Lue keskustelun säännöt.
Onko kukaan tavannut puolisoaan sattumalta? Onko sinkun pakko olla aktiivinen puolison etsinnässä?
20.07.2016 |
Jotenkin en osaa olla ajattelematta että voimakas aktiivisuus deittailussa johtaa jotenkin tekemällä tehtyyn suhteeseen. Onko aivan naiivia ajatella että kohtaan sattumalta hänet joka on tarkoituskin kohdata?
Kommentit (43)
Jos olet nainen niin voit olla passiivinen, jos olet mies niin passiivisuus olisi sosiaalinen itsemurha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mekin tavattiin sattumalta. Kaksi baariseuruetta yhdistyi ja me päädyimme juttelemaan. Nyt 14 vuotta yhdessä, 5 naimisissa, 2 lasta, rutosti onnea ja rakkautta.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin en osaa olla ajattelematta että voimakas aktiivisuus deittailussa johtaa jotenkin tekemällä tehtyyn suhteeseen. Onko aivan naiivia ajatella että kohtaan sattumalta hänet joka on tarkoituskin kohdata?
Aina jompikumpi sen aloitteen joutuu tarkoituksella tekemään. Ei se suhde ole yhtään enempää tekemällä tehty oli sitten aloitteen tekijä mies tai nainen.
Tapasin miehen sattumalta yhteisessä harrastuksessa. En tykkää deittailusta, musta on kiva jos meillä on joku yhdistävä tekijä pohjalla.
Vierailija kirjoitti:
Jos olet nainen niin voit olla passiivinen, jos olet mies niin passiivisuus olisi sosiaalinen itsemurha.
Näinpä. Silloin kun mulla on ollut passiivinen kausi en ole tutustunut keneenkään. Kaikki suhteet ovat seuranneet mun omasta aktiivisuudesta
M30
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä on vähän huono asenne naisilta tuo että "asioiden pitää vain tapahtua", jommankumman pitää uskaltaa tehdä aloite ja kysyä toisen numeroa, naiset usein livistää tästä asiasta sillä verukkeella että "asioiden pitää vain tapahtua" vaikka tosiasiassa mies pisti asiat tapahtumaan ja pisti itsensä likoon.
Minä. En halunnut suhdetta, tykkäsin sinkkuudesta. Nyt vuosia takana lähemmäs 10 ja lapsiakin.
Ei ole mielestäni typerää, en voisi kuvitellakaan itsestäni, että koluaisin jotain treffipalstoja tms. Silmät voi aina pitää auki :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai voi olla aktiivinen sitten kun tapaa jonkun. Tarkoitin aktiivisuutta siinä etsintävaiheessa eli että treffipalstailee tai lähtee baariin miehen toivossa. Olen esim. varovasti selaillut s24 treffejä. Siellä on oikein kivannäköisiä miehiä. Mutta en pysty kuvittelemaan että ottaisin yhteyttä että no niin nyt treffaillaan. Se tuntuu jotenkin keinotekoiselta. Tajuaako kukaan?
Ajattelen että sem "pitäisi" mennä niin että sattumalta tapaan jonkun jonka yllättäen huomaan kiinnostavan enemmän ja on sähköä ilmassa.
Ap
Mä tapasin sattumalta nykyiseni... Ei ollut todellakaan haku päällä, olin parisuhteessa toisen kanssa silloin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Top nainen (30 % naisista) - ei tarvitse olla, odota vain kyl se sieltä tulee
Tavallinen nainen (60 %) - jotain voi tehdä esim. Tinderprofiili, silti hyvä tilanne
Ruma nainen (10 %) - kannattaa olla, treffeille pääsy saattaa olla haastavaa
-------
Top mies (10 % miehistä) - jos on aktiivinen saa aina naisen lisäksi lähestytään baarissa aina
Tavismies (50 %) - kannattaa olla, treffeille pääsy saattaa olla haastavaa
Ruma mies (40 %) - mitään ei ole tehtävissä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet nainen niin voit olla passiivinen, jos olet mies niin passiivisuus olisi sosiaalinen itsemurha.
Näinpä. Silloin kun mulla on ollut passiivinen kausi en ole tutustunut keneenkään. Kaikki suhteet ovat seuranneet mun omasta aktiivisuudesta
M30
Aivan sama havainto, vain silloin kun olen ollut kaikista aktiivisin nettideiteissä ym niin löysin seuraa edes hetkellisesti.
