Näkyykö vauvasta lahjakkuus?

Voin kertoa, että itse opin kävelemää 9-kuisena ja olen (hoikkuudestani huolimatta) kömpelöin tuntemani ihminen.

T. Jäykkä paska

Opin kävelemään 8kk ikäisenä. Olen ollut ylipainoinen lähes aina ja karttanut liikuntaa.

No en usko että näkyy. Vanhempien tulee itse tukea lasten liikunnallista kehitystä harrastuksilla ja myös koululiikunta on sitä varten suunniteltu.

Aloin puhua puolivuotiaana, siis useita sanoja peräkkäin ja olen kielellisesti keskivertoa lahjakkaampi.

Vierailija kirjoitti:

Aloin puhua puolivuotiaana, siis useita sanoja peräkkäin ja olen kielellisesti keskivertoa lahjakkaampi.

Itsekin olen kielellisesti keskivertoa lahjakkaampi, mutta puhuin lapsena hyvin vähän.

Tyttäreni lähti kävelemään vasta pari kuukautta 1-vuotissynttäreiden jälkeen. Varmisti kai, että liikkuu vasta sitten, kun varmasti osaa, sillä ei kaatuillut laisinkaan kävelyn opittuaan. Nykyään on ihan urheilullinen tyttö, ei laisinkaan kömpelö, mutta edelleenkään ei tee mitään, ellei tiedä täysin osaavansa.

Esikoinen alkoi puhumaan 8kk ikäsenä ja on ihan pienestä pitäen ollut kiinnostunut kirjoista. Oppi lukemaan itsekseen 4-vuotiaana. Päätti juuri yläkoulun ka 9,75. Hänellä oli vauvana lonkkaluksaatio ja hän vietti elämänsä ekat viikot lastahoidossa jalat ns. sammakkoasennossa. Käveli 11 kk vanhana ja oli pienenä ylipainoinen. Löysi lajinsa ja treenaa sitä kovasti. Ylipainosta ei enää tietoakaan, kuuluu lajinsa b-maajoukkuerinkiin.

Keskimmäinen alkoi puhumaan 2v9kk ikäisenä. Opettelimme jo tukiviittomia hänelle avuksi. Lukemaan oppi eskarissa ja on koulussa kasin oppilas. Käveli 16kk iässä. Harrastaa omaa liikuntalajiaan, mutta ei ole yhtä lahjakas eikä kunnianhimoinen, vaikka nauttii kovasti harrastuksestaan. On sosiaalisilta taidoiltaan lahjakkaampi kuin esikoinen.

Kuopus käveli 10 kk ikäisenä ja on aina ollut hurjan kiinnostunut liikunnasta. Ei oikeastaan ole koskaan leikkinyt yksin (kavereiden kanssa kyllä) vaan mieluiten pelaa jotain jalkapalloa tms. Harrastaa kahta liikuntalajia. Puhumaan alkoi 13 kk ikäisenä. Kävi kaksikielisen päivähoidon ja jatkoi siitä kaksikieliseen kouluun. Puhuu siis kahta kieltä sujuvasti.

Lahjakkuus on kiva lisä, mutta treenillä ja motivaatiolla kehittymiseen tehdään parhaat tulokset. Varmaan ihan huippu-urheilussa kehon synnynnäiset ominaisuudet ja lahjakkuus saattaa olla tekijöitä, jotka määrittävät ehdottoman huipun ja sen ulkopuolelle jäävän. Meille taviksille on varmaan ihan se ja sama. Kunhan tykkää siitä mitä tekee.

Laps käveli vasta yli vuotiaana, nyt ketterä ja kätevä 5-vuotias.

Eli tällä otannalla enpä usko. Kehityshäiriöt näkynevät hitaampana kehityksenä, mutta lahjakkuudet tuskin vielä erottuvat.

Ei vauvasta vielä näe. Muutaman vuoden vanhemmasta voi jo alkaa huomata merkkejä, etenkin älynlahjojen ja taiteellisten taipumusten suhteen. Kouluikäisten suhteen peli on jo aika selvä. Miettikää vaikkapa omaa ekaluokkaanne: luultavasti niillä silloisilla yksinkertaisilla vajakeilla ei mene erityisen vahvasti vieläkään. Ja harva ekaluokkalainen kaikessa taitava neropatti on aikuisena jatkanut elämäm kouluun.

Minä aloin puhumaan vasta melkein vuoden ikäisenä, nykyään olen puheopin opettaja ja muutoinkin kohtuullisen verbaali kaveri. :)

Vierailija kirjoitti:

Ei vauvasta vielä näe. Muutaman vuoden vanhemmasta voi jo alkaa huomata merkkejä, etenkin älynlahjojen ja taiteellisten taipumusten suhteen. Kouluikäisten suhteen peli on jo aika selvä. Miettikää vaikkapa omaa ekaluokkaanne: luultavasti niillä silloisilla yksinkertaisilla vajakeilla ei mene erityisen vahvasti vieläkään. Ja harva ekaluokkalainen kaikessa taitava neropatti on aikuisena jatkanut elämäm kouluun.

Hyi mitä puhetta. 

Kuulemma high need vauvojen on todettu olevan älykkäämpiä, jos ei johdu allergioista. Vaativat koko ajan virikettä ollakseen tyytyväisiä. Aikainen puhuminen ja runsaat omat sanat kertovat jollain tasolla kielellisistä valmiuksistA. Konttaamattomuus voi pienellä osalla olla varhainen lukihäiriön oire.

Vierailija kirjoitti:

Minä aloin puhumaan vasta melkein vuoden ikäisenä, nykyään olen puheopin opettaja ja muutoinkin kohtuullisen verbaali kaveri. :)

Noh, minusta melkein vuoden ikäisenä puhumaan alkaminen on ihan hyvä. Erään tuttuvan lapsi täyttää kohta kaksi enkä ole vielä kuullut Suomen sanaa.

Lapseni sosiaalisuus näkyi heti. Oppi puhumaan varhain, hymyili jo synnärillä.