Lue keskustelun säännöt.
Kristitty mystikko, huhuu?!? Kysymyksiä.
11.08.2016 |
Olen jäänyt miettimään joitain kirjoituksiasi. Kysymys on irrallisista asioista, joten aloitan oman.
Olet joskus sanonut, että hauskuus alkaa, kun tajuaa koko maailman olevan illuusiota. Voisitko tarkentaa?
Oletko lukenut Neile Donald Walschia? Oletko samaa vai eri mieltä hänen kanssaan?
Olen viime aikoina pohtinut seuraavaa ristiriitaa: saat mitä pyydät + todellisuutta ei pidä vastustaa vaan hyväksyä. Logiikkani mukaan jos hyväksyn todellisuuden, niin en ole pyytämässä mitään... Jos pyydän, niin olen tyytymätön todellisuuteen... Miten tämä dilemma olisi ratkaistavissa!
Kommentit (6966)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus tällä palstalla joku kirjoitti, kuinka usko Jumalaan ilman järkeilyä on ainoa vaihtoehto. Se on juuri näin. Se on elinehto. Välttämätöntä on vain luottaa Jumalaan.
Osaisitko neuvoa, miten tuota luottamusta voisi lisätä? Se tuntuu olevan minulle vaikeaa...
Kieltäydy uskomasta muunlaiseen Jumalaan, kuin luotettavaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus tällä palstalla joku kirjoitti, kuinka usko Jumalaan ilman järkeilyä on ainoa vaihtoehto. Se on juuri näin. Se on elinehto. Välttämätöntä on vain luottaa Jumalaan.
Osaisitko neuvoa, miten tuota luottamusta voisi lisätä? Se tuntuu olevan minulle vaikeaa...
Kieltäydy uskomasta muunlaiseen Jumalaan, kuin luotettavaan.
Hyvä neuvo, koska yksi ja ainoa olemassa oleva Jumala on luotettava.
Ei nyt onnistu lainaaminen ei millään. Mutta tämä siis komenttiin 6739
Kiitos, kun jaoit tarinasi.
Olen monesta asiasta kanssasi samaa mieltä, vaikka en samaa uskoa jaakkaan. En ole koskaan halunnut seurata sokeasti jotain tiettyä gurua tai opettajaa. En edes ketjun päätähtenä esiintyvää mystikkoa, vaikka hänellä mielestäni paljon hyviä ajatuksia onkin. Valaistuneeksi voi itseään väittää kuka tahansa. Monella on taustallaan myös aika epäpuhtaat motiivit tälle touhulle. On se sitten taloudellinen tai seksuaalinen toisesta hyötyminen tai ihan vain ihalijajoukon kerääminen ympärilleen. Ja silti, he kaikki ovat myös ihmisiä ja se inhimillinen puoli varmasti löytyy lähes kaikista niin kauan kuin henki ruumiissa pihisee. Samanlaisia huijareita löytyy kyllä myös kristityistä piireistä. Oikeastaan ihan kaikkialta missä ihmisiä kokoontuu. Tarkkana ja varovainen saa olla ketä kuuntelee.
Vaikka kristinuskossa moni asia minua hiertääkin, niin ihan samaa voin sanoa kaikista muistakin uskomusjärjestelmistä. Ja varsinkin se kuinka ne tuodaan julki. Esimerkiksi newagessa ja nondualismissakin tökkii ajatus, että heti kun ollaan tälle polulle astuttu niin ollaan heti jumalia. Uskon kyllä, kuten mystikkokin on tässä ketjussa tainnut sanoa, että olemme kaikki pieniä osasia suuresta kokonaisuudesta, joka on Jumala. Mutta en minä egon ja mielen sekamelska voi sanoa olevani Jumala. Olen siitä pieni palanen ja minusta löytyy kyllä se Jumalan kipinä, mutta yksin en ole mitään. Olen myös kuullut, että sitä omaa jumaluutta ja värähtelyä puolustetaan kynsin hampain ja tehdään jotain suojauksia kauppareissullekin ettei vain saastuta taviksista. Tarvitsisiko Jumalan tehdä niin?
