***KESKIVIIKKOON SYYSKEIJUT***

ei näin saisi käydä.

Jaksamista ja paljon voimia.



Öttis

Voi itku sentään vauva2006!

Olit yksi meidän aktiivisimmista pinoutujista, jäämme kaipaamaan sinua.

Nähdään täällä uudestaan kevään mittaan kun pinoudut jonkin toisen kuukauden odottajiin.

Voimia.

kiitos lohdutuksesta. Karpalo76: kuinka kauan vuoto kesti? Odotitko yhdet menkat ennen yritystä?

Meillä kävi niin että poika kuoli rv 37, syyksi selvisi solmu napanuorassa. Oli juuri käynyt niin että kun vauva laskeutui niin solmu kiristyi. kaksi viikkoa ennen oli neuvolalääkärissä kaikki ollut hyvin. Meillä poika liikkui todella vähän koko raskauden ajan mutta oli kasvanut ihan normaalisti joten ei solmu ollut haitannut kehitystä. Minä en edes huomannut missä välissä vauva oli kuollut, en kyllä voi vieläkään käsittää miten se on mahdollista, mutta niin nyt kuitenkin kävi. Neuvolassa sitten ei vaan enää sydänääniä kuulunut. oli poika ollut muutaman päivän jo kuolleena (selvisi synnytyksessä).

Minulle väitettiin ettei napanuorassa olevaa solmua voida nähdä ultrassa. Olitko ihan tavallisessa ultrassa vai 3/4d? Ajattelin että jos tuolla jälkimmäisellä näkis paremmin.

Voi kurjuuden kurjuus, että näin kävi! Olen tosi pahoillani puolestasi.

Voimia ja jaksamista!!

Toivottavasti kuulemme sinusta myöhemmin taas iloisissa merkeissä.

ISO HALIRUTISTUS!!!

Olen todella pahoillani puolestasi, vauva2006. Olin aivan varma että se sinun tuhruttelu oli harmitonta tuhruttelua. Vastailinkin johonkin kysymykseesi että esikoisesta itsellä samanlaista vuotelua alkuaikoina. On se niin väärin että tällaista tapahtuu! Voimia runsaasti!!

Kyynel vierähti... otan osaa vauva2006. Kuten tinah sanoi, jäämme kaipaamaan sinua...



fullmoon

että kaikki on hyvin, koska tuo tuhruttelu on niin tavallista. Pakkohan tämä kaikki on kestää, harmittaa vain kun kaikille ennätimme asiasta kertoa, ja nyt pitäsisi sitten suruviestikin kertoa. Tekisivät edes lääkkeillä, olis mulle miellyttävämpää. Mutta toisaalta luonto karsii joukosta elinkelvottomat yksilöt, joten toisaalta myös tyytyväinen että selvisi jo kuitenkin tässä vaiheessa, olis vaan jo aiemmin voinut selvitä tämä asia. No seuraavan kerran käyn varmasti yksityisellä ultrassa, että tiedän heti missä mennään. Olis vaan jo tuo huominen päivä ohi, tämä on juuri sitä mitä olen aina pelännyt. Mutta eikös se ole, että mikä ei tapa, se vahvistaa. Kiitos lohdutteluista.



vauva06

Voimia sinulle.

Vauva2006:Olen todella surullinen puolestasi,toivottavasti huominen päivä menee nopeasti ohi.*hali*



Tervettuloa uusi syyskeiju mukaan joukkoomme!



Hieman omaanapaa:Olo on ihan hyvä.Nälkä kyllä vaivaa edelleen melko kovana ja koko ajan =) Huomenna meillä on lääkäri aika ja siellä on ultra joten, ihanaa taas nähdä pikku veitikkamme!Viimeviikolla oli siis jo se np-ultra kättärillä,joten nyt ei jännitä enään niin paljoa kun tietää, että siellä sentään on asukki,mutta kyllä silti kieltämättä hieman jännittää se että onhan kaikki vielä hyvin.



