Mitä kuuluu lapsettomien n. 30-vuotiaiden kaupunkilaisten aikuisten hipsterielämäntapaan?
Minulle tulee mieleen omasta ja lähipiirin elämästä ainakin:
- vapaa-ajan, ystävien ja harrastuksen arvostaminen
- keskiluokkaisen työn ja turhia velvoitteita välttelevän boheemisuuden yhdistäminen parhaan mukaan
- hyvästä ruoasta, juomasta ja päihteistä nauttiminen
- kaikenlainen hifistely (oluen, ruoan, tekniikan) tai sitten välinpitämättömyys, ei välimuotoja
- aktiivinen tapahtumissa käyminen
- suurten ikäluokkien asettamien traditioiden ja arvostusten uhmaaminen
- matkailu
- fiilistely
Aika kiva elämäntapa minusta. Mahtavaa, ettei aikuisuuden tarvitse enää mennä minkään kaavan mukaan. Voittaa minusta perinteisen lapsiperhe-elämän 100-0, mutta kukin toki tyylillään!
Kommentit (57)
Itse tykkään juoda viinaa ja nokittaa piriä.
Mua ei voisi vähempää muuten kiinnostaa kaupunkifestarit.
Kaffepulla kirjoitti:
En tiedä onko tuollaisia aikuisia paljon nykyään, toivottavasti ei. Kuulostaa ajelehtimiselta.
Downshiftaillaan vaan ja sitten yhtäkkiä ihmetellään, mistä saa rahat revittyä vuokraan kun se kiva vapaaehtoisprojektibändihomma kusi käsille ja säästöpossussakaan ei ole muuta kuin tuulen huuhtoma perse. Kannabiksesta kutistuneet aivotkaan ei enää siinä vaiheessa keksi ratkaisuja ongelmiin. Mutta se on sitten voi voi. Ehkä ne kaverit ja elämykset sitten lohduttaa.
Millä tavalla tuo on ajelehtimista? Ei matkustus, kulttuurista nauttiminen ym. tarkoita sitä, etteikö ihmisellä olisi koulutusta ja hyväpalkkaista työtä, päinvastoin.
Vierailija kirjoitti:
Tein noita asioita lapsettomana ja myös lapsellisena. Ei lapset tai ikä estä esim. matkustamista, ulkona syömistä tai tapahtumissa käymistä. Hipsteristä olen kyllä kaukana, koska olen maatalon "emäntä".
Eivät lapset tai maatilan emännöinti jossakin sydän-Savossa tietenkään estä mitään noista asioista. Mutta ei tässä ollutkaan kyse siitä, voiko joku tehdänäitä asioita vaan mitä asioita kuuluu tällaiseen ainakin minun mielestäni melko tunnistettavaan sosiaaliseen lokeroon. ap
En mä kyllä tajua miten on tultu tähän joko tai asetelmaan: kamala riistävä raastava perhe-elämä tai sitten ihana hifistely vapaus..? Mun tuntemat perheelliset ihmiset on ihan normaaleja, tavallisia ihmisiä. On ura, on jatko-opintoja, on matkoja yksin/ystävien kanssa ja perheen kanssa, on omia harrastuksia ja kiinnostuksen kohteita... Tottakai se pikkulapsiaika sitoo, mutta mitä isommiksi lapset tulee niin sitä enemmän vanhemmilla on taas aikaa omiin juttuihin ja esim reissaaminen on helpompaa perheenä.
Vierailija kirjoitti:
Odota vaan, kun 35 alkaa lähestyä mittarissa, niitä vauvojakin alkaa syntyä.
Tuskin sinäkään kiistät sitä, että lapsettomuus on yleistymässä. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tein noita asioita lapsettomana ja myös lapsellisena. Ei lapset tai ikä estä esim. matkustamista, ulkona syömistä tai tapahtumissa käymistä. Hipsteristä olen kyllä kaukana, koska olen maatalon "emäntä".
Eivät lapset tai maatilan emännöinti jossakin sydän-Savossa tietenkään estä mitään noista asioista. Mutta ei tässä ollutkaan kyse siitä, voiko joku tehdänäitä asioita vaan mitä asioita kuuluu tällaiseen ainakin minun mielestäni melko tunnistettavaan sosiaaliseen lokeroon. ap
Minusta noita asioita ei voi lokeroida, koska suurin osa nykyihmistä elää tällä tavalla. Ihmisten elämäntapa ja valinnan mahdollisuudet ovat erilaiset kuin esim. 70-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tein noita asioita lapsettomana ja myös lapsellisena. Ei lapset tai ikä estä esim. matkustamista, ulkona syömistä tai tapahtumissa käymistä. Hipsteristä olen kyllä kaukana, koska olen maatalon "emäntä".
