Menee hermo kun 5-vuotiaalle ei kelpaa mikään terveellinen välipala

Musta 5-vuotias + joku palkintotaulukko banaanin syömisestä kertoo, että vanhempi yrittää päästä helpolla ja mukavalla ratkaisulla ongelmasta eroon, kun oikeasti pitäisi jo laittaa ns . kampoihin. Tämän ikäinen jo oikeesti ymmärtää paljon ja osaa jo vaikka itse ottaa välipalansa. Mun 5 vuotias tuossa äsken kävi uhomassa, että hän ei sitten ota välipalaa. Tyttö tekee usein näin välipalan aikaan, on vissiin jo vähän nälkä ja kiukuttaa kaikki. Mä sanoin että takuulla otat - päivälliseen on aikaa. Jonkin aika polki jalkaa ja kiukutteli, en sanonut mitään, sitten tyttö kävi voitelemassa itselleen pari hapankorppua, söi ne ja kiitti ruoasta. Huomenna ehkä taas sama kiukuttelu. Vai pitäiskö mun joku palkintotaulukko väsätä, ettei vaan tarttis käsitellä lapsen kiukkua  :D :D

Vierailija kirjoitti:

Musta 5-vuotias + joku palkintotaulukko banaanin syömisestä kertoo, että vanhempi yrittää päästä helpolla ja mukavalla ratkaisulla ongelmasta eroon, kun oikeasti pitäisi jo laittaa ns . kampoihin. Tämän ikäinen jo oikeesti ymmärtää paljon ja osaa jo vaikka itse ottaa välipalansa. Mun 5 vuotias tuossa äsken kävi uhomassa, että hän ei sitten ota välipalaa. Tyttö tekee usein näin välipalan aikaan, on vissiin jo vähän nälkä ja kiukuttaa kaikki. Mä sanoin että takuulla otat - päivälliseen on aikaa. Jonkin aika polki jalkaa ja kiukutteli, en sanonut mitään, sitten tyttö kävi voitelemassa itselleen pari hapankorppua, söi ne ja kiitti ruoasta. Huomenna ehkä taas sama kiukuttelu. Vai pitäiskö mun joku palkintotaulukko väsätä, ettei vaan tarttis käsitellä lapsen kiukkua  :D :D

Voin kertoa, ettei se palkintotaulukko hävitä lapsen kiukkua yhtään mihinkään, kuten tunnut luulevan. Palkintotaulukon ideana on halutunlaisen käytöksen tukeminen, yhdessä sopiminen ja tavoitteellisuus. Se ei todellakaan ole mikään oikotie lapsen kiukun kadottamiseen tai keino olla käsittelemättä lapsen kiukkua. :D :D

Niin, tai voihan se kiukuttelu loppua välipalan syönnin yhteydestä, mutta ei kai se kiukkuilu mikään itseisarvo ole? Eikö sinusta siis hyvää käytöstä kannata vahvistaa lainkaan? Mutta jos nyt ylipäätään luulet, että lapsen kiukku jonnekin katoaa hyvän käytöksen huomioimalla, niin ei se katoa. Kiukuttelu on ihan normaali asia lapselle, joka ei vielä osaa hallita impulssejaan. Toki monen vanhemman mielestä se on kivaa, kun kiukuttelua on vähemmän, kun lapsi huomaa, että hyvästä käytöksestä on hyötyä.

Vierailija kirjoitti:

No mitenkäs vaarallisia ne vanukkaat ja jogurtit sitten ovat? Kummasti niitä vaan on kaupat pullollaan ja myynti on valtava, vaikka mammat täällä määkii. Hyvältä maistuvat ja vievät nälän siihen asti, että ruoka valmistuu. Kyllä sitä ruokaakin sitten menee, ne vanukkaat eivät ole mitenkään suuria.

Meillä lapsi saa iltapalaksi hedelmälautasellisen (rypäleitä, melonia, banaania, päärynää, omenaa) mutta kyllä saa pitkin päivää käydä nappaamassa rahkan tai vanukkaan jääkaapista, jos mieli tekee. Aiemmin hänelle annettiin illalla puuroa, mutta kun hän ei enää millään halua sitä syödä, olemme siirtyneet hedelmiin. Ihan hyvin voisin antaa hedelmien sijaan muroja, kiisseliä tai vanukastakin.

