Kuvaile, miltä tuntuu potea huonoa omatuntoa. Minulta puuttuu syyllisyydentunto
Minkälaiselta se huono omatunto tuntuu? Mihin sitä voisi verrata?
Ymmärrän yllä loogisesti, jos olen toiminut epäreilulla tavalla, ja koen usein (mutta en aina, tilannesidonnaista) tarvetta korjata tai hyvittää asian, mutta en voi sanoa varsinaisesti tuntevani syyllisyyttä asioista.
Kommentit (14)
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö sun huijata puolisoa vai terapeuttia vai molempia?
Ei minun tarvitse huijata ketään. Olen avoimesti ja rehellisesti sitä, mitä olen. Olen vain kiinnostunut. Lisäksi antaisin pienen todennäköisyyden myös sille,että todellisuudessa tunnen kyllä syyllisyydentuntoa, mutta en tunnista sitä oikein tai sitten en vain koe sitä, koska koen niin harvoin toimivani väärin. -ap
Korventava tunne rinnassa... joskus jopa paineen tunne. Ja sillä hetkellä kun sanoo tai tekee jotain väärää, päässä tuntuu "kohahdus". Lisäksi asia jää tykyttämään mieleen ja kovin pahassa tilanteessa saattaisi itkukin tulla.
Ajattelin aluksi, että voisit kysyä kansanedustajilta, mutta nehän ei osaa puhua totta, niin ei se toimi.
Vierailija kirjoitti:
Korventava tunne rinnassa... joskus jopa paineen tunne. Ja sillä hetkellä kun sanoo tai tekee jotain väärää, päässä tuntuu "kohahdus". Lisäksi asia jää tykyttämään mieleen ja kovin pahassa tilanteessa saattaisi itkukin tulla.
Muistan tuon tunteen lapsuudesta, mutta se tuli silloin, kun jäin jostain väärästä kiinni. Häpeästä ja pelosta kai tuo johtui, ei niinkään omastatunnosta.
No joo, viimeksi tuo tunne tuli veroviranomaisen lähennyttyä minua kirjeitse ja pyytäen lisäselvityksiä. No ne löytyivät toki, mutta kyllä sydän päpätti ja oksetti ja rinnassa puristi hetken aikaa..=)
Pakko myöntää, että itsekään en kärsi minkäänlaisista omantunnontuskista, enkä tiedä miltä se tuntuu.
Yritän elää elämääni mahdollisimman hyvin ja toisia kunnioittavalla tavalla. Jos ja kun joskus mokailen, niin mitä sitten? Mitä tuota kieriskelemään omantunnontuskissa ja märehtimään. Otan opikseni ja yritän olla toistamatta samoja erehdyksiä.
Useinkaan onnistumatta=)
Minä tunsin aikoinaan. Se oli sellainen jonkinlainen ikäänkuin sisäinen kouristus, joka tuntui ihan fyysisestikin reaktiona siihen, kun mielessä katui tekoaan.
Nykyisin en tunne syyllisyydentuntoa, koska en muistele menneitä tekojani. Ei syyllisyydentuntoa tarvitse mihinkään - parempi on ohjata käyttäytymistään vankoilla periaatteilla ja sisäisellä etiikalla kuin sillä, että ei tee väärin koska pelkää syyllisyydentunnon iskua jos tekee.
Vierailija kirjoitti:
Korventava tunne rinnassa... joskus jopa paineen tunne. Ja sillä hetkellä kun sanoo tai tekee jotain väärää, päässä tuntuu "kohahdus". Lisäksi asia jää tykyttämään mieleen ja kovin pahassa tilanteessa saattaisi itkukin tulla.
Oho, kuulostaapa fyysiseltä. No voin varmaksi sanoa, että mitään tällaista en ole koskaan kokenut. Enkä ole kyllä kuullut kenenkään lapsuudenkaverini (enimmäkseen poikia) kuvailevan tällaista oloa. -ap
Onko syyllisyyden kokeminen sukupuolittunut ilmiö? -ap
Vierailija kirjoitti:
Onko syyllisyyden kokeminen sukupuolittunut ilmiö? -ap
En usko. Itse ainakin tunnen sekä miehiä että naisia jotka ovat kovin taipuvaisia syyllisyydentuntoon, ja myös molemmista sukupuolista niitä jotka eivät ole. Tietynlaiseen herkkyyteen usein tuntuu kyllä tuo taipumus liittyvän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko syyllisyyden kokeminen sukupuolittunut ilmiö? -ap
En usko. Itse ainakin tunnen sekä miehiä että naisia jotka ovat kovin taipuvaisia syyllisyydentuntoon, ja myös molemmista sukupuolista niitä jotka eivät ole. Tietynlaiseen herkkyyteen usein tuntuu kyllä tuo taipumus liittyvän.
Millä tavalla se liittyy herkkyyteen? Pidän itseäni hyvinkin herkkänä ihmisenä, mutta syyllisyyttä en silti koe. -ap
Harvempi kai tuntee syyllisyyden tunteen tuollaisena kouriintuvana fyysisenä tunteena, ellei sitten ole mennyt tekemään jotain todella suurta mokaa. Voisin esimerkiksi kuvitella että, jos olisin omalla hölmöilylläni saattanut jonkun toisen ihmisen fyysiseen vaaraan tms. vaaralliseen tilanteeseen niin reaktio voisi olla jotain tuollaista. Omat mokat ovat kuitenkin olleet niin pieniä että niitä ei ole onneksi tarvinnut märehtiä sen kummemmin , ehkä sinullakin on näin?
Siis sinulla ei ole omatuntoa? Pelaat vain järjellä, mutta et tunne tunteita? Et ilmeisesti ole empaattinen ihminen. Empaattinen kykenee eläytymään toisen ihmisen tilanteeseen ja esim tuntee sisimmässään toisen ilon ja surun. Eli myös sen jos tekee toiselle väärin. Puuttuuko sulta peilisolut vai menikö kasvatuksessa jotain pieleen. Sääliks käy.
Pitääkö sun huijata puolisoa vai terapeuttia vai molempia?