Lue keskustelun säännöt.
Ensimmäinen kerta psykoterapiassa. Kokemuksia?
03.08.2016 |
Menen huomenna ensimmäistä kertaa psykoterapeutille (henkilöllä myös psykologin pätevyys) yksityiselle. Ajattelin puhua masennuksesta, joka johtuu vaikeasta äitisuhteesta (äiti mitä ilmeisimmin narsisti) ja jatkuvasta ahdistuneisuudesta ja järjettömistä peloista.
Olen 20-vuotias nuori nainen ja asun omillani. Isäni maksaa onneksi terapian.
Mitä ensimmäisellä kerralla tehdään? Pitäisikö varautua jotenkin? Jännittää ihan älyttömästi, mutta haluaisin saada itseni kuntoon.
Kommentit (6)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko tuosta oikeasti hyötyä muille kuin sellaisille, jotka eivät osaa itse analysoida päänsisäisiä ajatuksiaan?
Vierailija kirjoitti:
Onko tuosta oikeasti hyötyä muille kuin sellaisille, jotka eivät osaa itse analysoida päänsisäisiä ajatuksiaan?
Jos asettelet asian noin, niin aika moni ei osaa. Ja se on ihan ok, ja just siksi apua on tarjolla. Ei siinä, että tarvitsee apua ole mitään pahaa.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Onko tuosta oikeasti hyötyä muille kuin sellaisille, jotka eivät osaa itse analysoida päänsisäisiä ajatuksiaan?
Nimenomaan on hyötyä niille, jotka itse osaavat analysoida. Saa vastetta ja myös korjausliikkeittä ajatteluunsa.
Heikkolahjaista ei hyödytä.
Psykoanalyysista hyötyvät vain erityisen älykkäät. (Tosin en usko välttämättä koko psykoanalyysiin, mutta tutkimukset nyt tätä väittävät.)
Ekalla kerralla tutustutte alustavasti toisiinne. Terapeutti kyselee päällisin puolin mikä sun tilanne on, mihin kaipaat apua ja millainen sun tausta on. Sinunkin kannattaa kysellä terapeutilta mihin se on erikoistunut/millaista terapiaa se tarjoaa, uskooko se että se osaisi auttaa sua jne. Ehdottoman tärkeää on, että valitset henkilön, jolle sun on helppo puhua. Itse käyn ensimmäistä vuotta terapiassa, joka on yhdistelmä kognitiivista ja ratkaisukeskeistä metodia. Minulle ei sopisi perinteinen psykoterapia, missä asiakas on suurimman osan ajasta äänessä, koska olen suht vähäsanainen tyyppi. Tässä terapiassa puhutaan kulloinkin mieltä askarruttavista asioista, sekä aiemmista tapahtumista elämässäni että nykyisistä ongelmista tai ilon aiheista. Voidaan käydä yhdessä esim. kahvilassa sosiaalisten tilanteiden pelkoa lievittämässä jne. Mitään ratkaisevia hetkiä ei ole ollut, jolloin yhtäkkiä olisin päässyt ongelmistani mutta kyllä mä olen edistynyt kuitenkin: ahdistaa vähemmän, saan enemmän aikaan, on helpompi mennä ihmisjoukkoihin. Yritän keskittyä hyviin asioihin elämässäni. Tsemppiä sulle!
Mun tytär käy psykoterapiassa just masennuksen takia. On kuulemma auttanut. Tyttö on käynyt siellä vuoden noin kerran kuussa, ja on nyt 17v. Kuulemma jotkut käynnit on tosi kuormittavia mutta tyttö kokee itse että ovat hänelle hyväksi.