Millä sais 17v:n tajuamaan, että kannattaa käydä koulunsa hyvin?
Muistan kyllä itseni tuolloin; kaikki muu oli tärkeämpää kuin läksyt. Satuin vaan olemaan niitä onnekkaita, jotka pärjäsi kohtuullisesti ilman läksyjen lukua. Ko. teini kävi kymppiluokankin, kun ei koulu ole tahtonut kiinnostaa, mutta ei tunnu auttavan, että kalkkis neuvoo: " Kun kerran teet jotain, niin tee se sitten kunnolla!"
Kommentit (21)
Onko se vaan niin, että jokaisen täytyy mokata omat mokansa?
Nykyään on kuitenkin mahdollisuus opiskella vielä aikuisiälläkin. On iltalukiot ja ammatilliset aikuiskoulutukset. Eli vaikka vasta aikuisena tajuaisi niin ei se silti ole liian myöhäistä opiskella!
Lahjonta:
Asetatte kunnon tavoitteita, joista seuraa tuntuva palkinto. (Minä pääsin aikoinaan Pariisiin, kun kitkuttelin ylioppilaaksi.)
Uhkailu:
Löytyisikö teidän lähipiiristä ihmistä, jonka nuoresi tuntee, ja joka on kärsinyt siitä, että löi koulun lekkeriksi? Voisiko tämän valjastaa apuun kertomaan elämäntarinaansa kaverilliseen mutta valistavaan sävyyn?
Kiristys:
Et saa ilmaista ylläpitoa kotona, jos et kanna korttasi kekoon. Sinun työtäsi on nyt koulunkäynti.
Mun mies tekee tällä hetkellä työtä, josta saa neljä kertaa suurempaa palkkaa kuin siivoojana työskentelevä äitinsä. Opiskelu kannattaa.
On vihoviimestä, kun nykyään ei tunnu järjestyvän kesätyötä edes suhteilla alle 18-vuotiaalle.
Kunhan nyt vain opiskelee jotain ja menee töihin, että pääsee elämäänsä kiinni. Siis että tekee mitä vain, mutta ei syrjäydy.
kynnyksellä. En silti kadu, etten silloin aiemmin lukenut, koska nyt minulla on jo työuraa takana ja on se uutukainen koulutus.
Voitte toki lahjoa tavaralla tai rahalla mutta eri asia onko se lapsen kypsymisen kannalta hyvä asia.
Siperia opettaa..
Eikä kaikista tarvitse tulla insinöörejä.
Monet duunarit tienaa ihan siinä missä yliopistossa lukeneet.
Eihän se meillä naisilla ole välttämättä niin huono asia, vaan kun kyseessä on nuori mies, niin olen kuitenkin sitä mieltä, että kannattais ajatella miten elättää myöhemmin tulevan perheensä. Toki voihan sitä etsiä fiksun ja hyvä palkkaisen naisen, mutta...
eika ole myohemmin kaduttanut. Sina aikana kun olisin opiskellut olen saanut suurperheen, musiikkiuran ja ainutlaatuista kokemusta siita mita tyota en halua tehda;)
Nyt 30v lahdin opiskelemaan lukiota, akateeminen ammatti kiikarissa. Olen todella tyytyvainen siihen etta kayn lukion vasta nyt, todella innostuneena, silla paremmat paperit tulee varmasti kuin silloin nuorena olisi tullut kun ei tajunnut eika kiinnostanut monikaan asia.
Minulla menee asiat toisinpain kuin yleensa on tapana, mutta minulle tama tuntuu olevan juuri se oikea jarjestys. Rahaa olisi varmasti ollut enemman jos olisi tehnyt lapset myohemmin, mutta ei varmasti aikaa lapsille uraaitina kuten nyt on ollut.
Pelkaan kylla omien varhaisteinieni takia etteivat syrjaydy kun ei koulunkaynti kiinnosta. Toisaalta uskon ja tiedan sen etta tarkeinta on etta elamalla on jokin suunta ja tarkoitus, etta ihminen on onnellinen.
Oli ravintolatöissä muutaman vuoden, kunnes sai kenkää. Pamahti paksuksi lyhyestä suhteesta. Sai kolme kersaa ja yritti joskus aloittaa lukion käyntiä uudelleen, ei tullu mitään.
