Mihin tarvitaan filosofian teorioita?

Mistä lapsesi oli kuullut filosofian teorioista? Oliko jokin esimerkki, minkälaisia teorioita?

Ne ohjaavat ajattelua. Niiden avulla voidaan käsittää vaikkapa sama asia usein eri tavoin ja saada siitä eri tyyppistä tietoa.

Tällä videolla selitetään asia selkeästi.

Tavallaan se pyrkii selvittämään samanlaisia kysymyksiä kuin uskonto: Miksi olemme täällä, moraalikysymyksiä (etiikka): mikä on oikein/väärin. Mitä on todellisuus? Mitä me oikeastaan tiedämme?

Aloitus on filosofinen kysymys.

Mihin tarvitset yhtään mitään? Mihin kukaan tarvitsee mitään?

Ne kehittävät lapsesi ajattelukykyä ja kuuluvat yleissivistykseen. Niiden tuntemisesta on hyötyä tietyissä ammateissa, jos lapsi päättää joskus lähteä niitä opiskelemaan ja filosofisesta ajattelukyvystä on hyötyä ihan arkielämässäkin.

Mihin maailmassa nyt tarvitaan järjenkäyttötaitoa

Filosofia on erityisen tärkeä tieteenala juuri siksi, että sitä kautta ihmiskunta on oppinut suhtautumaan sitä ympäröiviin ilmiöihin järjestelmällisesti ja perinpohjaisesti (ns. empiirisellä otteella). Ilman ontologian ja epistemologian teorioita, ei ihmiskunnalla olisi nykyisenlaista kykyä harjoittaa tieteellistä, havainnoivaa ja kriittistä ajattelua, joka on kehittänyt maailmamme tällaiseksi kuin me sen tunnemme. Muun muassa teknologia sekä lääketieteen käytännon sovellukset perustuvat pohjimmiltaan filosofiaan. Ihmisillä kun olisi muutoin luontainen taipumus yleistää arkihavaintonsa. Esimerkiksi: "siskoni sairasti paiseruttoa, annoin hänelle kuumaa maitoa ja hän parani -> kuuma maito parantaa ruton".

Filosofit ovat kuitenkin kautta aikain esittäneet kysymyksen "miten voimme olla mahdollisimman varmoja siitä, mikä on syiden ja seurausten välinen suhde? Millä tavoin meidän tulisi havainnoida ja tutkia maailmaa, jotta se näyttäytyisi mahdollisimman pitkälti sellaisena kuin se on, eikä sellaisena kuin me sen (haluamme) nähdä?" Nämä ovat perustavanlaatuisia kysymyksiä. Filosofia ei ole pelkästään liirumlaarumia, sellaista näennäistiedettä, jossa pohditaan elämän merkitystä tai muita tosimaailmasta irrallaan olevia eksistentiaalisia kysymyksiä. Se on logiikkaa, asioiden järjestelmällistämistä ja arkiajattelun laajentamista. Myös demokratia perustuu (ihannetilanteessa) filosofialle: vallan kolmijako, Rawlsin ajatukset heikoimman aseman turvaamisesta... Filosofia on näennäisestä lässyttävästä ulkokuorestaan huolimatta todella elämänläheistä ja siksi tuiki tarpeellista.

Nyt voidaan sitten siirtyä kiistelemään, onko nykytiede antanut todella meille onnellisen sekä merkityksellisen elämän ja onko demokratia todellakin paras hallintomuoto. Nämäkin ikuisuuskysymykset ovat kuitenkin oma filosofian lajinsa... :)

Selittämään maailmaa.

Teoriat eivät kuulu filosofiaan.

Filosofit vaan jylisevät norsunluutorneissaan käsittämättömiä teorioita, joita kuuntelevat toiset filosofit.

On olemassa kirja nimeltä Sokrateen kahvila. En ole lukenut sitä, mutta arvostelusta luin, että filosofiaa sopisi hyvin arkipäiväistää. Kuulemma huonoimpia keskustelijoita ovat juuri filosofit, jotka kuolettavat keskustelun.

Lapset ovat hyviä filosofeja. Heillä ei ole pätemisen tarvetta vaan aitoa ihmettelyä.