen kannattaa heitä kannustaa. Itse voi ja pitääkin tottakai välillä keksiä virikkeitä, askartelua, laulua jne, mutta mieluiten lapset leikkivät keskenään. Ja silloin taas on sitä aikaa ruoanlaittoon, järjestelyyn ja välillä jopa ihan itsellekin (kuten päikkärien aikana)



Minusta pph:n työ on parhaimmillaan sellaista, että ei ole kiireen ja stressin tuntua - päivärytmi toki on melko tarkka ja selkeä, mutta joustovaraakin löytyy. Leppoisaa yhdessäolemista ilman liikaa yrittämistä, sitä tämä työ minulle on :)

Siivous on helppoa kun ei päästä kotia kovin sotkuiseksi ollenkaan.

Minäkin teen paljon ruokia valmiiksi aamulla, ennen kuin lapset tulevat jos vaan mahdollista. Välipaloja valmistan jo edellisenä iltana jos vaikka kiisseliä tai mutta valmista, ehtii jäähtyä hyvin. Päiväunien aikaa en valmista kun välttämättömät, sillä se on myös minun lepoaikaa. Lasten syödessä teen monesti välipalat, enne kuin lähetään satuja lukee.

ja täytyy myöntää että vähän väsyttää :) Nuorin hoitolapsista on 1-vuotias ja aika kova sottapytty, hänen jälkiään tulee useammin siivottua. Mutta kai tää tästä

Nuo lapset on jotenkin niin ihania tyyppejä, jokainen oma persoonansa ja kaikkien kanssa saa tehdä vähän eri juttuja. Tänään on laskettu mäkeä ja rakennettu lumimajaa, muovailtu ja rakenneltu palikoilla.



No, kohta tulee kevät ja kurakelit, lisää hommia...