No nyt lähden tästä taas syömään =)



Iloista päivän jatkoa kaikille!!



Nirpukka 13+5

loppuun saakka ja saatte omat nyyttinne kainaloon syksyllä. Hiivin surullisena pois täältä, mutta saatan käydä lueskelemassa teidän pinoanne myös, kunhan toivun tästä järkytyksestä. Kaikkea hyvää teille, olen viihtynyt seurassanne ja myös sen vuoksi tämä on surullista, kun viestittelyistä kanssanne oli muodostumassa uusi harrastukseni ja mieluisa ajanvietto tapa.



vauva06

Tuntuu, ettei tämä pino ole enää entisensä ilman sinua :-(. Kaavintaa ei tosiaan kannata pelätä. Se on todella nopea ja kivuton toimenpide. Voin sanoa kolmen kaavinnan kokemuksella. Tsemppiä ja jaksamista sinulle ja miehellesi!!!



Onnittelut niille monille, jotka tänään saivat ultrassa iloisia uutisia!



Itsellänikin oli tänään np-ultra. Jännitti se ultra todella paljon, mutta onneksi kaikki oli hyvin. Tänään oli rv12+6, mutta sikiö vastasikin jo viikkoja 13+5 (pää-perämitta 7,48 cm), joten laskettu aika siirrettiin päivämäärälle 3.9. Niskaturvotus oli 1,2 mm, joten ei mitään syytä jatkotutkimuksiin. Istukka on takaseinässä (joten liikkeitten tunteminen onkin jo oikeasti mahdollista ja äskenkin yhden selvän pikku potkun tunnistin) ja sen alareuna on aivan kohdunsuun vieressä. Lääkäri käski välttää raskasta rehkimistä (onneksi en ole syksyllä aloittamassani circuit trainingissa enää käynyt, koska se oli tosi raskasta, kun täysillä teki) ja seksistäkin varoitteli (no turhaan varoitteli, kun ei mulla ole nyt ollut halujakaan, joten todella hiljaista ollut sillä rintamalla). Hb oli vain 109, joten käski ruveta syömään rautatabletteja. Rakenneultra on 12.4. rv20. Lääkäri sanoi, että kun rv16 yli päästäisiin, niin km-riski olisi jo käytännössä ohi. Ainiin, se oli minusta tosi yllättävää, että vauvan kasvonpiirteet näki jo niin selvästi. Sivuprofiili näytti aivan samalta kuin meidän muillakin lapsilla. Kuvankin sain vauvan sivuprofiilista mukaani.



Taas ainakin hetken aikaa onnellisena



neronja rv13+5

En voi uskoa tätä todeksi ja ihan tosi täällä kyyneleitä pyyhin. Toivottavasti halaukseni yltää sinne siulle asti! Kerettiin jo niin hyvin tutustuakin. Jos haluat/jaksat kirjoittele joskus mulle ihan sähköpostilla: spiia@hotmail.com

Voimia tosiaan kaavintaan, itselleni kävi juuri noin kuin sinulle silloin joulukuussa 2000, viikkoja oli silloin 10+. Itke niin paljon kuin itkua tulee, se helpottaa.



Kaikkea hyvää silti teille toivoen, Piia

Voi vauva 2006, olen niin pahoillani puolestasi!!!! Olet ollut tämän listan aktiivisin henkilö, ja tuntuu oudolta, että et enää kirjoittele mukana.



Omaa oloa: kirjoittelin jokunen viikko sitten, että vatsa kasvaa hurjaa vauhtia (onhan tämä jo kolmas lapseni), mutta eilen vatsa yhtäkkiä " kutistui" . Eli vanhat housut mahtuvat hyvin päälle jopa vyön kanssa ja mammahousut ovat ihan liian isot. Kaverikin sanoi, että mun masusta ei huomaa raskautta ollenkaan. Johtuisikohan tämä siitä, että aiempi vatsan kasvu olisi ollut turvotusta? Että vasta nyt vatsa alkaa " oikeasti" kasvaa??? Onneksi kävin pari päivää sitten siellä ultrassa, joten on levollisempi mieli kun tiedän että siellä köllötteli pieni hyvinvoiva ihmisenalku.



