Päiväkoti työpaikkana

Harjoittelijalle paska paikka. Olin kerran työkkärin toimesta päiväkodissa töissä ja jouduin lähes orjan aseman. Tantat senku kittasivat kahvia ja minä jouduin huolehtiman 20 pennun laumasta yksin.

Olen lto. Ja vastaus kysymykseesi: päiväkoteja on erilaisia. Jos työyhteisössä on hyvä ilmapiiri, yksi parhaista työpaikoista. Ainoa miinus jotkut vanhemmat, jotka purkavat oman pahan olonsa työntekijöihin.

Olisi tarjolla sijaisuuksia. Mietin jos uskallan jättää vakipaikan. Ap

Sadepäivät on keljuja. Kuriksien pukeminen lapsille ja omat vaatteet kastuvat läpimäriksi kun seisoo ulkona kaatosateessa.

Työajat on vissiin suuriltaosin päivätyötä? Pyhät ja vkl vapaat? Ap

Vierailija kirjoitti:

Työajat on vissiin suuriltaosin päivätyötä? Pyhät ja vkl vapaat? Ap

Ei ole jos menee vuoropäiväkotiin.

Olen entinen lastenhoitaja (lähihoitaja lapset nuoret). Melu melu melu oli se joka sai vaihtamaan alaa. Todella väsyttävää työskennellä sen keskellä joka päivä. Mieti kuin kotonasi olisi lasten synttärit joka päivä, jaksaisitko? Myös totuus siitä ahdisti kun näki paljon työntekijöitä joita lapset ei edes kiinnostaneet, eivät olleet millään lailla sydämellisiä ihmisiä. Vanhempien edessä niin mielin kielin ja kun selkä kääntyi niin myös ilme muuttui:( mieti siis kaksi kertaa. Päiväkodissa kaiken teet lasten ehdoilla ts ei yhtään aikuisen omaa aikaa kuin kahvitauko. Ruokailukin ryhmässä juosten välillä auttamassa lapsia ruokailussa.

Vierailija kirjoitti:

Sadepäivät on keljuja. Kuriksien pukeminen lapsille ja omat vaatteet kastuvat läpimäriksi kun seisoo ulkona kaatosateessa.

Pukeutumiskysymys. Ei varmasti kastu, jos pistää itsekin kunnon kuravaatteet ja kumpparit päälle. Lisäksi vaihtovaatteita voi kuljettaa mukana.

Itse olen sijaistanut avustajana useassa päiväkodissa, joskin ulkomailla. Työpaikan ilmapiiri vaikuttaa todella paljon, kuten muillakin aloilla. Jos muuta henkilökuntaa on vähän tai muut työntekijät keskittyvät enemmän kahvin juontiin, on työ kyllä melko rankkaa. Olin usein aivan poikki työpäivän jälkeen. Itsestäni siis ainakin tuntui useassa paikassa, että silmiä ja käsiä olisi pitänyt olla pari paria enemmän. Muuten työ on kyllä mukavaa ja voi olla, että Suomessa työnkuva on erilaista. Kyllä työstä jää ainakin paljon hyviä muistoja lasten kanssa. :)

Vierailija kirjoitti:

Olen entinen lastenhoitaja (lähihoitaja lapset nuoret). Melu melu melu oli se joka sai vaihtamaan alaa. Todella väsyttävää työskennellä sen keskellä joka päivä. Mieti kuin kotonasi olisi lasten synttärit joka päivä, jaksaisitko? Myös totuus siitä ahdisti kun näki paljon työntekijöitä joita lapset ei edes kiinnostaneet, eivät olleet millään lailla sydämellisiä ihmisiä. Vanhempien edessä niin mielin kielin ja kun selkä kääntyi niin myös ilme muuttui:( mieti siis kaksi kertaa. Päiväkodissa kaiken teet lasten ehdoilla ts ei yhtään aikuisen omaa aikaa kuin kahvitauko. Ruokailukin ryhmässä juosten välillä auttamassa lapsia ruokailussa.

Olen tuo 8, mutta komppaan myös ehdottomasti tätä! Melu saa usein päänkipeäksi, eikä auta, vaikka lapsia välillä rauhottelisikin. Kyllä se melu taas nousee nopeasti samoihin desibeleihin. Ja todella juuri nämä väliinpitämättömät työntekijät olivat ikäviä. :( Ja jos tosiaan aiot tehdä sijaisuuksia, varaudu päiväkotimeininkiin myös aikuisten puolelta: joissain paikoissa osataan olla tosi ilkeitä ja väliinpitämättömiä sijaisia kohtaan. Joissain paikoissa olin kuin ilmaa (ei siis tervehditty vaikka tervehdin, ei kerrottu lapsista mitään vaikka koitin kysellä jne.)