Myös M30 itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä nyt olen enemmän ja vähemmän tovonut yli kymmenen vuotta, että löytäsin itselleni puolison sattumalta.- Vielä en ole löytänyt. Toki olen tänä aikana tavannut monta mielenkiintoista ja vähemmän mielenkiintoista ihmistä. - Joidenkin kanssa olen päätynyt jopa treffeille, mutta elämänkumppania kenestäkään ei ole tullut. - Sattumalla tarkoitan, että missään -kuten vaikka nettitreffiporttaaliin tai tinderiin mitä näitä nyt on - en ole "virallisesti" asettanut itseäni tarjolle, että tässä olen lukekaa kuvaukseni ja ihastukaa, lähestykää minua olen sinkku ja rakastukaa minuun -haluan löytää kumppanin itselleni.
Alettiin jutella jalkapallosta baarissa ja siitähän se lähti.
PS. Futis ei kiinnosta, mutta hyvä keskustelun aloitus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap on ollut sinkkuna nyt vähän toista vuotta, ensimmäistä kertaa aikuisiällä..se ei ole pitk aika tiedän, mutta en ole enää ihan nuori ja en myöskään hsluaisi jäädä yksin. Mitä nyt arjen tuoksinassa olen miehiä nähnyt niin ei kyllä kovin rohkaisevalta tunnu. Olen ihan sievä nainen mutta minkäänlaisia lähestymisiä tai edes pitempiä katseita en ole osakseni saanut. Ja miten hemmetissä tietää kuka on vapaa?
olen huomannut että kun ns väkisin deittailee treffien kautta (=nettitreffit, tinder jne) niin on hirveä suorituspaine. pitää heti sanoa onko kiinnostunut tai olla kiinnostava tai jotain muuta typerää! ei voi vain käydä kahvilla ja kuulla mitä sulle kuuluu vaan hirvee puntarointi onko tää se onko tää sitä oonko mä se onko toi musta kiinnostunut. ja soitanko soittaako milloin kauanko pitää odottaa ja tulinko vedätetyksi.
Vierailija kirjoitti:
Ap on ollut sinkkuna nyt vähän toista vuotta, ensimmäistä kertaa aikuisiällä..se ei ole pitk aika tiedän, mutta en ole enää ihan nuori ja en myöskään hsluaisi jäädä yksin. Mitä nyt arjen tuoksinassa olen miehiä nähnyt niin ei kyllä kovin rohkaisevalta tunnu. Olen ihan sievä nainen mutta minkäänlaisia lähestymisiä tai edes pitempiä katseita en ole osakseni saanut. Ja miten hemmetissä tietää kuka on vapaa?
Ei voikaan tietää etukäteen kuka on sinkku, pakko tehdä rohkeasti aloite, miehet tykkää aloitteellisista naisista.
Minä en muuhun uskokaan kuin siihen sattumalta kohtaamiseen.
Me näimme toisemme ensimmäisen kerran metrossa: merkitseviä katseita puolin ja toisin, ikkunan "peilin" kautta vilkuilua ja ujoa hymyilyä. Muutama päivä myöhemmin tapasimme sattumalta eräänä viikonloppuiltana Helsingin keskustassa, molemmat olivat juoneet hiukan alkoholia, tunnistimme toisemme ja aloimme jutella.
8 vuotta yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin en osaa olla ajattelematta että voimakas aktiivisuus deittailussa johtaa jotenkin tekemällä tehtyyn suhteeseen. Onko aivan naiivia ajatella että kohtaan sattumalta hänet joka on tarkoituskin kohdata?
Aina jompikumpi sen aloitteen joutuu tarkoituksella tekemään. Ei se suhde ole yhtään enempää tekemällä tehty oli sitten aloitteen tekijä mies tai nainen.
Tässä nyt ei kai ollut aloitteen tekemisestä kyse. Vaan sattumalta löytämällä sen kumppanin, ei etsimällä.
Minä tapasin sattumalta. Yliopistossa olin ujona fuksina yksin syömässä, hän istui vastapäätä ja esitteli itsensä ja sanoi, että on kolmosvuoden opiskelija samalla alalla. Hän oli huomannut mun olevan aina yksinäni ja pyysi lähtemään kanssaan bileisiin. 8 vuotta yhdessä ja 2 naimisissa nyt.