Nyt sohvalle lepäämään kun pojat on molemmat päikkäreillä.



Rv 12+5

Eikö keijut vieläkään saaneet jäädä rauhaan!!!? Oon tosi surullinen teidän puolesta. Päivä kerrallaan, suru helpottaa sitten joskus... Ja jaksamista uuteen yritykseen! Jaksamisterveiset myös miehillenne!



Alkaa itsellä jo pelottaa, että meneekö kaikki sittenkään hyvin... Vaikka sydänäänet kuuluikin viime torstaina neuvolassa niin kuuluuko ne enää...? Ja vielä tyhmä kun olen, niin kävin eilen lueskelemassa tuota keskenmeno-palstaa ja aloin lisää miettimään, että jos vauva ei olekaan terve, ei pysty elämään... Ei sais käydä lueskelemassa tollasia, murehtii vaan turhaan. Meidänkään paikkakunnalla ei oo kuin yksi ultra, rakenneultra. Sinne asti siis pitää jaksaa oottaa et pääsee katsomaan onko kaikki kunnossa.



Neitokainen kiukuttelee siihen malliin, että taitaa olla paras lopettaa kirjoittelu. Kaksi hammasta juuri puhkeamassa...



Tervetuloa uusille keijuille!



mamao 10+3

[color=DarkOrange1]...Tuntuu että miten ihmeessä oma raskaus vois mennä hyvin, kun niin monella ongelmia...Ja aina näiden keskenmeno uutisten jälkeen tulee omien km jälkeiset tunnelmat pintaan....



Mutta onneksi mulla huomenna ultra...jos nämä pelot vähän laantuis.



Blääh minä olen ylitöissä....tosin ihan oma vika, olen ollut niin laiska töissä. :) Mutta minä jatkan nyt hommia, niin huomennakin ilmestyy lehti:)



Kerttu rv 10+4

Olen TODELLA pahoillani ja surullinen puolestasi! =( Miksi tässä pitikin käydä näin?! Voimia ihan hirmuisesti.

Olen sanaton!!! Ja NIIN,NIIN pahoillani! Ihan hirmusti jaksuja sulle,nyt on aika surra,mutta vielä se koittaa se ilonkin päivä,usko pois!

Voimia ja jaksamista! Olen surullinen puolestasi!

Luinkin oman viestini kirjottamisen jälkeen sinun erillisen viestin missä kerroit kuinka surullisesti teidän enkelivauva menehtyi. Elämä tuntuu kyllä välillä todella epäoikeudenmukaiselta! Ihanaa kuitenkin että teillä on pikkuinen kotona ja toinen tulossa!



Kävin siis ihan tavallisessa ultrassa, missä naist.taut. erikoislääkäri päätteli napanuoran seudulla olevan kyhmyn solmuksi. Ultratessa hän sanoi ettei hänellä ole aavistustakaan mikä se on. Kirjalliseen lausuntoon oli kuitenkin laittanut että epäilee napanuoran solmuksi.



Lueskelin eilen jotain raskauskalenteria missä oli maininta, että näillä viikoilla vielä osa sikiön suolistosta on napanuorassa ja ajattelin kysyä toiselta lääkäriltä voiko olla kysymys tästä. Jos teoriani on oikea, luulisi kyhmyn häviävän kahden viikon sisällä tai rakenneultraan mennessä. Pidän ainakin tälläista toivoa yllä!



Oliko sinulla vauva aina hiljainen myös ultrassa? Ystäväni on samoilla viikoilla raskaana minun kanssa ja hän kertoi ettei vauvaa saatu edes kunnolla mitattua, kun oli niin vilkas. Mun vauva oli kyllä melko hidasliikkeinen koko ultran ajan. En muista miten meidän poika liikuskeli. Rauhallinen oli kyllä koko raskausajan muuten. Nyt ei kyllä uskoisi!



T. Ukku 10+6