Moni varmasti myös lähtee tälle tielle juuri niiden päräyttävien kokemusten toivossa. Niistä olen jäänyt aika lailla paitsi, mutta nykyään koen sen jopa hyvänä asiana. Voin myöntää, että minäkin joskus niitä kaipasin jonain todistusaineistona. Ja varmasti halusin olla myös edistynyt vanha sielu, mutta nuo ajatukset ovat karisseet matkan varrella. En ole koskaan meditoinut ns. oikeaoppisesti. Kunhan vain tarkkailen itseäni muutaman askeleen päästä. Olen löytänyt itsestäni aika läjän törkyä tuota kautta ja se onkin ollut suurin motivaationi tälle toiminnalle. Itselleni valehtelu, toisten väärin kohteleminen jollain muka hyvällä syyllä yms ei onnistu enää niin helposti. En myöskään vähättele itseäni enää, mikä mielestäni on ihan yhtä paha kuin muiden vähättely.
Tavoittelin myös joskus kiihkeästi valaistumista, tietämättä edes mitä se on. Enkä tiedä vieläkään, koska en ole sitä kokenut.Olen tavallaan luopunut koko ajatuksesta. Kuljen matkaani hetki kerrallaan. Ehkä koen jotain oivalluksia tai löydän totuuden. Kuka tietää. Uskon(huom uskon), että lopulta mikään valaistuminen ei tule sen mukaan kuinka paljon meditoit ja teit harjotteita, tai kuinka hyvä oppilas olit jollekin gurulle, vaan ainoastaan Jumalan armosta, kun "hän" (lainausmerkeissä, koska en hahmota jumalaa persoonana)niin hyväksi näkee. Koska muutenhan kaikki luostarit olisivat täynnä valaistuneita, jos kaikki olisi vain siitä omasta egon panostamisesta kiinni. Enkä myöskään jaksa tapella mitään egoa vastaan. Riitaa on ihan tarpeeksi maailma pullollaan. Ja vielä pitäisi itsensäkin kanssa tapella?
Onpa sinulla mahtava mielikuvitus ja melkoinen satusetä.
Mutta olkoot.
Et ole ensimmäinen joka noin sanoo. Koen sen kyllä enemmän lahjana kuin kirouksena. Muuten komenttisi meni kyllä vähän yli hilseen. Mielestäni ei vain ole korrektia kutsua ketään henkisesti tai hengellisesti jälkeenjääneeksi. Varsinkin jos syy on vain se, että ärsyttää. Tai saa toki niinkin tehdä, mutta sitten ei kannata esiintyä yhtään sen parempana ihmisenä kuin muutkaan. En ole kristitty, vaan nondualismi on enemmän lähellä sydäntä. En silti pidä siitä kuinka kristittyjä tai ketään katsellaan nokanvartta pitkin. Joo, kristityt paasaa ja on ärsyttäviä välillä. Mutta samaa tekee kaikki muutkin sieltä omasta poterosta. Tässä minäkin paasaan ja olen varmasti ärsyttäväkin, mutta ei sitä kannata niin vakavasti ottaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei nyt onnistu lainaaminen ei millään. Mutta tämä siis komenttiin 6739
Kiitos, kun jaoit tarinasi.
Olen monesta asiasta kanssasi samaa mieltä, vaikka en samaa uskoa jaakkaan. En ole koskaan halunnut seurata sokeasti jotain tiettyä gurua tai opettajaa. En edes ketjun päätähtenä esiintyvää mystikkoa, vaikka hänellä mielestäni paljon hyviä ajatuksia onkin. Valaistuneeksi voi itseään väittää kuka tahansa. Monella on taustallaan myös aika epäpuhtaat motiivit tälle touhulle. On se sitten taloudellinen tai seksuaalinen toisesta hyötyminen tai ihan vain ihalijajoukon kerääminen ympärilleen. Ja silti, he kaikki ovat myös ihmisiä ja se inhimillinen puoli varmasti löytyy lähes kaikista niin kauan kuin henki ruumiissa pihisee. Samanlaisia huijareita löytyy kyllä myös kristityistä piireistä. Oikeastaan ihan kaikkialta missä ihmisiä kokoontuu. Tarkkana ja varovainen saa olla ketä kuuntelee.
