Joutuuko Yliopistossa pitamaan paljon esitelmia kuten tuntuu olevan kaikkialla muualla vai voiko selvita esiintymiskammoisena selvita pelkastaan tenttimalla?

kiinni.

Haloo, aikuinen ihminen!

Ei ehkä kannata hakeutua opiskelemaan mitään missä tarvii esiintyä jos siitä aikoo kieltäytyä psyk. lausunnon avulla, koska eipä niitä töitäkään sitten pysty tekemään. Valitse joku sellainen ala, jossa vaan puurretaan yksin ja ollaan muihin yhteydessä sähköpostin välityksellä. Maallikkona tulee mieleen vaikka kielenkääntäjä.

Tosin hän suoritti toista tutkintoa ja sai paperit 2 vuodessa. Joka tapauksessa, hän on nyt alan töissä.



Eli kyllä kolmikymppisenä kannattaa aloittaa!

En ymmärrä, miten joillakin ei ole muita seminaareja laisinkaan, kuin pro- ja gradusemma? :o Itse arvioin pitäneeni koko opiskeluaikanani vähintään 30 seminaaria, joista osa on kylläkin on valmisteltu ja esitetty ryhmässä.

Ymmärräthän, että elämääsi rajoittaa todella paljon, jos koet esillä olemisen noin pelottavana asiana?



Jokainen osaa esiintyä, ei kukaan ole siinä toista kummempi. Tarvitset apua tuon lukon poistamiseksi. Hae sitä, myöhemmin kiität itseäsi.

En vähättele ongelmaasi, mutta itse olen aina pitänyt itseäni todella huonona esiintyjänä, josta jännitys ja paniikki näkyy kilometrien päähän. Eräällä kurssilla meidän esiintymisemme sitten videoitiin, ja saimme katsoa videon rauhassa kotona itsekseen. Huomasin, että eipä se jännitys näkynyt mitenkään ulospäin, vaikka tuntui että naama oli tulipunainen, pyörrytti, änkytytti, jne..