Sitten yhtäkkiä innostui, luki ylioppilaaksi, merkonomiksi ja kansantaloustieteen maisteriksi. Valmistui 33-vuotiaana. Työharjoittelupaikka poiki vakiduunin tutkijana.
Se minimi palkka kuullostaa ton ikäsestä ihan älyttömän suurelta, varsinkin jos ei ole ollut viellä töissä. Eli turha sitä on niitä palkkaeroja alkaa luettelemaan.
Koita saada joku nuori aikuinen puhumaan pojan kanssa. Voi olla että kuuntelee paremmin, kun tollasta vanhaa kalkkista joka ei tiedä mistään mitään :)
Jos ei jatka opiskelua vaan menee töihin, vaadi että maksaa kotiin jonkun pienen summan ylläpidosta. Risti kädet ja odota että vanhenee ja viisastuu parilla vuodella.
muistutan heitä millaista mun työ on, paskasten vaippojen vaihtoa, eikä ikinä tarpeeksi rahaa.
Kerron kuinka halusin vaan matkustaa eika koulu kiinnostanut. Matkustin muutaman vuoden ja nyt kärsin rahallisesti koko loppu elämän.
Vertaan itseäni toisiin jotka kävivät ensin koulun ja nyt loppuelämän matkustelevat ja on rahaa ostaa mitä haluavat.
Kerron heille minkälaista työtä saavat jos eivät hanki kunnon ammattia.
Auttaa aina vähäksi aikaa, ja sitten kun marina alkaa, niin jatkan mun juttuja taas.
Tata mina en ymmarra. Kannattaako elama tuhlata katkeruuteen?
Vierailija:
muistutan heitä millaista mun työ on, paskasten vaippojen vaihtoa, eikä ikinä tarpeeksi rahaa.Kerron kuinka halusin vaan matkustaa eika koulu kiinnostanut. Matkustin muutaman vuoden ja nyt kärsin rahallisesti koko loppu elämän.
Vertaan itseäni toisiin jotka kävivät ensin koulun ja nyt loppuelämän matkustelevat ja on rahaa ostaa mitä haluavat.Kerron heille minkälaista työtä saavat jos eivät hanki kunnon ammattia.
Auttaa aina vähäksi aikaa, ja sitten kun marina alkaa, niin jatkan mun juttuja taas.
Isän opinnoilla ei ole samanlaista yhteyttä.
Siellä ei kysytä mitään yo-tutkintoja, riittää kun käy pari vuotta amista ja sitten on tiedossa hyvä toimeentulo erittäin vähällä vaivalla/pienellä työpanoksella - ei tarvitse kärsiä burn outista niinkuin se DI-parka.
Eli lopettakaa se koulutuksesta vouhkaaminen, Suomessa on taloudellisesti kannattavampaa olla duunari kuin akateeminen. Eri asia sitten jos HALUAA opiskella omaksi huviksi.
että suomessa on niin helppoa olla paperilla töissä.
Tosin kannattaa ehkä mennä sairaanhoitajaksi, sillä näin telkkarista kun sairaanhoitajaa haastateltiin niin hän istui toimistossa työkaverinsa kanssa vastailemassa kysymyksiin ja aikaa oli.
Siellä on siis aikaa vaan istua toimistossa kuten paperityöntekijöillä valvomossa, luulen...
teollisuusduunarit miesvaltaisilla aloilla jyrää! Toki joku akateeminen erityisasiantuntija voi tienata enemmän kuin paperiduunari, mutta jos liksat suhteuttaa stressiin/vastuuseen/vaivannäköön niin duunariammatti on ehdottomasti kannattavampi.
Liian myöhäistä nyt. Kukas ne asuntolainat, lasten koulutukset ja muut perheen kulut maksaa jos minä menen nyt opiskelemaan.
Miehen palkalla ei niitä makseta.
Sen takia korostankin lapsille että koulutus on hankittava nuorena. En minä katkera ole, näin vanhemmiten vasta on alkanut harmittamaan koulutuksen puute.
Mulla on kaksi nuorta jotka toivottavasti aloittavat yliopiston seuraavan kolmen vuoden aikana. Asuinmaassamme se on tosi kallista, ja mielummin maksan lasten koulutuksen kuin omani.
20
Joutuupi nyt sitten makselemaan typeryydestään kovaa hintaa! :D