Vaikka
Miten koet, että tämä teoreettinen ei-persoonallinen läsnäolo/viisaus/jumala osaa antaa jokaiselle ihmiselle tämän ansaitsemalla tavalla sen mitä juuri tämä kyseinen yksilö tarvii? Silloinhan voisi ajatella, että kaikki juuri saavatkin tekojensa mukaan ja että tosiaan vaikka siellä luostarissa olisi hyvinkin.. henkisesti pitkällä olevia ihmisiä.
Ihan ystävällisesti kysyttynä. Ajattelin ennen itse samoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten koet, että tämä teoreettinen ei-persoonallinen läsnäolo/viisaus/jumala osaa antaa jokaiselle ihmiselle tämän ansaitsemalla tavalla sen mitä juuri tämä kyseinen yksilö tarvii? Silloinhan voisi ajatella, että kaikki juuri saavatkin tekojensa mukaan ja että tosiaan vaikka siellä luostarissa olisi hyvinkin.. henkisesti pitkällä olevia ihmisiä.
Ihan ystävällisesti kysyttynä. Ajattelin ennen itse samoin.
Yritän pitää vastaukseni lyhyenä ja ytimekkäänä, mutta voi olla, että lähtee silti rönsyilemään.
Koen, että Jumala = tietoisuus joka on kaikkialla ja kaikessa. Totta kai se tietää mitä minun elämässäni, tai kenen tahansa elämässä tapahtuu. Tietoisuus tietää kaiken, koska se on kaikki. Jumala tai tietoisuus miksi sitä ikinä haluaakaan sanoa leikkii tätä leikkiä kuten haluaa. Joskus se haluaa upota johonkin tarinaan ja unohtaa itsensä. En tiedä onko tähän leikkiin sitten jotenkin koodattu, että lopulta kaikkien seikkailuiden jälkeen se oivaltaa taas kuka/mikä on.
En tiedä onko kyse edes niinkään ansaitsemisesta. Kyllähän maailmassa tapahtuu paljon asioita joista voisi sanoa, että tuo ei kyllä tuota ansainnut. Hyvää tai pahaa. Asioita vain tapahtuu. Ne voi joko hyväksyä tai olla hyväksymättä. En voi sanoa, että olisin kovin viisas tai oivaltanut, että sikäli olen väärä henkilö vastaamaan. Painiskelen myös säännöllisen epäsäännöllisesti juuri tuon ansaitsemis asian kanssa, varsinkin kun näen epäoikeudenmukaisuutta.
En väittänyt, että luostareissa ei voisi olla ns henkisesti pitkällä olevia. Varmasti on. Mutta sitä varten ei tarvitse olla luostarissa. Eikä luostarissa olo tarkoita automaattisesti, että joku olisi. Oivallus voi syntyä kuin salama kirkkaalta taivaalta esim. jonkunt tapahtuman seurauksena tai se voi syntyä pitkällisen harjoituksen tuloksena. Mutta es uskon, että mitään tarkkaa kaavaa on. Uskon, että tietoisuus leikkii leikkiään, kunnes on tullut siihen pisteeseen, tavalla taikka toisella, että nyt riittää tämän osalta. Tarkoitan, että se ei ole ihmisen henkilökohtainen päätös vaan ennemminkin armosta lähtöisin. Eli tavallaan vain hetki hetkeltä ohjaudut kohti lopullista totuutta ja matkan sisältö ja pituus on kaikilla eri. Lopputulos sama. Vierastan myös tuota termiä henkisesti pitkällä oleva. Millä sitä voi oikein mitata? Käytetty aika tai matkan pituus ei ainakaan mielestäni toimi mittarina. Sitä vain ensin ei oivaltanut ja sitten oivalsi.
Miten homma sitten ilmenee käytännössä. Omalta kohdalta voisin sanoa, että joskus yht äkkiä vain tiedän jotain. Vaikka hetki sitten en tiennyt, niin jostain se tieto on ilmestynyt minun tietoisuuteeni. Ei välttämättä edes mitenkään sanallisessa muodossa. Mutta jos minun tietoisuuteni on osa suurempaa kokonaisuutta, jossa kaikki tieto on, niin tavallaan minullakin on pääsy näihin asioihin. Se on sitten oma valinta mitä sillä tiedolla tekee. Joskus esim. pelko, epäusko, ylpeys, mikä milloinkin ottaa vallan ja viittaan kintaalla sille tiedolle. Ja huomaan sitten kantapään kautta, että olisi vain pitänyt uskoa.
