Mikähän siinä on, kun masennus voi aiheuttaa tätä, ettei huvita peseytyä

Se on liian vaivalloista. Ihan kuten sängystä nouseminen, vessassa käyminen tai syöminenkin. Onneksi ei enää ole sellaista. Sä pääset siitä kyllä yli. Vie vain aikansa. Tsemppiä! Ja älä soimaa itseäsi.

Mulla on ihan samanlaisia juttuja masennuksen kanssa. Sitä kai se on ainakin mulla, ettei vaan jaksa kiinnostaa se oma ulkonäkö ollenkaan. Koitan sitten vaan vakuuttaa itselleni, että suihku ja sen jälkeen sänkyyn puhtaisiin lakanoihin on parasta unilääkettä.

Se liittyy itsearvostukseen masokistisena oireiluna. Et koe olevasi arvokas vaan toisista likainen ja itsestäkin likainen, älä anna tälle sijaa ajatuksissasi! Voit olla se puhdas ja arvokas, vastusta kehittämällä puhdistava rutiini tätä vastaan . Se puree! Sano voimakkaasti itsellesi : olen nauttiva puhdistautumisesta haluan olla valoisa ja raikas, ANSAITSEN HYVÄÄ !!!!

Se tuntuu turhauttavalta, kuin joku velvollisuus kaikkien muiden velvollisuuksien ja odotusten päälle.

Vierailija kirjoitti:

Se tuntuu turhauttavalta, kuin joku velvollisuus kaikkien muiden velvollisuuksien ja odotusten päälle.

Tää.

Ap

Ei jaksa välittää itsestään. Sitä se masennus tettää. Ei kiinnosta.

Muista nukkua ja syödä ja tegdä hybä päivärytmi. Se jo nostaa sinua siwltä ylös. Ja pakota itsesi pesulle ja oese pyykit.

Aloita iltapuurolla ja aamupuurolla. hyvää yötä tai  jänniä hetkiä illan alisotteluun, jos jaksat sen katsoa.

Vierailija kirjoitti:

Se tuntuu turhauttavalta, kuin joku velvollisuus kaikkien muiden velvollisuuksien ja odotusten päälle.

Mulla kans tää tunne.

En minäkään aina jaksaisi/viitsisi mennä pesulle vaikka en ole edes masentunut.

Pakko syödä, nukkua, pestä pyykkiä ja noudattaa päivärytmiä, kun on lapsia. Sen kaiken suorittamisen jälkeen tuntuu, etten enää jaksa mennä suihkuun.

Ap

Itse en koe edes olevani masentunut, mutten silti jaksa käydä suihkussa. Olen tällä hetkellä työttömänä, ja jos tiedän, että minulla on viikon päivät ilman mitään menoja, niin helposti tulee lukittauduttua koko siksi ajaksi oman kämpän suojiin ja kun kukaan ei ole näkemässä, niin mikäpä siinä olla käymättä suihkussa viikkoon. Paskainen olo niin fyysisesti kuin henkisestikin on kyllä jo kolmen päivän jälkeen, mutta mitä pidempään sitä suihkuunmenoa pitkittää, sitä vaikeampaa se on. Kunnes on taas pakko lähteä ulos (kauppaan, sossuun...).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se tuntuu turhauttavalta, kuin joku velvollisuus kaikkien muiden velvollisuuksien ja odotusten päälle.

Mulla kans tää tunne.

Joo. Ja tuntuu, että elämä on yhtä velvollisuuksien suorittamista ja koko ajan on joku vaatimassa jotain. Elämä tuntuu olevan täynnä velvollisuuksia ja odotuksia, joita ei pysty täyttämään. Aivot on ikään kuin ylikuormitustilassa, kovalevy täynnä. System error. 

Jos on burn out, niin mulla auttoi se, että kylmästi vaa otin elämästäni asioita pois. Otin aikaa itselleni. (Lopetin opinnot.) Puolen vuoden kuluttua menin töihin ja palauduin pikkuhiljaa. Nyt on taas energiaa ja halua opiskella, mutta minulle sopivampaa alaa. :) Täytyy vain ottaa se rohkea askel ja luopua jostain elämästä, vaikka se aiheuttaakin paljon paskaa. Lapsia ei voi tietenkään miennekään heivata, mutta töitä voi vähentää ja kuormittavia tuttavia poistaa elämästään.