Lue keskustelun säännöt.
Missäpäin maailmaa olet suomalaisena kokenut rasismia tai syrjintää?
12.07.2016 |
Tuli mieleen tällainen kiinnostava kysymys nyt kun rasismi on ollut enemmissä määrin pinnalla mediassa. Rasismia tai no, mitä tahansa syrjintää.
Omakohtaisena kokemuksena muistan (tämä ei nyt suoranaisesti rasismiin liity, syrjintää kuitenkin), kun ensimmäisen kerran ujona teinityttönä lähdin vaihtoon Pariisiin ja palasin takaisin Suomeen mieleni pahoittaneena. Tuntui koko reissun ajan kuin ihmiset olisivat katsoneet minua nenänvartta pitkin minne ikinä meninkin, ja muutama jopa puhui minusta alentavaan sävyyn. Syyksi ymmärsin kasvoissani olevat lävistykset ja muutaman värjätyn raidan hiuksissani, sehän jos mikä on Pariisilaisille valtava shokki. Lisäksi en tuolloin puhunut kuin englantia mikä lisäsi silminnähden ihmisen inhoa.
Taustatietona voin sanoa, että Ranskassa ollaan tarkkoja ulkonäön suhteen; kaikkien täytyy sopeutua tiettyyn muottiin ulkonäöllisesti, ja myös tietynlaiset käytöstavat ovat tärkeitä. Suomalaisessa katukuvassa nähtävät shokkivärit, lävistykset ja tatuoinnit ovat äärimmäisen harvinaisia. Ranskalaiset opiskelevat koulussa englantia aivan kuten suomalaiset, mutta eivät useimmiten halua käyttää sitä missään (vaikka osaisivatkin, turisteille puhutaan vain ranskaa).
Espanja on kokemusteni mukaan suvaitsevampi maa (kävin tuolla pari kuukautta Ranskanreissun jälkeen useita kertoja) noin ulkonäön suhteen, tuolloinkin naamassani oli "killuttimia" ja tukan väri taisi olla punainen. Ihmiset eivät pällistelleet minua kuten Ranskassa, mutta kieleeni kiinnitettiin sitäkin enemmän huomiota.
Olin alueella, jossa englanninkielestä ei tainnut olla tietoakaan. Minne ikinä meninkin, mitä palvelua ikinä käytinkään, kukaan ei osannut englantia ja suuri osa ihmisistä jopa suuttui minulle, kun en puhunut espanjaa.
Nykyään näytän miltei jo "normaalilta" ihmiseltä jopa Pariisilaisen makuun, mutta viimeksi siellä käydessäni minulta tultiin kyselemään ripsistäni. Olin tuolloin laitattanut ripsienpidennykset, ja arvaatte varmaan mitä ihmiset sanoivat. Lisäksi minulle sanottiin etteivät ihmiset tule puhumaan minulle niin helposti, koska näytän kuulemma venäläiseltä (hahah, mitähän tämäkin tarkoitti!)
Ranskalaiselta mieheltäni kysyttiin juuri vähän aikaa sitten, että miksi hitossa hän seurustelee suomalaisen kanssa (kuulemma ryyppäämme liikaa ja seuraamme väärää urheilulajia, first world problems...)
En nyt leimaa tällä mitään maata tai ihmisiä, sanon vain että meille suomalaisille arkiset asiat (ulkonäkö) ja käytöstavat saattavat herättää suurtakin närää muualla maailmassa. Olen kuitenkin ylpeä että pienessä maassamme joudumme oppimaan väkisinkin englantia, sillä pärjää usein maailmassa.
Lisäksi, siinä missä suomalaisia pidetään rasisteina (tai ainakin itse suomalaiset niin puhuvat?), minusta on helpottavaa että täällä saa pukeutua ja näyttää melkein miltä haluaa. Yksi Suomessa asuva ranskalainen ystäväni tuli kerran sanomaan, että ihana miten täällä saa leikata irokeesin eikä kukaan tule osoittelemaan sormella kadulla.
Tämä ei nyt siis liittynyt ihmisrotuun suoranaisesti, enemmänkin kulttuurieroihin. Tykkään Suomesta ja suomalaisuudesta, vaikka muiden rotujen (maahanmuuttajat) hyväksyminen toki vie aikansa. Meidän maamme on nähnyt sotaa ja nälkää, tämän eteen on nähty vaivaa ja erään julkisuudenhenkilön sanoja mukaillen "Tyhjästä on hyvä maa nyhjästy".
Oletteko te kokeneet rasismia ulkonäköönne/kansalaisuuteenne liittyen? Missä, miten, miksi? Mitä suomalaisuus teille merkitsee ja miten siihen reagoidaan ulkomailla?
Kertokaas!