Mutta kuten sanoin, nämä ovat vain minun mietteitäni, enkä ole varmasti se paras henkilö näihin vastaamaan. Suolarakeen kanssa siis myös nämä minun horinat.
Vierailija kirjoitti:
Onpa sinulla mahtava mielikuvitus ja melkoinen satusetä.
Mutta olkoot.
Et ole ensimmäinen joka noin sanoo. Koen sen kyllä enemmän lahjana kuin kirouksena. Muuten komenttisi meni kyllä vähän yli hilseen. Mielestäni ei vain ole korrektia kutsua ketään henkisesti tai hengellisesti jälkeenjääneeksi. Varsinkin jos syy on vain se, että ärsyttää. Tai saa toki niinkin tehdä, mutta sitten ei kannata esiintyä yhtään sen parempana ihmisenä kuin muutkaan. En ole kristitty, vaan nondualismi on enemmän lähellä sydäntä. En silti pidä siitä kuinka kristittyjä tai ketään katsellaan nokanvartta pitkin. Joo, kristityt paasaa ja on ärsyttäviä välillä. Mutta samaa tekee kaikki muutkin sieltä omasta poterosta. Tässä minäkin paasaan ja olen varmasti ärsyttäväkin, mutta ei sitä kannata niin vakavasti ottaa.
Jostakin syystä sinulla on valtava tarve selitellä asioita ummet ja lammet. Tässä tapauksessa en usko, että kyseessä on pätemisen tarve, vaan pikemmnkin siitä, että mielesi on rauhaton ja sisäinen rauha puuttuu.
Sinusta olisi enemmän iloa ja hyötyä muille kun olisit vaiti, hiljaa.
En sano tätä negatiivisessä mielessä enkä millään pahalla tarkoituksessa, eikä mitään mitä tänne olen kirjoittanut, vaikka jotkut ovat niin tulkinneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jostakin syystä sinulla on valtava tarve selitellä asioita ummet ja lammet. Tässä tapauksessa en usko, että kyseessä on pätemisen tarve, vaan pikemmnkin siitä, että mielesi on rauhaton ja sisäinen rauha puuttuu.
Sinusta olisi enemmän iloa ja hyötyä muille kun olisit vaiti, hiljaa.
En sano tätä negatiivisessä mielessä enkä millään pahalla tarkoituksessa, eikä mitään mitä tänne olen kirjoittanut, vaikka jotkut ovat niin tulkinneet.
Olet kyllä tavallaan oikeassa. Mielessä on pauhannut paljon viime aikoina. Ihan liikaakin. Myllerykseksi tätä kutsuisin. Ja rauha usein pauhun seurauksena hukassa tai ainakin vähän taustalla. Tämä menee kausittain ja nyt on näköjään tällainen vaihe päällä. Ehkä tällekin on tarkoituksensa, joten liikoja en sterssaa. Olen ollut pitkään hiljaa ja yksin. Vuosia. Nyt on vain tarve ja kaipuu jakaa ajatuksia muiden kanssa. Ehkäpä tuo tuosta taas rauhoittuu ja saatte olla rauhassa ;)
Tuo umpien ja lampien selittely on ollut tapanani aina rippumatta rauhasta tai sen puutteesta. Tiedostan kyllä, että se voi olla rasittavaa, mutta se nyt vain tuntuu olevan meikäläisen tyyli. Jo lapsesta asti.
En mitenkään loukkaantunut kommentistasi. Se oli ihan hyvä ja aiheellinen huomio.
Vierailija kirjoitti:
Jostakin syystä sinulla on valtava tarve selitellä asioita ummet ja lammet. Tässä tapauksessa en usko, että kyseessä on pätemisen tarve, vaan pikemmnkin siitä, että mielesi on rauhaton ja sisäinen rauha puuttuu.
Sinusta olisi enemmän iloa ja hyötyä muille kun olisit vaiti, hiljaa.
En sano tätä negatiivisessä mielessä enkä millään pahalla tarkoituksessa, eikä mitään mitä tänne olen kirjoittanut, vaikka jotkut ovat niin tulkinneet.
