Elokuiset helmi-maaliskuun vaihdetta

Ihanaa että tulee kevät ja kesäkin kohta. Ihanaa kun saa vähentää vaatetta ja ottaa aurinkoa.

Laskiaissunnuntaita vietettiin ulkoillen; vietiin koirat pitkälle lenkille ja lähdin vielä hiihtämään sen jälkeen kun oli niin hyvä ilma ja aurinko paistoi. Se tosin kävi voimille niin etten jaksanut sitten koko loppupäivänä nousta sohvalta kuin vessaan ja jääkaapille! ;-)



Olo on mitä mainioin, ainoastaan pienet päänsäryt vaivanneet välillä. Niistäkin olen selvinnyt ilman lääkitystä. Lisäksi oikea lonkka kipeytyy hieman kun kävelee pidempään. Mutta vaivat ovat pieniä eivätkä menoa ainakaan vielä haittaa.



Mulla rakenneultra olisi maaliskuun viimeinen päivä. Sinne tuntuu vielä olevan melko pitkä aika, mutta kyllä nämä viikot tuntuvat vierivän. Että eiköhän sitä pientä kohta pääse kurkistamaan taas.



Hauskaa maaliskuun alkua kaikille!



T:Hetula75 & Hulivili rv15+0 tasan.

Tänään oli taas neuvolassa käynti ja masuasukin sydänääniä kuunneltiin, hyvinhän siellä kaikki tuntui olevan.

Rakenneultra on mulla kans maaliskuun viimeisenä päivänä, eli Hetulan kanssa mennään hyvinkin samaan tahtiin.



Välillä aina meinaa mieleen tulla ajatus, että onkohan masussa kaikki kunnossa, kun neuvolakäynnit kuitenkin on niin harvakseltaan. Olis se niin kiva jo tuntea vaavin liikkeitä.



Väsymys on ollut viimeaikoina todella voimakasta ja ilmeisesti se johtuu liian alhaisesta ja jatkuvasti alenevasta hemoglobiinista. Rautaa olen jo nyt joutunut syömään paljon, eikä silti tunnu auttavan.

Muuten olo on kyllä oikein mainio ja ruoka maistuu vähän liiankin hyvin, painoa on jo tullut lisää muttei kuulemma liikaa.



Viivi ja masuasukki rv 15+1

Tuossa jo eilen kirjoittelinkin pco-plikoille että neuvola on takana. Sydänäänet saatiin kuuluviin pienen jännitysnäytelmän jälkeen (harjoittelijan toimesta) ja hyvinhän tuo näytti puksuttavan. Painoa on tullut lisää hurrrrrjasti ( 650g/vko) eli kohta olen lähtöpainossani (siis siinä painossa misä aloitin laihiksen viime kesänä)

Turvotus on tällä hetkellä aika kovaa eli sormia pistelee ja sormukset kirraa.Täytynee pitää pari keittopäivää ilman leipää,jotta saisin nesteet taas liikkeelle.



Mulla on parin päivän ajan pistänyt oikeasta rinnasta oikein kunnolla (siis tissistä -ei rintalihaksesta) Ihan kuin joku vetelisi puukolla sieltä sisältä. Isompia liivejä olen jo joutunut ostamaan mutta nyt tuntuu taas olevan joku ihme kasvupyrähdys päällä kun noin sattuu? Nännit on olleet arat ihan kokoajan.



Mua ei oikeastaan väsytä. On taas vaan semmoinen " ei huvita mikään" kausi eli pyykit on silittämättä jo toista viikkoa ja lisää kertyy kokoajan. Olisi paljon kaikkea mitä pitäis tehdä mutta ei kiinnosta yhtään.



Mahaa ei vielä(kään) ole eli ei näe työvaatteiden/villapaitojen alta. Kotona mamma-verkkareissa kyllä huomaa.Terkka sanoi eilen että ehkä vkolla 20 alkaa vasta näkymään. Sydänäänet kuului niin alhaalta että kaveri on piiloutunut lantioon.



Rakenne ultra on kolmen vkon kuluttua.Siihen asti pitäisi taas kestää tätä epätietoisuutta. Eniten mietityttää se että onko kaveri oikean kokoinen kun tuota mahaa ei ole.



Piippuli 17+1

Täällä Ranskassa ei tosin mitään laskiaista tunneta, mutta netin keskustelupalstoja seuraamalla pysyy onneksi hyvin perillä suomalaisista perinteistä ;o).



Omalle navalle kuuluu hyväâ, vaikka epätietoisuus sikiöiden hyvinvoinnista pilkahteleekin mielessä. Liikkeitä ei (vieläkään) tunnu, mutta maha on pullistunut parissa päivässä niin, että näkyy jo ulospäinkin. Tai sekin riippuu vaatetuksesta, mutta kotona verkkareissa pyöriessä keskivartalopönäkkyys on selvästi havaittavissa :o). Ulkopuolisten silmiin se ei kuitenkaan vielä pistä. Olen ollut vähän huolissani mahan koosta kuten Piippulikin, eli mietityttää, ovatko sikiöt kasvaneet niinkuin pitäisi. Toisaalta mahan näkyminen on yksilöllistä ja ruuminrakenteesta kiinni, joten pitäisi vain malttaa olla vertailematta omaa kumpuaan muihin. Mutta jostain on näköjään huolenaiheet keksittävä...



Minulla on tuntunut eilen ja tänään alavatsalla hieman häpyluun yläpuolella kummallista värinää, jolle en ole keksinyt kunnon selitystä. En usko sen olevan sikiöiden liikettä, sillä se jatkuu tasaisena jopa puolikin tuntia, enkä oikein usko, että heput jaksaisivat edes kahteen pekkaan samaan kohtaan näin tarkasti naputtaa :OD!



Meillä on ultra ensi viikolla, rakenneultraksi se on vähän aikainen, koska viikkoja on silloin kasassa vasta 17+2, mutta en oikein osannut aikaa myöhemmäksikään varata, kun seuraava lääkärikäynti on 14.3 ja sitä ennen on ultrassa käytävä. Monikkoraskaudessa ultria on kerran kuukaudessa, joten voinen tarpeen vaatiessa aikaistaa seuraavaa ultraa. Tämän viikon perjantaina olen menossa käymään kätilön luona ' synnytysvalmennusesihaastattelussa' . Ajankohta tuntuu kovin aikaiselta, mutta ehkäpä varsinaista valmennusta ei tarvitse ihan heti aloittaa. Täällä ei ole samanlaista keskitettyä neuvolasysteemiä kuin Suomessa, vaan joka paikkaan on omatoimisesti otettava yhteyttä erikseen. Esikoisen odottajalle tämä on toisinaan hieman haasteellista, mutta onneksi tähän mennessä kaikki on onnistunut hyvin :o).



Aurikoisia päiviä toivotellen,



Oi-kukka

Kuten sanoitkin niin ainakin ensikertalaiselle aika haaste olla itse aktiivinen varatakseen aikoja oikeisiin pakkoihin oikeisiin aikoihin.



Onhan tämä Suomen järjestelmä kaikkinensa toimiva, ja kaikki ajanvarausajatkin ilmoitetaan edellisen käynnin yhteydessä. Itselle jää vaan kalenterin seuraaminen. Muutenkin ainakin tähän mennessä meillä positiivinen ja turvallinen olo tässä julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä. Vaikka välillä joku saattaisi tökkiäkin niin toisaalta meillä on tarvittavat palvelut ja tuet saatavilla.



Aurinkoinen tsempitys kaikille tasapuolisesti!