Olenko outo kun maksan välillä lapsilleni ruuat jääkaappiin?
Ystäväni pitävät mua lasteni lellijänä, kun annan heille rahaa ruokaan. Kun menen 24-vuotiaan tyttäreni luo käymään, tuon mukanani pussillisen ruokaa kaupasta. Riisiä, makaronia, lihaa, juustoa ym. perusjuttuja. Kun käyn 20-vuotiaan tyttäreni luona, otan hänet mukaan ruokakauppaan ja maksan hänelle ruuat jääkaappiin. Kun käyvät kotona, annan mukaan pullaa tms. Opiskelijoita kun ovat, ja tiedän etteivät kehtaisi kertoa jos rahat on vähissä. Ostavat suurimman osan ruuistaan silti itse. Ja joskus jos menemme yhdessä shoppailemaan ja jonotamme perätysten, otan lapsen ostokset syliini ja sanon, että minä maksan. Vaikka lapset ovat jo aikuisia, ovat he silti mun lapsia.
Kommentit (22)
Olen melkein 60 vee ja muistan yhä lämmöllä äitiäni, joka toimi noin. Siksi ilolla teen samoin omille opiskeleville lapsilleni. Joskin toisella nykyisin jo enemmän rahaa kuin minulla, joten enää ei tarvetta.
Mitä sitten jos vaikka osa menisikin bilettämiseen? Totta kai opiskelijana se ruokakassikin oli kiva, kun sieltä löytyi sellaisia tuotteita mitä ei olisi itse raaskinut ostaa kun sai saman rahan käteen, mutta muuten minusta osoitti enemmän luottamusta kun sai avustuksen rahana.