Vierailija kirjoitti:

Sadepäivät on keljuja. Kuriksien pukeminen lapsille ja omat vaatteet kastuvat läpimäriksi kun seisoo ulkona kaatosateessa.

Ja se, kun osalla lapsista on rikkinäiset, liian pienet tai lenkuttomat kurikset. Tai valmiiksi märät.

Vanhempien tulotaso ei korreloi millään tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sadepäivät on keljuja. Kuriksien pukeminen lapsille ja omat vaatteet kastuvat läpimäriksi kun seisoo ulkona kaatosateessa.

Pukeutumiskysymys. Ei varmasti kastu, jos pistää itsekin kunnon kuravaatteet ja kumpparit päälle. Lisäksi vaihtovaatteita voi kuljettaa mukana.

Tuo on kyllä ihan totta. Pelkkä tuulipuku ei pidä tarpeeksi vettä kaatosateessa eikä oikeastaan tavllisessakaan sateessa.

Olen lto (nyt mammalomalla) ja melu oli tosiaan ongelmana, kun aloitin työt "todella vaikeassa 3-5v ryhmässä" valmistuttuani opeksi. Tästä aikaa nyt 5 vuotta.

Ei siinä mitään, syksy meni rauhoittumista ja äänen hallintaa harjoitellessa. Tärkeää oli, että me aikuiset emme koskaan korottaneet ääntä, eli näytimme mallin rauhalliseen käytökseen. Sain myös puhuttua meille joka päivälle salivuoron (30min + pe 1h) ja siellä lapset saivat purkaa energiaa. Joulun jälkeen olikin sitten jo ns tavallista päiväkotiarkea.

Eli päiväkoti työympäristönä on aikuiselle sellainen, millaiseksi hän sen tiiminsä kanssa rakentaa. Vaivaa pitää aluksi nähdä, eli jos haluaa vaan kahvitella eikä tehdä työtään, saa kestää myös melua.

Työskentelin kiertävänä lastenhoitajana (varahenkilö) pari vuotta ja päiväkodeissa on suuria eroja pienelläkin alueella! Olin yhteensä n. 15 päiväkodissa ja parissa meininki oli kuin jostain teinien pitämästä lapsiparkista: lapset leikkivät päivät pitkät keskenään, hoitajat eivät jutelleet lapsille, ohjattua toimintaa ei ollut ja lapsille mäkätettiin pikku jutuista :( Näihin ryhmiin ei saatu opettajia vaikka lain mukaan kai 1/3 työntekijöistä pitäisi olla ope/sosionomi...

Sitten onneksi suurimmassa osassa oli aivan ihanaa ja rauhallista: oli selkeä päivärytmi ja minä sijaisenakin tiesin aina, mitä tehdä. Ei ollut hengailua vaan kehittävää toimintaa ja lapset olivat jotenkin iloisempia ja aktiivisempia kuin noissa kamalissa "tarhoissa". Eikä ollut melua! Nyt kun mietin omalle lapselle hoitopaikkaa, tiedän mitä välttää ja minne haluaisin lapseni viedä.

Olen kouluttautunut nuorena parikymppisenä lto:ksi, mutta sijaisuuksien myötä huomasin varsin pian että ala ei sovi minulle. En kestä melua, enkä jaksa olla aidosti kiinnostunut toisten lapsista enkä halunnut esittää kiinnostunutta koko loppu työelämääni. Myöskin päiväkotialan naisvaltaisuus oli haasteellista, aina löytyy kaikenlaisia selkäänpuukottajia. Nyt vuosikymmeniä myöhemmin olen tyytyväinen että lähdin alalta. Viihdyn nykyisessä työssäni aikuisasiakkaiden parissa, työyhteisössäni on melko tasaisesti töissä miehiä ja naisia, joka sekin tuo ilmapiiriin "tervettä" asennetta. Päiväkodista kyllä varmasti löytyy töitä, mutta vähissä on tuntemani ihmiset, jotka siellä työssään viihtyisivät ja jaksavat.

Paskin työpaikka, missä olen ikinä ollut. Lapsissa ei valittamista, eikä kyllä vanhemmissakaan, mutta ne "työkaverit". Juoruavia akkoja lauma.

Jos päiväkodissa tarvitsee ulkoilla säällä kuin säällä niin saako talon puolesta tarvittavat varusteet? Esimerkiksi rankkasade kastelee nopeasti hyvänkin ulkoilupuvun läpi likomäräksi ja aika harvalla aikuisella on kotona kuravaatteita valmiina jotka voisi töihin tuoda.