Myöhästelijät!

Selitys on, että ihmiset on erilaisia ja asiaan on vain sopeuduttava. T. myöhästelijät on peestä :)

yritin keskustella samasta aiheesta aiemmin tänään mutta täällä ei tuntunut olevan myöhästelyyn yhtä intohimoisesti suhtautuvia ihmisiä. Oma kumppani on sellainen 2-3 tunnin myöhästelijä.. en tiedä pystynkö lopulta sulattamaan sitä pitkässä juoksussa, mikä on kamalaa, koska ihminen on niin ihana ja rakas. Mutta mun mielestä pitäisi jo hakea apua, jos ei pysty koskaan pysymään aikatauluissa. Tai ehkä joku toinen ihminen sitten ei ärsyyntyisi asiasta.. Mä en voi olla ärsyyntymättä. Ja kumppani ei tehnyt sitä suhteen alussa, joten ihmettelen, miksi se on vuoden jälkeen alkanut. On kyllä kaikille muille läheisilleen ollut aina samanlainen. Vertaistukea täältä siis.

Musta on tullut vanhemmiten ihan natsi kaikkia myöhästelijöitä kohtaan. Just viime viikolla jätin yhden kaverin, joka aina tekee samalla tavalla: ollaan sovittu tapaaminen kello x. Mä menen sovittuun aikaan paikalle, ja kaksi minuuttia ennen kello x:ää kaveri pistää viestin että olen tulossa, odottelen tässä bussia. Just joo, odottelet bussia kahta vaille x, eli kestää vielä ainakin puoli tuntia että olet perillä. Ja minähän en tietenkään voi valittaa, koska "kyllähän mä ilmotin!" Mitä hyötyä ilmoittaa kaksi minuuttia ennen tapaamisaikaa, kun tietää että se toinen on jo ehtinyt lähteä kotoa ja odottaa? Miksei voi ilmoittaa heti kun tietää jo myöhästyvänsä, niin se toinenkin voi siirtää omaa lähtöään tai mennä vaikka kauppaan tai kahville ennen sitä? Eikä todellakaan ole ensimmäinen kerta kun tekee näin.

No mä lähdin sinne kauppaan, ja kun kaveri sitten kyseli että missä sä oot, en näe sua, niin viestitin että lähdin shoppailemaan, tavataan joskus toiste. Enkä enää sovi sen kanssa mitään treffejä, tämä sai nyt riittää.

Ei myöhästelylle ole muuta selitystä kuin itsekkyys ja välinpitämättömyys. Harvoin kukaan myöhästelijä myöhästyy lennolta.

Elämänhallintaongelmaisia. Näistä ne pikavippeilijät löytää.

Vierailija kirjoitti:

Selitys on, että ihmiset on erilaisia ja asiaan on vain sopeuduttava. T. myöhästelijät on peestä :)

Öö? Tuohan on suorastaan välinpitämättömyyttä ja kunnioituksen puutetta muita kohtaan. Pitäisikö muiden sopeutua siihenkin, jos minä olisin erilainen ja solvaisin ihmisiä huvikseni?

Vierailija kirjoitti:

yritin keskustella samasta aiheesta aiemmin tänään mutta täällä ei tuntunut olevan myöhästelyyn yhtä intohimoisesti suhtautuvia ihmisiä. Oma kumppani on sellainen 2-3 tunnin myöhästelijä.. en tiedä pystynkö lopulta sulattamaan sitä pitkässä juoksussa, mikä on kamalaa, koska ihminen on niin ihana ja rakas. Mutta mun mielestä pitäisi jo hakea apua, jos ei pysty koskaan pysymään aikatauluissa. Tai ehkä joku toinen ihminen sitten ei ärsyyntyisi asiasta.. Mä en voi olla ärsyyntymättä. Ja kumppani ei tehnyt sitä suhteen alussa, joten ihmettelen, miksi se on vuoden jälkeen alkanut. On kyllä kaikille muille läheisilleen ollut aina samanlainen. Vertaistukea täältä siis.

Jännää, ketjusi on mennyt minulta täysin ohi! 2-3 tuntia kuulostaa ihan järjettömän paljolta, kyllä kannattaa keskustelut käydä mikäli tämä on sinulle dealbreaker. Toisaalta, oma mieheni myöhästyi ensitreffeiltämme 20 minuuttia...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selitys on, että ihmiset on erilaisia ja asiaan on vain sopeuduttava. T. myöhästelijät on peestä :)

Öö? Tuohan on suorastaan välinpitämättömyyttä ja kunnioituksen puutetta muita kohtaan. Pitäisikö muiden sopeutua siihenkin, jos minä olisin erilainen ja solvaisin ihmisiä huvikseni?