Mikä tahansa on vaarallista, jos sitä mättää kilokaupalla päivittäin. Vanukas päivässä ei haittaa ketään.

On se kyllä ihan sama annatko pelkkien hedelmien sijaan muroja tai vanukasta. Hedelmät on ihan hyviä syötäviä, mutta ei ne riitä pelkästään. Ei lapsi pelkällä sokerilla pärjää. Vanukas päivässä on kyllä liikaa. Pitkin päivää syöminen ei ole hyväksi terveydelle.

Mä  tein omalleni vihanneksista eläimiä hammastikkujen avulla, sit lentokoneita, piparimuotilla painoin kuvioita muutaman. Sit katoin pöydän nätiksi ja laitoin välineet valmiiksi ja vihanneksia valmiiksi ja askarreltiin lisää yhdessä. Seuraava tehtii kun edellinen oli syöty. Koskaan aiemmin ei ole uponneet vihannekset niin hyvin! Netissä on vaikka kuinka paljon ideoita ja 5-vuotias ideoi kivasti itsekin, voihan sitä tehdä vaikka vaan otuksia. Otatte valokuvan kaikista ennen syömistä.

Vierailija kirjoitti:

No mitenkäs vaarallisia ne vanukkaat ja jogurtit sitten ovat? Kummasti niitä vaan on kaupat pullollaan ja myynti on valtava, vaikka mammat täällä määkii. Hyvältä maistuvat ja vievät nälän siihen asti, että ruoka valmistuu. Kyllä sitä ruokaakin sitten menee, ne vanukkaat eivät ole mitenkään suuria.

Kaupat on pullollaan kaljaakin, eikä sekään varmaan ole edes sun mielestä terveellistä. Kuinka tietämätön ihminen voi olla, jos ei tajua, että sokeri on yksi vaarallisimmista elintarvikkeista, ja erityisesti pikkulapsille sitä ei pitäisi syöttää ollenkaan. Sokerilla tämä kansakunta on lähes kaikki vaarallisimmat sairautensa itselleen aiheuttanut. 

Älä sitten määi, kun diabetes alkaa puskea sinunkin pennuillesi.

en kestäis elämääni päivääkään, jos

a) mulla oli lasten kanssa jotain tarratauluja potalla käymisestä/syömisestä/lyömättömyydestä/tms. asiasta. Lapset ei ole koskaan väkivaltaisia ja jos olis, veisin ne samantien lääkärille enkä laittais mitään tarratauluja huoneen seinälle. Samoin vessassa käydään kun on hätä ja syödään kun on nälkä, ilman taulukkoja. 

b) jos ahdistuisin niin valtavasti siitä, mitä lapsoset tänään syö (onko vanukas, hui hui vai hedelmä vai riisipiirakka vai pinaattilätty hui vai leipä, hui hiilaripommi ) oikeesti ,mit' v****a? Pääasia että on tarpeeksi ruokaa, jottei nähdä nälkää. En todella ala brassailla ruualla, että meillä syödään vaan sokeritonta ja meillä on ihanat luomutilan munat naapurista ja meillä on mies ampunut ihanan hirvenpaistin pakkaseen (joo joo, uskotteko te itse itseänne ja miten ihmeessä jaksatte?

ja sit tätä shaissea useimmiten kuulee sellaisten suusta, joiden perusasiat elämässä on ihan sekaisin: Lapset on ties missä hoidossa, kun pitää luoda uraa/ pumpata lihaksia jossain salilla peilin edessä/ bilettää ja baila baila ja vetää kännit. On eroja ja exää ja nyxää siellä ja täällä, lapsille huudetaan, niitä vähän läpsitäänkin, kun ne on niiiin rasittavia. Mutta sitten jossain vaiheessa napataan se ihana instagram hetki kun #mä tein itse# luomupaistia# ihanille lapsille# pikkusydän

Vierailija kirjoitti:

en kestäis elämääni päivääkään, jos

a) mulla oli lasten kanssa jotain tarratauluja potalla käymisestä/syömisestä/lyömättömyydestä/tms. asiasta. Lapset ei ole koskaan väkivaltaisia ja jos olis, veisin ne samantien lääkärille enkä laittais mitään tarratauluja huoneen seinälle. Samoin vessassa käydään kun on hätä ja syödään kun on nälkä, ilman taulukkoja. 

