Miten yli lapsuudenaikaisesta sorrosta?

Jos on kiltti lapsi, jota vanhempi pitää ilkeänä ja sortaa? Oppii aikuisenakin siihen, että puolustautuminen on pahuutta? Minulla oli ystävä, entinen kiusaajani, jonka kanssa aloin ystävyyssuhteeseen, vaikkei sitä ollut selvitetty, että hän oli ollut minulle häijy. Ystävä suuttui, kun eräässä asiassa oli erimielisyyttä välissämme. Koitin saada äidiltä tukea, mutta äiti puolusti ystävääni. En saanut keneltäkään tukea ja opin, etten ole minkään arvoinen. En vain läydä enää kokemusta keneltäkään ihmiseltä, että olen oikean kohtelun arvoinen.