Olet kyllä tavallaan oikeassa. Mielessä on pauhannut paljon viime aikoina. Ihan liikaakin. Myllerykseksi tätä kutsuisin. Ja rauha usein pauhun seurauksena hukassa tai ainakin vähän taustalla. Tämä menee kausittain ja nyt on näköjään tällainen vaihe päällä. Ehkä tällekin on tarkoituksensa, joten liikoja en sterssaa. Olen ollut pitkään hiljaa ja yksin. Vuosia. Nyt on vain tarve ja kaipuu jakaa ajatuksia muiden kanssa. Ehkäpä tuo tuo
Hyvin, suorastaan erinomaisesti olet tuonut asiasi esille, olen sitä ihaillut, itse en siihen kykene.
Jatka vaan samaan syssyyn tarinoitasi kertomista.
Tuo kun sanoin, että ole vaiti ja hiljaa ei ollut käsky eikä kehoitus, etkä varmaankaan sitä sellaisena ottanutkaan.😀
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku kirjoitti suunnilleen niin, että Tietoisuus tietää kaiken, koska se on kaikki. Lisäisin, että Tietoisuus myös kokee kaiken, ja me olemme yksilöinä se sama Tietoisuus, mutta fyysisessä, yksilöllistyneessä ihmismuodossa - monena ihmisenä. Tietoisuus on toki kaikki muukin, jokainen eläin, kasvi, kivi, jne. ihan kaikki.
Jotkut kutsuvat Tietoisuutta nimellä Jumala, jotkut valitsevat jonkun muun nimen. Jotkut eivät ymmärrä olevansa yhtä Tietoisuuden/Jumalan kanssa, vaan egomielen harhassa syvällä ollen väittävät niin kertovien olevan väärässä, jopa syntisiä.
Raamatussakin kerrotaan, että olemme Jumalan kaltaisia, mutta moni on käsittänyt sen niin, että Jumala olisi jotenkin ihmisen kaltainen, mutta vain valtavampi ja monin tavoin mahtavampi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Ehkä koen jotain oivalluksia tai löydän totuuden."
Jaa, että meinaat löytää totuuden?
Sallinet että toivotan sinulle onnea ja menestystä etsinnällesi.
Pahaksi onneksi totuutta et voi mistään löytää
Varmaa on, että et tule koskaan sitä löytämään
vaikka etsisit sitä mistä tahansa.
Mitäs sinä arvelet?
Sinä olet menttaalinen olento.
Voiko menttaalinen olento kohdata sellaista,
mikä ei ole menttaalinen, sillä sitä totuus
on.
Voitko sinä rajallinen olento kohdata sitä mikä
on rajaton, sillä sitä totuus on.
Vierailija kirjoitti:
"Ehkä koen jotain oivalluksia tai löydän totuuden."
Jaa, että meinaat löytää totuuden?
Sallinet että toivotan sinulle onnea ja menestystä etsinnällesi.
Pahaksi onneksi totuutta et voi mistään löytää
Varmaa on, että et tule koskaan sitä löytämään
vaikka etsisit sitä mistä tahansa.
Mitäs sinä arvelet?
Sinä olet menttaalinen olento.
Voiko menttaalinen olento kohdata sellaista,
mikä ei ole menttaalinen, sillä sitä totuus
on.
Voitko sinä rajallinen olento kohdata sitä mikä
on rajaton, sillä sitä totuus on.
Otit tuon ehkä liian kirjaimellisesti. En muista sanoinko juuri tuossa viestissä, vai jossain muussa, että olen tavallaan lopettanut etsimisen. Sen oivalsin, että lukemalla aiheesta kaikki käsiini saamat kirjat, katsomalla youtubesta kaikki vastaan tulevat videot jne. saavutaa vain lisää uskomuksia. Mikä minä olen sanomaan mikä on totuus. Varmaan koska katson tätä maailmaa edelleen varmaan aika vahvasti ihmispersoonan läpi. Vaikka sanasi olisivatkin totta, mistä minä sen tiedän. En tiedä ja sen tiedän.
