Muita joiden isät ovat seksuaalisesti sopimattomia ja olet tajunnut sen vasta aikuisena?

Lapsellahan ei ole paljon mahdollisuuksia ottaa ja lähteä perheestä, varsinkin kun äitisi on hyväksynyt isäsi käytöksen.Aikuisena voit tehdä rajat ja olla tapaamatta isääsi.Sinulla on siihen oikeus ja sinuna kyllä käyttäisin tuota oikeutta.Jotkut ihmiset nyt on vaan jotenkin sairaita ja koska me ei voida niitä parantaa (eikä ole meidän tehtäväkään) niin ei tavata ihmisiä jotka aiheuttaa meille ahdistusta ja pahaa oloa. T:samantapaista kokenut

Vierailija kirjoitti:

Lapsellahan ei ole paljon mahdollisuuksia ottaa ja lähteä perheestä, varsinkin kun äitisi on hyväksynyt isäsi käytöksen.Aikuisena voit tehdä rajat ja olla tapaamatta isääsi.Sinulla on siihen oikeus ja sinuna kyllä käyttäisin tuota oikeutta.Jotkut ihmiset nyt on vaan jotenkin sairaita ja koska me ei voida niitä parantaa (eikä ole meidän tehtäväkään) niin ei tavata ihmisiä jotka aiheuttaa meille ahdistusta ja pahaa oloa. T:samantapaista kokenut

Perustelitko tälle ihmiselle jotenkin miksi et halua häntä enää tavata vai katkaisitko välit ilman selityksiä? Miten tämä henkilö sen otti?

Joo täällä kans. Isä ihan oikeasti nyt vaan on tosi juntti, vanhanaikainen ja kai vähän sovinistinenkin. Vasta aikuisena tajusin että mun pohjattoman huono itsetunto johtuu osittain siitä, että isä on kyllä tehnyt selväksi miltä naisen kuuluu näyttää mm. Arvostelemalla näkemiään naisia irl tai tv yms. Ei oo mun miehistä ikinä mitään, mutta turhan ronskisti puhuu seksuaalisuuteen liittyvistä asioista, tai mun mielestä sellasista ei tartte puhua omien lasten kuullen IKINÄ vaikka olis aikuisiakin jo (eriasia asiallinen seksuaalikasvatus). Se on ahdistavaa jotenkin.

Yhteydenpito väheni pikkuhiljaa vuosi vuodelta olemattomiin ja lopahti kokonaan.Voi olla että ihmettelee mutta en välitä.Käyn terapiassa just sen takia et inhoon kaikkia miehiä ja ajattelen et kaikki on lopulta jotenkin sairaita .

Ei mun is, mutta kaverin isä oli tuommoinen kaikkia lähes kaikkia kohtaan, on kyllä itseasiassa edelleenkin. Meitä tyttönsä kavereitakin läpsäytteli takapuolelle yms joillekin vähän ikävämpääkin.

Kuvottava mies.

Vierailija kirjoitti:

Joo täällä kans. Isä ihan oikeasti nyt vaan on tosi juntti, vanhanaikainen ja kai vähän sovinistinenkin. Vasta aikuisena tajusin että mun pohjattoman huono itsetunto johtuu osittain siitä, että isä on kyllä tehnyt selväksi miltä naisen kuuluu näyttää mm. Arvostelemalla näkemiään naisia irl tai tv yms. Ei oo mun miehistä ikinä mitään, mutta turhan ronskisti puhuu seksuaalisuuteen liittyvistä asioista, tai mun mielestä sellasista ei tartte puhua omien lasten kuullen IKINÄ vaikka olis aikuisiakin jo (eriasia asiallinen seksuaalikasvatus). Se on ahdistavaa jotenkin.

Kuulostaa aika tutulta. Mitään asiallista seksuaalikasvatusta en kyllä itse saanut, kaikki seksiin liittyvä oli rivoja vitsejä, naisten kommentointia, koskettelua ja mm. Äitini läskiksi kommentointia tai poikaystävieni miehisyyden kyseenalaistamista. Mulla myös erittäin huono itsetunto ja olen yleensä ns. alakynnessä myös omissa parisuhteissani. Olen aina rakastanut isääni (mutta tuntenut jotenkin oudosti häntä kohtaan). Nyt olen alkanut näkemään hänet sellaisena kuin hän todellisuudessa on ja se saa minut tuntemaan oloni turvattomaksi vaikka olenkin aikuinen nainen.

Vierailija kirjoitti:

Yhteydenpito väheni pikkuhiljaa vuosi vuodelta olemattomiin ja lopahti kokonaan.Voi olla että ihmettelee mutta en välitä.Käyn terapiassa just sen takia et inhoon kaikkia miehiä ja ajattelen et kaikki on lopulta jotenkin sairaita .

Minullakin on aina ollut tuo ajatus että kaikki ovat lopulta jotenkin sairaita, ja hyväksyn sitten kaikkea suhteessakin. Silti tiedän että tulen aina lopulta satutetuksi. Kaikkea hyvää terapiaasi ja toivottavasti se antaa sinulle hyvää toivoa elämääsi.

Oksensin kaiken kuulemani ja kokemani takaisin isälleni. Nyt olen vahva ja vapaa.

Isäpuoleni kommentoi kehittyvää vartaloani ja se tuntui tosi inhottavalta, kun ei itsekään oikein ymmärtänyt missä mennään. Myöhemmin sitten kommentoi myös aika inhottavasti poikaystäviäni. Äidille oli turha valittaa, hän ei koskaan huomauttanut miehelleen asiattomasta käytöksestä, mutta ei myöskään puolustanut minua, mikä oli suuri pettymys ja pani ajattelemaan, että onko hän samalla kannalla kuin miehensä. Velipuoli siinä ainakin oppi halveksimaan ja kohtelemaan rumasti naisia.

Vierailija kirjoitti:

Oksensin kaiken kuulemani ja kokemani takaisin isälleni. Nyt olen vahva ja vapaa.

Hyvä.

Minkälaiset välit sinulla nykyään on isääsi?

Vierailija kirjoitti:

Isäpuoleni kommentoi kehittyvää vartaloani ja se tuntui tosi inhottavalta, kun ei itsekään oikein ymmärtänyt missä mennään. Myöhemmin sitten kommentoi myös aika inhottavasti poikaystäviäni. Äidille oli turha valittaa, hän ei koskaan huomauttanut miehelleen asiattomasta käytöksestä, mutta ei myöskään puolustanut minua, mikä oli suuri pettymys ja pani ajattelemaan, että onko hän samalla kannalla kuin miehensä. Velipuoli siinä ainakin oppi halveksimaan ja kohtelemaan rumasti naisia.

Niin.. Olen miettinyt onkohan oma äitini ainakin ollut lapsena ja nuorena jo jotenkin alistettu, ettei ole siksi kunnolla vastustanut isäni käytöstä. Traumat ja huonot käyttäytymismallit vain jatkavat kulkuaan seuraaviin sukupolviin, tätä pelkään.