Puhutelkaapa tänään kouluun pyöräilevien teinienne kanssa liikennekäyttäytymisestä!

Vein tänään omat lapseni kävellen kouluun (3 kpl) ja palasin sitten kotiin ja lähdin autolla töihin. Yläasteella ja lukioissa koulu alkoi ilmeisesti vähän myöhemmin, sillä kaduilla oli todella paljon pyöräileviä teinejä.

Ensimmäinen koulupäivä ja autoilijoiden liikennekäyttäytymisestä on puhuttu todella, todella paljon. Minä ajoin hyvin varovasti, jopa alinopeutta. Ihan vain, koska jännitystä täynnä olevat koululaiset eivät välttämättä muista ihan kaikkiin suuntiin katsoa, kun se ensimmäinen koulupäivä jännittää enemmän kuin järki sallii.

Valehtelematta meinasin ajaa SEITSEMÄN pyöräilevän teinin päälle. Miksi? NE POLKEVAT AJORADALLA, KUUNTELEVAT MUSIIKKIA SAMALLA, KÄÄNTYVÄT IHAN MINNE SATTUU NÄYTTÄMÄTTÄ KÄÄNTYMISMERKKEJÄ JA YLITTÄVÄN TEITÄ KATSOMATTA MIHINKÄÄN SUUNTAAN.

Tulin töihin kädet täristen. Ensimmäinen läheltä piti -tilanne oli jo kamala. Ajoin omalla kotikadulla (nopeusrajoitus 30km/h) kahtakymppiä ja käännyin risteyksestä toiselle kadulle. Risteyksessä vauhtia ehkä 10-15km/h kääntyessä. Minua vastaan pyöräili tyttö, jolla oli isot kuulokkeet korvillaan, jauhoi purkkaa, TUIJOTTI KÄNNYKKÄÄNSÄ! Ajoi siis autotiellä ja oli kääntymässä auton päälle. Tööttäsin ja tyttö pelästyi tietenkin, mutta jatkoi matkaansa kiertäen autoni.

Toisessa tilanteessa ajoin edelleen lähikatuja, 20km/h. Edelläni pyöräili teini, jolla silläkin oli korvilla kuulokkeet. Ei kuullut, kun ajoin takana ja päätin ohittaa sen. Sepä kääntyi yhtäkkiä risteävälle tielle vasemmalle tien oikeasta reunasta näyttämättä mitään merkkiä siitä, että olisi lähtenyt ylittämään katua. Pelästyi sekin.

Kolmas ja neljäs olivat yhdessä. Pysähdyin suojatien eteen ja pääsin pieniä koululaisia tien yli. Katsoin molempiin suuntiin, ettei jalankulkijoita tai pyöräilijöitä tullut, joten lähdin liikkeelle. Minun takaani kuitenkin ampaisi eteen kääntyen vasemmalle nuo kaksi teiniä EDELLEENKIN NE LUURIT KORVISSA!!

Viides ajoi takanani ajoradalla. Pysähdyin suojatien eteen ja tuo ohitti minut vasemmalta, polki suojatielle auton eteen ja jatkoi matkaansa pyörätielle. Ei, autoa ei ohiteta pyörällä vasemmalta ja koukata auton eteen!

Kuudes ja seitsemäs ajoivat lähellä työpaikkaani ajoradalle niin, että tulivat alikulkutunnelista kevyen liikenteen väylälle mihinkään suuntaan katsomatta jalkakäytävälle ja sieltä suoraan eteeni ajoradalle. Näin silmäkulmastani pyöräilijät, ehdin jarruttaa. Jalkakäytävällä ollut mummo koiran kanssa melkein jäivät alle!

Onneksi tänään auton ratissa olin minä, eikä joku toinen, joka olisi ajanut vaikka ihan sallittuja nopeuksia!

Ihan vain pari asiaa siis näille teineille: ajoradalle ei tulla yhtäkkiä pyörän kanssa, vaikka siellä saakin ajaa. Pääasiallisesti pitäisi mennä pyöräteillä. Autoja ei ohitella pyörällä miten sattuu. Risteyksissä pitää katsoa, mihin ajaa, eikä olettaa, että kaikki väistävät. JA NIITÄ KORVIA JA KUULOA EI PEITETÄ MUSIIKILLA PYÖRÄLLÄ AJAESSA!!!