Totta kai se on kunnioituksen puutetta sen mielestä, joka siitä myöhästelystä kärsii. Nää myöhästelijät eivät sitä tajua, eikä ne siitä muutu. Niinkuin ei muutu nekään, jotka ovat ajoissa.

Tässä ketjussa aiheena on myöhästelijät, ei muu.

Mitenkäs myöhästelijät suhtautuu, jos he ovatkin joskus niitä jotka joutuvat odottelemaan? Onko ihan OK ja joustoa riittää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

yritin keskustella samasta aiheesta aiemmin tänään mutta täällä ei tuntunut olevan myöhästelyyn yhtä intohimoisesti suhtautuvia ihmisiä. Oma kumppani on sellainen 2-3 tunnin myöhästelijä.. en tiedä pystynkö lopulta sulattamaan sitä pitkässä juoksussa, mikä on kamalaa, koska ihminen on niin ihana ja rakas. Mutta mun mielestä pitäisi jo hakea apua, jos ei pysty koskaan pysymään aikatauluissa. Tai ehkä joku toinen ihminen sitten ei ärsyyntyisi asiasta.. Mä en voi olla ärsyyntymättä. Ja kumppani ei tehnyt sitä suhteen alussa, joten ihmettelen, miksi se on vuoden jälkeen alkanut. On kyllä kaikille muille läheisilleen ollut aina samanlainen. Vertaistukea täältä siis.

Jännää, ketjusi on mennyt minulta täysin ohi! 2-3 tuntia kuulostaa ihan järjettömän paljolta, kyllä kannattaa keskustelut käydä mikäli tämä on sinulle dealbreaker. Toisaalta, oma mieheni myöhästyi ensitreffeiltämme 20 minuuttia...

Joo jaoin linkin jossa väitettiin että myöhästelijät ovat vain empaattisia ja optimistisia, ja siksi myöhästelevät.. :D oikeasti hajoilen asian kanssa. Keskustelut on paikallaan mutta sehän tässä pelottaakin, kun ihminen on niin ihana, mutta tunnen itseni, että mä olen toisaalta sellanen että tiedän etten pitkään tuollaista pysty katselemaan, ja harmittaa tosi paljon :/ useasti aiemmin on asia ollut esillä myös, mutta muutosta ei tule. Jotenkin tuntuu, että muuttuuko se ihminen vasta sitten, kun se aidosti jotain menettää mokiensa vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Mitenkäs myöhästelijät suhtautuu, jos he ovatkin joskus niitä jotka joutuvat odottelemaan? Onko ihan OK ja joustoa riittää?

Ei ne koskaan joudu. Ne on aina ne samat ihmiset joita joutuu odottelemaan. Aina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

yritin keskustella samasta aiheesta aiemmin tänään mutta täällä ei tuntunut olevan myöhästelyyn yhtä intohimoisesti suhtautuvia ihmisiä. Oma kumppani on sellainen 2-3 tunnin myöhästelijä.. en tiedä pystynkö lopulta sulattamaan sitä pitkässä juoksussa, mikä on kamalaa, koska ihminen on niin ihana ja rakas. Mutta mun mielestä pitäisi jo hakea apua, jos ei pysty koskaan pysymään aikatauluissa. Tai ehkä joku toinen ihminen sitten ei ärsyyntyisi asiasta.. Mä en voi olla ärsyyntymättä. Ja kumppani ei tehnyt sitä suhteen alussa, joten ihmettelen, miksi se on vuoden jälkeen alkanut. On kyllä kaikille muille läheisilleen ollut aina samanlainen. Vertaistukea täältä siis.

Jännää, ketjusi on mennyt minulta täysin ohi! 2-3 tuntia kuulostaa ihan järjettömän paljolta, kyllä kannattaa keskustelut käydä mikäli tämä on sinulle dealbreaker. Toisaalta, oma mieheni myöhästyi ensitreffeiltämme 20 minuuttia...

Tämä tyyppi otsikoi aloituksensa, että myöhästelijät ovat empaattisia ja optimistisia. Ei ihme, että meni ohi :) Kertoi itsekin myöhästyvänsä säännöllisesti 10-30 minuuttia, kun jää jonkun kanssa suustansa kiinni.

Jos on sovittu, että lähdetään kuudelta, niin minä lähden kuudelta. Mies saa jäädä etsimään kenkiään tai pelaamaan, ei ole minulta pois. Meillä on molemmilla oma auto, toinen voi ajaa perässä, jos huomasi liian myöhään, että lähtijä oli tosissaan.

