Miten n. vuoden ikäinen pärjää päiväkodissa? ev

Meiltä menee kesällä kaks lasta hoitoon, sillon ikää 10 kk ja 2- vuotias.



Uskon että lapset pärjää.

Kotihoitoa vaan annetaan kun lapset hyvin hoidetaan!

samanikäistä jotka aloittivat jo alle vuoden ikäisinä toukkina ja nekin ovat pärjänneet. Mä tulkitsen asiaa niin että toi pienehkö pk on sattumalta ollut hyvä, ja lapsetkin vielä reippaita ja iloisia.



Kamalasti äidistä riippuvainen vasta rinnasta vieroitettu huonosti kiinteitä syövä ja konttaava yksivuotias ei ehkä pärjää isossa ryhmässä?

Toivon, että kaikki sujuu hyvin. Lapsi on kyllä iloinen ja sosiaalinen ja nauttii toisten lasten seurasta.



ap

1. puhuminen

2. käveleminen

3. syöminen

4. juominen

5. osaa pyytää haluamaansa, tarvittaessa vaatia sitä

varmemmalta kuin perhepäivähoitaja joka von ensinnäkin yksin lasten kanssa ja toisekseen voi olla ihan millainen tahansa. Ja kaiken huipuksi lapsi sit joutuis vieraaseen päiväkotiin vähän väliä kun hoitaja tai sen lapsi ois kuitenkin kokoajan kipeänä...

t. 4.

Vierailija:

Toivon, että kaikki sujuu hyvin. Lapsi on kyllä iloinen ja sosiaalinen ja nauttii toisten lasten seurasta.

ap

Jos on muita mahdollisuuksia kuin päiväkoti, niin ehdottomasti suosittelen vaihtamaan. Päiväkodissa on paljon lapsia, hälinää ja kiirettä. Henkilökunnan jaksaminen voi olla sairastamisten aikaan tosi kortilla. Sijaisia ei aina saada tai anneta palkata. Jos yhden hoitajan vastuulla on lapsia enemmän kuin 4 niin ei siinä ehdi juuri mitään tekemään.



Päiväkodissa olen ollut työssä kolmisen kuukautta enkä veisi sinne ihan pientä. Kysehän ei ole siitä, etteikö hoitajat lapsista pitäisi, mutta aikarajat tulevat nopeasti vastaan. Kun ei ehdi niin ei ehdi. Päivän aikana tulee useita tilanteita joissa hoitajia on liian vähän. Kahvitauot yms. tauot vievät aina yhden aikuisen muualle joksikin aikaa ja se on suoraan lapsilta pois.

Kiitos kannustavasta vastauksestasi!



ap

korkeintaan 5 tuntia päivässä. Perhepäivähoitajaa emme ole löytäneet yrityksista huolimatta.



ap

Molemmat ovat menneet pk:n 10 kk ikäisenä.

Poika on oppinut piirtämään, syömään itse, juomaan lasista, pissimään pottaan, kertomaan kun on kakka, laulamaan lastenlauluja, tekemää hiekkakakkuja (en ymmärrä miten kun maa on jäässä), laskemaan mäkeä, valtavasti uusia sanoja, " lukemaan" eli katsomaan kuvakirjoja pitkät ajat ihan omin päin, nukahtamaan saman tien päiväunille peiton alle (kotona se oli ennen aikmoista nukutusrumbaa). Ytsäväni kolmivuotias alkoi nukkua pk:ssa päiväunia kun muutkin nukkuvat, vaikka ei ollut kotona nukahtanut enää vuoteen.



En tiedä miten iso osa tästä on normaalia ikäkauteen kuuluvaa kehitystä ja mikä päiväkodin " joukkosuggestion" vaikutusta, mutta tosi mahtavaa on sitä kehitystä seurata. Nyt täydelliset pullantuoksuiset kotiäidit varmaan leimaa mut ja mieheni luusereiksi ja ovat sitä mieltä, että lapsi kärsii ja menee pilalle (tai että se on virikelapsi jolle on hyväkin olla hoidossa), mutta meille tämä sopii. Niin ollaan siis töissä jos joku sitä miettii. Lapsi jää sinne iloisena joka aamu ja yhtä iloinen se on iltapäivällä kun sitä haetaan pois. Viime viikolla pojan " päähoitaja" sanoi että " jos kaikki lapset ois samanlaisia kuin " xxx" niin meidän työ olis tosi helppoa. "



Onnea ja rohkaisua ap:lle, ja juttele mahd. paljon hoitajien kanssa, ne kyllä ainakin meillä aina raportoi miten menee.