Kommentit (54)
En ole kohdannut minkäänlaista rasismia, mutta kyllä Venäjällä on katsottu paikattuja housujani. Ihan ymmärrettävää. Sopeudun yleensä nopeasti ns. talon tavoille enkä änkeä samantyylisenä esim. vieraisille kaverin perheen luo mitä tekisin Suomessa.
Englantia opiskellaan ympäri maailmaa, isoissa ja pienissä maissa. Täälläkin on joku hokannut, etteivät kaikki maailmalla ymmärrä suomea.
Ihanko muuten tosissasi kysyt, ettet tiedä, mitä viittaus venäläisnaiseen tarkoittaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole kohdannut minkäänlaista rasismia, mutta kyllä Venäjällä on katsottu paikattuja housujani. Ihan ymmärrettävää. Sopeudun yleensä nopeasti ns. talon tavoille enkä änkeä samantyylisenä esim. vieraisille kaverin perheen luo mitä tekisin Suomessa.
Englantia opiskellaan ympäri maailmaa, isoissa ja pienissä maissa. Täälläkin on joku hokannut, etteivät kaikki maailmalla ymmärrä suomea.
Ihanko muuten tosissasi kysyt, ettet tiedä, mitä viittaus venäläisnaiseen tarkoittaa?
Nojoo tuo venäläisviittaus oli vähän itseironiaa...
Se oli kyllä loppujenlopuksi tarkoitettu enemmänkin kasvonpiirteisiini.
-ap
http://www.sheplanet.com/wp-content/uploads/2012/01/Pencil-skirt-design…
Minua katsottiin pahasti Ranskassa tämänkaltainen asu päälläni. Osa jopa tuli varoittamaan, että miehet saattavat käydä päälle (mitä hittoa?)
Suomessa. Olen saanut kuulla rasistista nimittelyä ja epäilen, että työhönotossa on syrjitty etnisen taustan takia
Ranskassa minäkin, olin tukevahko teini ja sain avointa pilkkaa osakseni itselleni tuntemattomilta pojilta. Vihasin koko maata ja sen kansalaisia vuosikaudet tuon jälkeen. Venäjällä uusnatsi uhkaili, kun olin ulkomaalainen, mutta ei tehnyt lopulta mitään muuta kuin käyttäytyi uhkaavasti. Saksassa aikuiset miehet ivasivat, onko Suomessa edes sähköjä. Sanoin ilkeästi takaisin ja lopettivat. Ruotsalainen kehui konferenssissa, että suomalaiset ovat heidän vanhoja alamaisiaan. Samassa pöydässä istuneet hollantilaiset pyörittelivät silmiään mokomalle moukalle. Siinäpä ne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Thaimaassa, kun olin reissussa ei-niin-turistirysä kaupungissa. Paikalliset osoittelivat minua häpeilemättä, toljottivat ja selvästi puhuivat minusta. Olen ihan tavallisen näköinen suomalaistyttö, vaaleat hiukset jne.
Kiinassa. Taksit ei välttämättä ota länsimaalaista kyytiin, joihinkin baareihin maksaa enemmän sisään ulkomaalaisilta ja kaupassa ei saa palvelua vaikka puhuisit kiinaa.
On myös paljon hyviä kokemuksia kiinalaisista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En missään, mutta muut kuin turistikokemukseni ovatkin kahdesta mahdollisimman monikulttuurisesta metropolista: Singaporesta ja Lontoosta. Molemmissa asuessani olin vain yksi ulkomaalainen muiden joukossa ja tulin kohdelluksi asiallisesti ja hyvin.
En ole kokenut joutuvani suoranaisen rasismin kohteeksi. Tosin meksikossa minua pidettiin tyhmänä turistina ja yksi haukkui minut rasistiksi, kun en suostunut astumaan ylihinnoiteltuun krääsäkauppaan. Jeps, silloin oli rasismi huipussaan, kun matkustin maahan, jossa rahani ovat toki tulonlähde monelle, enkä suostunut sitä jokaiseen putiikkiin, viihteeseen, ruokaan ja hotelliin kantamaan 😄 kauhea rasistiämmä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ranskassa oli melko nihkeää siitä eteenpäin kun selvisi etten puhu ranskaa. Englanti ei luonnollisesti kelvannut koska se ei ole ranskaa. Sieltä katsottuna ranska on ilmeisesti koko maailman kieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan kaikkiallahan sitä on. Etenkin olen kokenut sukupuolisyrjintää.