Myöhästelevälle kaverille olen tehnyt niin, että kun tulee viesti, että just lähdin (ja tiedän, että menee 30 min ennen kuin on paikalla) niin laitan noin 10 min ennen oletettua tapaamista viestin, että sorry, tapasin tässä Maijan/Kallen/meidän äidin ja mennään just kahville, nähdäänkö 2 tunnin kuluttua? Ja palaan kotiin tai töihin ja seuraavaan tapaamiseen menen huoleti 45 min myöhässä.

Yksi ystäväni on kamala myöhästelijä. Kerran sovittiin että hän ja hänen tyttöystävänsä ja minä ja poikaystäväni menisimme yhdessä johonkin ravintolaan kuudelta. Oltiin kaikki neljä hyviä kavereita keskenämme. Heidän piti siis tulla meidän luo ensin.

Kuuden jälkeen lähetettiin viestiä heille, että ovatko matkalla, ei vastausta. Puolen tunnin päästä koitettiin soittaa, ei vastanneet. Sitten seitsemältä taas koitettiin laittaa viestiä ja soittaa, ei mitään. Puoli kahdeksalta tuli viesti "sori ollaan vähä myöhässä." Vihdoin puoli yhdeksältä he saapuivat. Matkaa heiltä meille oli kävellen semmoinen kymmenen minuuttia. Ei mitään syytä myöhästymiselle. Oli kyllä kireä tunnelma kun he saapuivat. Suututti niin paljon, koska se paikka mihin meidän piti mennä oli suosittu paikka ja silloin jo ihan täynnä. Mentiin kebabille...

Mutta ei mun poikaystävässäkään mitään kehumista ole. "Lähen ny." Tulee kolmen tunnin pöästä. Itse olen ajoissa aina. Koska mielestäni myöhästyminen on epäkohteliasta ja toisen ajan aliarvioimista. Mulla on muutakin tekemistä kuin odottaa monta tuntia että joku tulee.

Yhden kaverin kanssa sovittiin kerran että hän tulee kolmelta, mennään kauppaan ja tehdään ruokaa. Hän tuli siis yöksi. Ei vastannut pariin tuntiin puhelimeen, ei laittanut viestiä. Sitten tuli seitsemältä poikaystävänsä kanssa ja istuivat vaan sohvalle. Siinä koitin sanoa että nyt kauppaan mutta tämä kiehnää sohvalla kutsumattoman vieraan kanssa. Kerettiin kauppaan kuitenkin.

Oikeasti, jos olet myöhässä, jos tiedät että tulet myöhästymään LÄHETÄ VIESTIÄ TAI SOITA. minäkään en viitsinyt lähteä kauppaan yksin kun en tiennyt koska tämä kaveri tulee,..

Nämä myöhästelijät on aina niitä jotka raivostuvat siitä jos itse joutuvat odottamaan. Minuuttikin myöhässä niin alkaa pommitus kuinka on parempaakin tekemkstä kuin odottaa. Niin olisi mullakin muutakin tekemistä kuin odottaa pari tuntia toista saapuvaksi.

Olen itse ajoissa aina, kaveri ei. Kerran myöhästyin sovitusta paikasta kokonaiset kaksi minuuttia! Olin paikalla 15:32! Ja kaveri alkaa huutaa, että enkö ymmärrä että häntä ei kiinnosta odottaa, hänellä on suunnitelmia!

Pari kertaa käynyt niin, että olen soittanut paikalta, että missä olet ja puhelimessa kaveri on sanonut että siinä missä sovittiin. Sitten olen vain tokaissut että aijaa, missähän olet kun ei sinua näe missään...

Täältä vertaistukea!! Tiedän täsmälleen tuon tunteen. Raivostuttavaa! Minulla on ihana ja rakas ystävä, joka on aina myöhässä. Paljon myöhässä. Vuosikaudet aina häntä odottelin tuhlaten aikaani ja kuunnellen jos jonkin näköisiä selityksiä, joista kumpikin tiesimme, että ne ovat vain höpöhöpöjuttuja ja täysin itse aiheutettuja.

Sitten tuli se päivä, kun tajusin kaksi asiaa: ystäväni antaa tahallaan odotuttaa itseään ja näin ollen hän kontrolloi minun ajankäyttöäni. Tämän tajuttuani en enää suostunut hänen pompoteltavakseen. Aluksi hän hieman ihmetteli muuttunutta käyttäytymistäni, moitti minua eriskummalliseksi takinkääntäjäksi, mutta ajan mittaan hän kyllä tajusi pointin. Itseäni helpotti todella paljon saada tuo aikasieppari kuriin varastamasta aikaani. Ystäväni on nykyisin oivaltanut, että hän ei voi määrätä minun ajankäyttöäni.

En usko, että kukaan on jatkuvasti myöhässä ilman omaa syytään. Krooninen myöhästelijä haluaa kontrolloida tilannetta. Älä suostu siihen.