Tuolla lainaamallasi ehkä juuri viittasin siihen, että juuri nyt en kyllä tiedä oikeen mitään. Mutta koska en tiedä nyt tulevaisuuttakaan, niin mistä minä tiedä millaisten linssien läpi silloin maailmaa katselen. Nyt mennään sillä mitä on annettu. Jonkinlaista nöyryyttä tässä kai ollaan oppimassa. Minusta tuntuu, että ilman nöyryyttä ei voi kokea Jumalaa. Koska Jumala/tietoisuus on jotain sellaista minkä ymmärtäminen vaatisi ihmispersoonasta luopumista. Joten on oltava nöyrä luojaans kohtaan ja annettava ohjat sille. Koska muuten se ihmisminä sekaantuu joka asiaan. Ja että ego voisi alistua tietoisuudelle sen on oltava nöyrä. Ilman taistelua ja vastarintaa. Hyvänä renkinä eikä kukkona tunkiolla. Mutta ihmispersoona joka vahvasti koen olevani haluaa silti pitää ohjat käsissään. Ei siinä kauniit sanat totuudesta auta. Sellasta se nyt vain on. Sekin pitää kai vain hyväksyä. Nöyrtyä siihen, että paikkani juuri nyt on siinä missä olen. Eip voi mittään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvin, suorastaan erinomaisesti olet tuonut asiasi esille, olen sitä ihaillut, itse en siihen kykene.
Jatka vaan samaan syssyyn tarinoitasi kertomista.
Tuo kun sanoin, että ole vaiti ja hiljaa ei ollut käsky eikä kehoitus, etkä varmaankaan sitä sellaisena ottanutkaan.😀
Olin tulossa sanomaan jotain ylevää, kuinka onneksi arki onpi ilonamme ja tulee pysyttyä pois täältä. Onneksi en ehtinyt mitään sanomaan, kun lipsuin jo kauniista sanoistani :D
Minusta tuntuu, että ilman nöyryyttä ei voi kokea Jumalaa. Koska Jumala/tietoisuus on jotain sellaista minkä ymmärtäminen vaatisi ihmispersoonasta luopumista. Joten on oltava nöyrä luojaans kohtaan ja annettava ohjat sille. Koska muuten se ihmisminä sekaantuu joka asiaan. Ja että ego voisi alistua tietoisuudelle sen on oltava nöyrä. Ilman taistelua ja vastarintaa. Hyvänä renkinä eikä kukkona tunkiolla. Mutta ihmispersoona joka vahvasti koen olevani haluaa silti pitää ohjat käsissään. Ei siinä kauniit sanat totuudesta auta. Sellasta se nyt vain on. Sekin pitää kai vain hyväksyä. Nöyrtyä siihen, että paikkani juuri nyt on siinä missä olen. Eip voi mittään.
Jos löytyy halukkuutta etsiä Jumalaa/tietoisuutta voisi aloittaa oman mielensisällön tarkkailua. Useimmin ego siellä touhuaa... arvostelee itseä, ihmisiä, asioita, tilanteita ja etsii syyllisiä jne. haluten hallita kaikkea itseä ja toisia. Ego on ajattelumalli eikä sillä ole voimaa ellen itse anna sille sitä, samaistumalla sen ajattelumalliin. Neutraalisti tarkkailemalla omaa mieltä ego alkaa hiipua ja mieleeen alkaa tulla tilaa todelliselle Itselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ehkä koen jotain oivalluksia tai löydän totuuden."
Jaa, että meinaat löytää totuuden?
Sallinet että toivotan sinulle onnea ja menestystä etsinnällesi.
Pahaksi onneksi totuutta et voi mistään löytää
Varmaa on, että et tule koskaan sitä löytämään
vaikka etsisit sitä mistä tahansa.
Mitäs sinä arvelet?
Sinä olet menttaalinen olento.
Voiko menttaalinen olento kohdata sellaista,
mikä ei ole menttaalinen, sillä sitä totuus
on.
Voitko sinä rajallinen olento kohdata sitä mikä
on rajaton, sillä sitä totuus on.
Et vastannut kumpaakaan kysymykseen.
Viitsisitkö vastata?