John Lennonin sanoin "Woman is the n*gger of the world"
Pohjoismaisissa kokouksissa joissa muut puhuvat äidinkieltään ja minä kömpelöä kouluruotsiani olen kokenut olevani hyvin erirotuinen. Englantia ei hyväksytty niinkuin ei Ranskassakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Intiassa yritettiin kusettaa ja nyhtää 20-kertaista hintaa joka ikisessä paikassa, huudeltiin perään ja lähdettiin seuraamaan kadulla. Kyse ei ollut siis sellaisesta uteliaisuudesta, jota esim. Kiinassa kohtaa, eikä flirtistä, johon törmää vaikka Etelä-Euroopassa, vaan tuossa intialaisessa meiningissä oli jotain aidosti vihamielistä. En pukeudu paljastavasti, mutta ilmeisesti ihan vain yksin nuorena naisena liikkuminen aiheuttaa intialaisissa jotain kummallista aggressiota.
Liityn ranskajoukkoon. Ranskan lentokentällä en meinannut saada palvelua koska puhuin vain englantia ja ranskaa vain pari sanaa, eikä sillä pärjännyt alkuunkaan. Pidän omituisena ettei lentokentälle ole palkattu ketään englantia osaavaa, vaikka siellä asioi paljon ulkomaalaisia (?)
Joo, Intia voi olla hyvin ahdistava paikka yksin tai jopa porukassa liikkuvalle naiselle. Uutiset esim joukkoraiskaukset eivät todellakaan tulleet yllätyksenä.
Mut Euroopassa muistuu yksi hauska tapaus mieleeni:
Itävalta - kioskinpitäjä suurin piirtein sylki päällemme ja löi kundikaveriani käteen, kun tämä osoitti tupakka-askia sen ostaakseen. Meidän jälkeen kioskille oli tulossa vanhempi itävaltalaismies, jolle kioskinpitäjä oli sitten yliystävällinen ja jolle ilmeili kuin sielunveljelleen. Mutta mies ei niihin reagoinut, sen sijaan alkoi jutella meille ja kysyi mistä olemme. Suomesta jne. Kioskinpitäjän käytös muuttui täysin, hän selitti makeilevasti, että puolalaisiksi luulin ja siten varkaiksi. Kundikaverini osti tupakkaa, hänen mukaansa oli pakko, muualta ei saanut - ja minä kihisin raivosta. Näytin kioskinpitäjälle keskisormea ja toivotin saksaksi oikein vttumaista loppuelämää. Tuon reissun jälkeen vaihtui muuten kundikaverikin ;D.
Ruotsissa. Opiskeluaikoina olin kakkoskategoriaa niin proffien kuin kantaruotsalaistenkin silmissä. Hyvin monet ruotsalaiset avoimesti halveksuvat suomalaisia. Sitten työpaikalla, aivan sama juttu. Suomalainen on 2. luokan kansalainen. Puhun sujuvaa ruotsia, mutta luonnollisestikaan se ei riitä.
Poikaystävän koko suku avoimesti paheksui hänen päätöstään viettää aikaa kanssani. Esim. sukujuhlissa tehtiin kyllä selväksi etten ole riittävän hieno.
Toinen maa on ranska. Asuin kuukausia työharjoittelussa ja matkustelin siellä paljon. Jos et ole juuri sen sesongin muodin mukainen, olet out. Latino tytöt tuntuivat olevan tuolloin muotia ja vaaleus sai ainoastaan pilkallisia kommentteja aikaiseksi.
Ihmiset olivat avoimen töykeitä ja epäkohteliaita vain sen vuoksi, että olin suomalainen.
En ole kokenut rasismia, 17 maata käytynä ja olen asunut Espanjassa pari vuotta.
Turistihuijauksen kohteeksi olen joutunut Ruotsissa taksissa parikymmentä vuotta sitten. Ylihinnoittelua on yritetty muutamassa turistikohteessa. Törkein tapaus oli Helsinki- Vantaan lentokentällä. En kyllä usko että olin kohteena rotuni takia vaan samaa yritetään kaikkiin turisteihin.
Briteissä on käsketty mennä omaan maahan takaisin.
Aika jännä juttu muuten, Ranska myös minun kohdalla. Seurustelin pari vuotta ranskalaisen miehen kanssa hän hänen vahvasti katolilainen perheensä todellakin dissasi minua, hyvä että juttelivat kanssani. Ensimmäinen asia mitä hänen äitinsä minulta kysyi, oli mihin uskontokuntaan kuulun, ja kun vastasin olevani luterilainen, madamen kulmakarvat kohosi hiusrajaan ja siinäpä ne meidän väliset keskustelut sittten olivatkin. Useampikin hänen ystävänsä ja tuttavansa kysyi minulta, miksi ihmeessä olen Ranskassa, minullahan on ihan hyvä kotimaakin. Ulkonäköni ei varmasti ärsyttänyt ketään, ei värjättyä tukkaa tai tatuointeja tai lävistyksiä.