b) jos ahdistuisin niin valtavasti siitä, mitä lapsoset tänään syö (onko vanukas, hui hui vai hedelmä vai riisipiirakka vai pinaattilätty hui vai leipä, hui hiilaripommi ) oikeesti ,mit' v****a? Pääasia että on tarpeeksi ruokaa, jottei nähdä nälkää. En todella ala brassailla ruualla, että meillä syödään vaan sokeritonta ja meillä on ihanat luomutilan munat naapurista ja meillä on mies ampunut ihanan hirvenpaistin pakkaseen (joo joo, uskotteko te itse itseänne ja miten ihmeessä jaksatte?

ja sit tätä shaissea useimmiten kuulee sellaisten suusta, joiden perusasiat elämässä on ihan sekaisin: Lapset on ties missä hoidossa, kun pitää luoda uraa/ pumpata lihaksia jossain salilla peilin edessä/ bilettää ja baila baila ja vetää kännit. On eroja ja exää ja nyxää siellä ja täällä, lapsille huudetaan, niitä vähän läpsitäänkin, kun ne on niiiin rasittavia. Mutta sitten jossain vaiheessa napataan se ihana instagram hetki kun #mä tein itse# luomupaistia# ihanille lapsille# pikkusydän

No, tarrataulu nyt kuitenkin toimii tosi hyvin. Väkivaltaisuus on lapselle ihan normaalia käytöstä, koska lapsella impulssikontrolli on heikko. Lapsena opetellaan sen hallintaa. Lapset ovat tietenkin erilaisia, toiset tulistuvat herkemmin ja toiset taas ovat tasaisempia ja antavat periksiherkemmin.

-

Nostat ikävästi itseäsi jalustalle kasvattajana. Ymmärräthän, että lapsen ihan normaalin käytöksen leimaaminen epänormaaliksi luo vanhemmille paineita. Kannattaa mieluummin olla solidaarinen toisia vanhempia kohtaan kuin korostaa sitä, miten itse on hyvä kasvattaja ja muiden lasten ikävä käytös johtuukin siitä, että heillä asiat eivät ole niin kuin teillä kotona.

Vierailija kirjoitti:

Niin, tai voihan se kiukuttelu loppua välipalan syönnin yhteydestä, mutta ei kai se kiukkuilu mikään itseisarvo ole? Eikö sinusta siis hyvää käytöstä kannata vahvistaa lainkaan? Mutta jos nyt ylipäätään luulet, että lapsen kiukku jonnekin katoaa hyvän käytöksen huomioimalla, niin ei se katoa. Kiukuttelu on ihan normaali asia lapselle, joka ei vielä osaa hallita impulssejaan. Toki monen vanhemman mielestä se on kivaa, kun kiukuttelua on vähemmän, kun lapsi huomaa, että hyvästä käytöksestä on hyötyä.

Boldattu teksti on aina asia tästä jonka ymmärrän. Muuta tekstiä en ymmärrä vaikka kuinka luen. Tottakai lapset kiukuttelee ja se on vanhemmat tehtävä ottaa sitä kiukkua vastaan!!

Tehkää palkintotaulukko banaanin syomisestä jos haluatte, älkääkä oikeasti pureutuko ongelman ytimeen, joka on se että lapsi vie ja aikuinen vikisee. Eihän se multa ole pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, tai voihan se kiukuttelu loppua välipalan syönnin yhteydestä, mutta ei kai se kiukkuilu mikään itseisarvo ole? Eikö sinusta siis hyvää käytöstä kannata vahvistaa lainkaan? Mutta jos nyt ylipäätään luulet, että lapsen kiukku jonnekin katoaa hyvän käytöksen huomioimalla, niin ei se katoa. Kiukuttelu on ihan normaali asia lapselle, joka ei vielä osaa hallita impulssejaan. Toki monen vanhemman mielestä se on kivaa, kun kiukuttelua on vähemmän, kun lapsi huomaa, että hyvästä käytöksestä on hyötyä.

Boldattu teksti on aina asia tästä jonka ymmärrän. Muuta tekstiä en ymmärrä vaikka kuinka luen. Tottakai lapset kiukuttelee ja se on vanhemmat tehtävä ottaa sitä kiukkua vastaan!!

Tehkää palkintotaulukko banaanin syomisestä jos haluatte, älkääkä oikeasti pureutuko ongelman ytimeen, joka on se että lapsi vie ja aikuinen vikisee. Eihän se multa ole pois.