Minusta tuntuu, että ilman nöyryyttä ei voi kokea Jumalaa. Koska Jumala/tietoisuus on jotain sellaista minkä ymmärtäminen vaatisi ihmispersoonasta luopumista. Joten on oltava nöyrä luojaans kohtaan ja annettava ohjat sille. Koska muuten se ihmisminä sekaantuu joka asiaan. Ja että ego voisi alistua tietoisuudelle sen on oltava nöyrä. Ilman taistelua ja vastarintaa. Hyvänä renkinä eikä kukkona tunkiolla. Mutta ihmispersoona joka vahvasti koen olevani haluaa silti pitää ohjat käsissään. Ei siinä kauniit sanat totuudesta auta. Sellasta se nyt vain on. Sekin pitää kai vain hyväksyä. Nöyrtyä siihen, että paikkani juuri nyt on siinä missä olen. Eip voi mittään.
Jos löytyy halukkuutta etsiä Jumalaa/tietoisuutta voisi aloittaa oman mielensisällön tarkkailua. Useimmin ego siellä touhuaa... arvostelee itseä, ihmisiä, asioita, tilanteita ja etsii syyllisiä jne. haluten hallita kaikkea itseä ja toisia. Ego on ajattelumalli eikä sillä ole voimaa ellen itse anna sille sitä, samaistumalla sen ajattelumalliin. Neutraalisti tarkkailemalla omaa mieltä ego alkaa hiipua ja mieleeen alkaa tulla tilaa todelliselle Itselle.
Voi tiedän tämän liinakin hyvin. Taisin jossain viestissäni mainita, että en varsinaisesti meditoi, mutta yritän olla valppaana nyt. Aina kun muistan. Tunnemyrskyjen keskellä se vasta onkin jännää hommaa. Olen tätä harrastanut useamman vuoden ja tosiaan perannut itsestäni vaikka mitä törkyä johon olen automaatiolla samaistunut. Ja oikeuttanuy näillä asioilla ties mitä. Ja vellonut ihan typerissä asioissa. Välillä sitä on selvemmillä vesillä ja sitten se ego taas iskee jostain puskista. Jääden kyllä usein kiinni kolttosistaan. Mutta kyllä sitä usein tulee edelleen tanssahdeltua egon kanssa usemapikin biisi, ennen kuin taas havahtuu missä mennään.
Tuo vinkkisi on oikeen hyvä sellaisille ihmislle jotka eivät esim ehdi tai pysty tai jaksa istumameditaatiota harrastamaan. Ja toisaalta sen saa heti mukaan arkeen. Voi suositella kyllä lämpimästi kokeilemaan.
Et vastannut kumpaakaan kysymykseen.
Viitsisitkö vastata?
Jaa anteeksi. Yritän vastata. Ymmärrän, että ihminen ei voi valaistua. Ihminen ei voi käsittää Jumalaa. En etsi enää. Joten ihmisminä ei voi löytää etsimäänsä, mutta todellinen minäni voi kyllä käsittää itsensä. Mutta ihminen ei voi käsittää Jumalaa. Koen olevani ihmispersoona. Teen sen minkä voi ja jätän loput Herran haltuun? Mitä muuta voin?
Voiko menttaalinen olento kohdata sellaista,
mikä ei ole menttaalinen, sillä sitä totuus
on.
Ei voi.
Voitko sinä rajallinen olento kohdata sitä mikä
on rajaton, sillä sitä totuus on.
En voi.
Ja siltikin koen olevani rajallinen olento. Voin vastata vain siitä näkökulmasta.
Vierailija kirjoitti:
Et vastannut kumpaakaan kysymykseen.
Viitsisitkö vastata?
Jaa anteeksi. Yritän vastata. Ymmärrän, että ihminen ei voi valaistua. Ihminen ei voi käsittää Jumalaa. En etsi enää. Joten ihmisminä ei voi löytää etsimäänsä, mutta todellinen minäni voi kyllä käsittää itsensä. Mutta ihminen ei voi käsittää Jumalaa. Koen olevani ihmispersoona. Teen sen minkä voi ja jätän loput Herran haltuun? Mitä muuta voin?
Voiko menttaalinen olento kohdata sellaista,
mikä ei ole menttaalinen, sillä sitä totuus
on.
Ei voi.
Voitko sinä rajallinen olento kohdata sitä mikä
on rajaton, sillä sitä totuus on.
En voi.
Ja siltikin koen olevani rajallinen olento. Voin vastata vain
Hyvä, vastaukset olivat sata rosenttisesti oikein.
Onpa sinulla mahtava mielikuvitus ja melkoinen satusetä.
Mutta olkoot.