Pelkään ihan oikeasti tulevani kohta hulluksi

Älkää kysykö, millä tavalla, en ole vielä koskaan saanut "hullun" diagnoosia. Hirveä stressi päällä, vaikka oikeasti tiedän ettei tarvitsisi, fyysisiä oireita, olen lihonut ja jostakin syystä turvonnut, vaikken sitä koskaan ole, öisin en saa nukuttua, vaikka olen ihan rättiväsynyt. Pahinta on se, etten saa mitään aikaan. Nytkin olen av:llä, vaikka pitäisi tehdä sata asiaa. Kaikki näyttää mustalta, vihaan itseäni ja tunnen epätoivoa.
Ensi viikolla alkaa loma, mutten tiedä kestänkö sinne asti pimahtamatta. Vaikka kestäisinkin, auttaako se loma sitten mitään? Syksyllä lomalta palatessani olen päättänyt painua psykiatrin pakeille, mutta mitäs nyt?