Ovatko ystäväsi samasta sosiaaliluokasta kuin sinä?

Up

Aika erilaisista "luokista" ystäväni ovat. Aina jotain yhteistä nimittäjää kuitenkin löytyy, täysin eri maailmoissa ei Suomessa kukaan sentään elä. Ei täällä nyt mitään säätyjä ole.

Mielensisäiset maailmat voi olla aika erilaiset ihan yhden ja samankin ryhmän sisällä.

Voi jestas.

Vakipiiriimme kuuluvia henkilöitä ammatillisen taustan mukaan: tohtori, ekonomi, putkimies, sairaanhoitaja, opiskelija, toimistovirkailija, muusikko, taiteilija ja lääkäri.  Istumme usein iltaa yhdessä joko koko porukalla tai ainakin osalla.

Yhteinen nimittäjä on pohjatus kiinnostus ja tiedonhalu monenlaisista asioista.

En oikein käsitä, mikä sai ap:n tekemään aloituksensa. En ole koskaan valinnut ystäviäni statuksen tai ammatin perusteella, siinä valinnassa aivan muut tekijät ovat merkityksellisiä.

Tottakai voi olla ja on. Luonnekysymys, ja jossain määrin samanlaiset arvot helpottavat asiaa, vaikka ei joka asiasta tarvi samaa mieltä ollakaan.

On. Uusia tuttavuuksia tulee aina välillä vastaan mutta lupaavasti alkavat ystävyydet kaatuvat aina jos liian erilainen koulutus ja työ. Monesti ns. työväki ja akateemiset elävät liian erilaista elämää, eri arvot, kiinnostuksen kohteet jne.

Itse olen akateeminen, lihava ja mt-ongelmainen keski-ikäinen parisuhteessa elävä nainen. Ystäväni mahtuvat moneen luokkaan. Itselleni ei löydy viiteryhmää.

Sillonhan sitä vasta juttua riittääkin :D

Aika lailla samankaltaisia. Itse köyhästä duunariperheestä. Olen aina tullut toimeen vähällä eikä mulla oikein ole mitään yhteistä keskiluokkaisten tai rikkaiden kanssa. En ymmärrä miten esim. jotkut laukut tai merkkivaatteet tms. voivat olla niin tärkeitä jollekin.

Ei ole mutta saisi olla. Olen tutkijapiireissä pyörinyt ikäni eikä sitä sielun paloa löydy maistereista.

Tunnet vääriä maistereita

Mun miesystäväkin on eri sosiaaliluokasta kuin minä. Huomattavasti alempaa. Hyvin tullaan toimeen, loistavasti vallan.

Lapsuudenperheeni on työväenluokkainen ja rahasta oli tiukkaa. Vanhempani asuvat edelleen vuokra-asunnossa, vaikka halutessaan olisivat toki myöhemmin voineet hankkia oman kerrostalokaksion pikkukaupungista. Pelästyivät lamoista eivätkä ole uskaltaneet velkaantua. Nyt toki on jo myöhäistä, kun ovat eläkkeellä molemmat.

Itse olen koulutuksen kautta "kohonnut" alempaan keskiluokkaan. Ystäväni ovat kaikki keskiluokkaisia myös taustoiltaan. Mieheni on samantapaisesta taustasta kuin itse. Vanhemmillaan ei ole koulutusta, mut miehen isä onnistui yrityksessään ja tienasi rahaa hyvin sitä kautta. Sivistys kuitenkin puuttuu.

Huomaan usein eläneeni hyvin erilaisen elämän kuin ystäväni. Arvostan nykyistä elämääni ja pyrin lapsilleni varmistamaan paremmat lähtökohdat kuin itselläni oli. Ystävyyssuhteisiin ei taustani ole kuitenkaan vaikuttanut eikä tietysti nykyään (yli 40v) sillä suurta merkitystä olekaan. Perintöä ei oo tulossa ;D