Onko siihen kirjoitettu, että vanhemman ei tarvitse ottaa kiukkua vastaan? Ei ole. Se, että tehdään palkintotaulukko, ei poista sitä, että lapsi kiukkuilee. Palkintotaulukon ideana on se, että opetetaan lapsia toimimaan tilanteissa positiivisen vahvistamisen kautta (kun lapsi toimii oikein, oikea käytös huomioidaan ja palkitaan). Ymmärrätkö tähän asti? 

-

Ei kai sinusta ole oikeasti huono asia keksiä ratkaisuja kiukuttelulle? Minusta se on juuri ongelman ytimeen puuttumista: opetellaan muitakin keinoja kuin kiukuttelu. Ja muuten, vaikka ymmärän, että haluat puhua palkitsemisesta halveksivasti ja siksi käytät ilmaisua "Tehkää palkintotaulukko banaanin syomisestä jos haluatte", kyse ei ole siitä, että annetaan lapselle palkinto siitä, että hän syö banaania, vaan siitä, että hän syö aikuisen valitseman välipalan kiukuttelematta (oli se sitten banaani tai viili), tai vaikka suostuu maistamaan uutta, jos maistamisen kanssa on ongelmia (meillä nyt just syömisen kanssa ei ole koskaan ollut ongelmia, mutta esim. pukemisen kanssa on ollut, ja siihen taulukko auttoi tosi hyvin).

-

Siis: mun mielestä ongelman ratkaisemista on se, että pyritään etsimään joku muu käyttäytymismalli ongelmalliseen tilanteeseen kuin kiukutteleminen. Jos se sun mielestä on sitä, että lapsi vie, en voi sille mitään. Mikä sun mielestä sitten on ongelman ratkaisemista? Se kiukutteleminen vai?

Protskua kasvavalle pojalle eikä mitään höttöä.Meillä kiukuttelu loppui siihen kun löin eteen täysmaitoa,munia ja juustoa ja kinkkua,sanoin että syö siitä ihan itse,ja reippaasti että kasvat isoksi ja vahvaksi!!!

Hedelmiä vartaaseen ja porkkanat käsket pestä itte ja ruveta syömään!

Ei ne tykkää paapomisesta vaan syövät kun itse saavat "tehdä ja päättää"

Lopeta noiden massyjen ostaminen. Tai jos itse et voi olla ilman(?), syo salaa.

Vierailija kirjoitti:

Protskua kasvavalle pojalle eikä mitään höttöä.Meillä kiukuttelu loppui siihen kun löin eteen täysmaitoa,munia ja juustoa ja kinkkua,sanoin että syö siitä ihan itse,ja reippaasti että kasvat isoksi ja vahvaksi!!!

Hedelmiä vartaaseen ja porkkanat käsket pestä itte ja ruveta syömään!

Ei ne tykkää paapomisesta vaan syövät kun itse saavat "tehdä ja päättää"

Löytyykö tosiaan näitä viisaita vanhempia vielä  :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mitenkäs vaarallisia ne vanukkaat ja jogurtit sitten ovat? Kummasti niitä vaan on kaupat pullollaan ja myynti on valtava, vaikka mammat täällä määkii. Hyvältä maistuvat ja vievät nälän siihen asti, että ruoka valmistuu. Kyllä sitä ruokaakin sitten menee, ne vanukkaat eivät ole mitenkään suuria.

Kaupat on pullollaan kaljaakin, eikä sekään varmaan ole edes sun mielestä terveellistä. Kuinka tietämätön ihminen voi olla, jos ei tajua, että sokeri on yksi vaarallisimmista elintarvikkeista, ja erityisesti pikkulapsille sitä ei pitäisi syöttää ollenkaan. Sokerilla tämä kansakunta on lähes kaikki vaarallisimmat sairautensa itselleen aiheuttanut. 

Älä sitten määi, kun diabetes alkaa puskea sinunkin pennuillesi.

Olut päivässä ei tapa tai sairastuta. Se on tarkoitettu aikuisille. Vanukkaat on tarkoitettu kaikenikäisille.

Tämä kansakunta on kasvatettu jogurtilla ja vanukkailla. Sinutkin. Vai oletko niitä, joille on lyöty lättyyn hampurilaista pienestä pitäen? Että rasvaa ja suolaa saa olla, kunhan ei ole SOKERIA, jota muuten on myös niissä hampurilaisissa!