Eivät lapset tai maatilan emännöinti jossakin sydän-Savossa tietenkään estä mitään noista asioista. Mutta ei tässä ollutkaan kyse siitä, voiko joku tehdänäitä asioita vaan mitä asioita kuuluu tällaiseen ainakin minun mielestäni melko tunnistettavaan sosiaaliseen lokeroon. ap
Minusta noita asioita ei voi lokeroida, koska suurin osa nykyihmistä elää tällä tavalla. Ihmisten elämäntapa ja valinnan mahdollisuudet ovat erilaiset kuin esim. 70-luvulla.
"Tekee näitä asioita" on kuitenkin aika eri juttu kuin "elää tällä tavalla". Juuri ne kasvaneet valinnanmahdollisuudet edesauttavat ihmisten jakaantumista erilaisiin heimoihin elämäntapansa perusteella. ap
En ymmärrä, miksi sanotaan että 39-vuotiaana lapsen teko on niin rankkaa. En usko että on sen rankempaa kuin muillakaan. Taloudellinen tilanne on vakaa. Fyysisesti jaksan yhtä paljon kuin parikymppisenäkin. Omat vanhemmat vielä hyväkuntoisia ja eläköityvät juuri sopivasti, että ehtivät ja haluavat auttaa. Raskaus ja synnytys meni hienosti ja breikki työelämästä tuntuu tervetulleelta. Joo univaje painaa, mutta eiköhän se painaisi ketä vaan. Pärjään mielestäni ihan hyvin.
Olen 28-vuotias, akateemisesti koulutettu, kuukausiansiot alle 4000. Olen sinkku ja asun kauniissa yksiössä Helsingin ydinkeskustassa koirani kanssa. Käyn kahvilla ja shoppailemassa sekä ulkona syömässä, kierrän museot ja näyttelyt, matkustelen jonkun verran ja tapaan ystäviä. Kuntoilen paljon ja pidän huolta itsestäni.
Eräs kaveri kutsui minua kerran takeawaykahvikulttuurin edustajaksi.
Rakastan elämääni!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tein noita asioita lapsettomana ja myös lapsellisena. Ei lapset tai ikä estä esim. matkustamista, ulkona syömistä tai tapahtumissa käymistä. Hipsteristä olen kyllä kaukana, koska olen maatalon "emäntä".
Eivät lapset tai maatilan emännöinti jossakin sydän-Savossa tietenkään estä mitään noista asioista. Mutta ei tässä ollutkaan kyse siitä, voiko joku tehdänäitä asioita vaan mitä asioita kuuluu tällaiseen ainakin minun mielestäni melko tunnistettavaan sosiaaliseen lokeroon. ap
Tiedoksi sinulle ap, suurin osa maaseudulla asuvista ihmisistä nauttii ihan samoista asioista kuin kaupungissa elävät. Käymme teatterissa, ulkona syömässä ym. Ei maaseutu tarkoita mitään junttilaa niinkuin sinä nähtävästi luulet.
Teistä ei voi vielä sanoa kuinka moni oikeasti jää lapsettomaksi. Ihan omassakin tuttavapiirissä on ollut 45-vuotiaita ensisynnyttäjiä. Elämää on vielä +30 v. Me 2000-luvun nuoret aikuisetkin muuten katsottiin lapsiperheitä vähän halveksuen. Siihen aikaan oli tapana muuttaa kauas isoon taloon, mitä erityisesti kammoksuttiin, nyt taas jäädä sinne Kallioon kerrostaloon perheellistymään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odota vaan, kun 35 alkaa lähestyä mittarissa, niitä vauvojakin alkaa syntyä.
Tuskin sinäkään kiistät sitä, että lapsettomuus on yleistymässä. ap
Vierailija kirjoitti:
En mä kyllä tajua miten on tultu tähän joko tai asetelmaan: kamala riistävä raastava perhe-elämä tai sitten ihana hifistely vapaus..? Mun tuntemat perheelliset ihmiset on ihan normaaleja, tavallisia ihmisiä. On ura, on jatko-opintoja, on matkoja yksin/ystävien kanssa ja perheen kanssa, on omia harrastuksia ja kiinnostuksen kohteita... Tottakai se pikkulapsiaika sitoo, mutta mitä isommiksi lapset tulee niin sitä enemmän vanhemmilla on taas aikaa omiin juttuihin ja esim reissaaminen on helpompaa perheenä.
