Lue keskustelun säännöt.
Taiteilijan vaimo?
Kypsä
08.08.2016 |
Onko täällä vertaiskokemuksia freelancer-taiteilijan puolisona olemisen ja pikkulapsivaiheen yhdistämisestä? Miten se onnistuu? Löytyykö täältä vertaiskokemuksia.
Työrupeamat ovat usein intensiivisiä aamusta iltaan ja viikonloput sekä ennakoimattomia. Puhelinsoitto seuraavalle keikalle voi tulle milloin vaan ja töiden puutteessa töille ei sanota ei. Työt ovat myös matkatyötä. Olen silloin yksin vastuussa vauvasta. Välillä tuntuu lohduttoman yksinäiseltä ja väsyttävältä, kun mies höösää omissa jutuissaan hioen loputtomasti taiteellisen työnsä yksityiskohtia.
Työt eivät ole rahakkaita. Kuukauden palkalla mieheni voi paiskia 5 kuukautta töitä. Intialaiset hikipajoissaankin saavat parempaa palkkaa kuin kulttuurialan työläiset. Jos alan puhua tästä, nousee suuri meteli taiteellisen työn erityislaadusta. Kannan suuremman vastuun perheen taloudesta. Mies on paljon pois, mutta töissä poissaolo ei tule yhteisen hyvän eteen.
Hän on väsynyt nalkutukseeni, minä olen väsynyt ymmärtämättömyyteensä ja prioriteetteihin. Sorrun nalkuttamiseen ja hän kärsii siitä, että en ole positiivisella fiiliksellä. Elämästä on mennyt mielekkyyden tuntu. Olemme toisillemme vieraita.
Kommentit (6)
Varmasti kaikki tämä oli tiedossa ennen vauvaa?
Eli minusta väärin tässä vaiheessa vaatia muuta kuin mikä ikään kuin oli "sopimus". Sanaton sellainen ehkä, mutta kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen siinä mielessä erilaisessa tilanteessa, että mieheni tienaa erittäin hyvin, vaikka on taiteellisella alalla, joten olen voinut hoitaa kaikki kolme lasta kotona kouluikään asti. Mutta siis kysymykseesi; varaudu kasvattamaan lapsesi yksin. Jos joudutte paljon matkusteleman ukomailla perheen kanssa, niin arki tulee olemaan huomattavasti rankempaa kuin tavallisella yksinhuoltajalla, joilla on yleensä edes jonkinlainen tukiverkosto. Älä odota koskaan minkäänlaista tukea lastenhoidossa tai talouden pyörittämisessä mieheltäsi, saati "oikeilta" yksinhuoltajilta tai perheellisiltä, koska SINÄ olet itse osasi valinnut ja olet pelkkä lompakkoloinen. (vaikka tekisit mitä, tai vaikka sinulla olisi jo alunperin ollut 1000kertaa enemmän omaisuutta kuin miehelläsi).
Tuliko tämä tilanne yllätyksenä?
Se on tässä mielestäni avainkysymys. Jos miehen työtilanne oli täysin selvillä ennen vauvan hankintaa, niin minusta kohtuutonta ajatella hänen siirtyvän "kunnon töihin" raksalle ja elättämään täysin perheen.
Avaus on pitkähkö, mutta niukka siinä mielessä, että yhtään tietäsi tilanteen lähtökohtia.
Nalkutuksella ei ainakaan mitään hyvää saa aikaan.
Keskustelemalla ehkä saa.
Eli istukaa alas ja taloudelliset faktat pöytään. Kerro syyttelemättä huolesi jaksamisesta ja ehdota myös konkreettisia vaihtoehtoja. Eli ei epämääräistä valitusta vaan Täsmällisiä toivomuksiasi arjen suhteen.
Taiteilijan työhän on yrittäjyyttä, siinä ei paljoa jää perheelle aikaa ja elanto tulee pienistä virroista. Siksi minäkin jätän lapset tekemättä.
Suomessa ylikoulutetaan taiteen alalle, ja sitten nämä ovat niin suurta taiteilijaa, ettei voida tehdä rahan vuoksi sitä työtä, mitä sattuu saamaan. Sinun täytyy päättää, jatkatko oman taiteilijasi elättämistä vai jatkatko vain lapsen kanssa.