Sinä, joka olet muuttanut jatkuvasti: mikä sai lopulta asettumaan aloilleen?
Vai saiko mikään?
Me muutettiin taas viikko sitten, ja jo nyt olen keksinyt 543774 syytä, miksi en viihdy tässä kodissa ja haluan muuttaa taas tulevaisuudessa... Nyt tuntuu siltä, että muuttamisesta on tullut mulle jokin pakkomielle.
Miten tämän saa loppumaan? Omistusasunto ei ole mahdollinen vielä vuosiin, ja sellaiseen sitoutuminen hirvittää tämän muuttohinkuni takia muutenkin.
Kommentit (5)
Löysin sopivan asunnon itselleni ja pojalleni vuosikausiksi eteenpäin 😉 täys rempattu koko kämppä ennen meidän muuttoa ja valitsen itse tapetit. Vastapäätä on päiväkoti ja ala-aste, täydellistä ! Töihinkään ei ole pitkä matka.
Mies. Yksin asuessani en tuntenut mitään paikkaa kodiksi, ne olivat vain kämppiä, joista oli helppo lähteä. Ei ollut mikään mikä olisi pitänyt minua paikallaan. Sitten tapasin miehen (nykyään ollaan naimisissa), alettiin seurustelemaan ja muutettiin yhteen. Miehen työ estää paikasta toiseen muuttelun. Sitä sitten jäätiin paikalleen ja on hyvä olla näin.
Samassa veneessä kuin ap, ja mulla on vielä lapsiakin mikä lisää kuvioon syyllisyydentunteen lisäksi.
Mulla on ihan sama ongelma, joku ihmeen wanderlust. Uusi koti on aina virkistävä muutos, mutta vuoden jälkeen kaipaan jo kipeästi uusiin maisemiin. En tiedä uskallanko itsekään ikinä ostaa omaa asuntoa, vaikka ASP-tili onkin.