Vaikea sanoa, kun en tunne hyvin ainuttakaan alle 40-vuotiasta, jolla olisi vaikkapa teini-ikäisiä lapsia. Varmaan ne ikäpolveni tyypit, jotka ovat jo lapsia hankkineet, sovittavat omasta perhe-elämästään sellaista kuin heille sopii, niin hyvin kuin pystyvät. Muutama vuosi sitten puhuttiin ainakin Rytmi-isistä, jotka tuovat lapsensa baariin ja laittavat tälle kuulosuojaimet päähän. (Kyllä, olen itse nähnyt tämän.) ap
Mikä ap oli pointtisi? Mainitsemasi asiat eivät liity mitenkään tiettyyn ihmisryhmään, valtaväestö Suomessa tekee noita asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tein noita asioita lapsettomana ja myös lapsellisena. Ei lapset tai ikä estä esim. matkustamista, ulkona syömistä tai tapahtumissa käymistä. Hipsteristä olen kyllä kaukana, koska olen maatalon "emäntä".
Eivät lapset tai maatilan emännöinti jossakin sydän-Savossa tietenkään estä mitään noista asioista. Mutta ei tässä ollutkaan kyse siitä, voiko joku tehdänäitä asioita vaan mitä asioita kuuluu tällaiseen ainakin minun mielestäni melko tunnistettavaan sosiaaliseen lokeroon. ap
Tiedoksi sinulle ap, suurin osa maaseudulla asuvista ihmisistä nauttii ihan samoista asioista kuin kaupungissa elävät. Käymme teatterissa, ulkona syömässä ym. Ei maaseutu tarkoita mitään junttilaa niinkuin sinä nähtävästi luulet.
Enkö juuri sanonut, että kyse ei ole siitä, voiko näitä asioita tehdä? Tuskin sinäkään silti väität, ettei maatilan emäntä sydän-Savosta eroa elämäntavaltaan ja sosiaaliselta lokeroltaan aloituspostauksessa kuvailemastani Kallio-hipsteristä? ap
Vierailija kirjoitti:
Mikä ap oli pointtisi? Mainitsemasi asiat eivät liity mitenkään tiettyyn ihmisryhmään, valtaväestö Suomessa tekee noita asioita.
Niin, valtaväestö tekee noita asioita, se on ihan totta. Mutta esimerkiksi noiden perustella rajautuu kyllä ihan oma sosiaalinen lokeronsa. ap
Sorry jos olet maalta, et vaan tiedä tota hipsteri-juttua. Siihen kuuluu myös vähän tällainen perheellisen halveksunta oman modernin elämäntavan korostamiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Mikä ap oli pointtisi? Mainitsemasi asiat eivät liity mitenkään tiettyyn ihmisryhmään, valtaväestö Suomessa tekee noita asioita.
Vierailija kirjoitti:
Teistä ei voi vielä sanoa kuinka moni oikeasti jää lapsettomaksi.
Juu, voihan olla että sosiologian ennustemenetelmät hajoavat juuri tämän ikäpolven kohdalla. :) ap
Eikö hipsteriys ole sitä että jäädään teiniasteelle, jossa ei haluta olla "massapaskoja" ja halutaan tehdä kaikkea mitä aikuiset ei ymmärrä?
Jos joku haluaa tehdä noita asioita omasta sydämestään, niin ei kai se sitten ole hipsterismiä, vaan vain elämistä muiden joukossa ja ihan tavallista elämää.
Säälin silti vähän teitä. 39-vuotiaana pikkulapsen kanssa aloittaminen on rankkaa. Tiedän tämän ihan varmasti, koska olen itse ollut sekä nuori että vanha äiti :). 60-luvun nuoret aikuiset olivat tosi edistyksellisiä, kun heillä oli vain kaksi lasta, edelliset sukupolvet eivät voineet säännöstelyä perhekokoa yhtä luotettavasti.
Odota vaan, kun 35 alkaa lähestyä mittarissa, niitä vauvojakin alkaa syntyä.