Lue keskustelun säännöt.
Eilen minulle selvisi eliittilukion ja tavallisen lukion ero
02.07.2016 |
Eliittikoulun kasvattien FB-ryhmässä kyseltiin, että minkä valitsit ja tavislukiolaiset kysyivät toisiltaan, että pääsitkö mihinkään.
Kommentit (40)
Vierailija kirjoitti:
Ohis
Miksi laudaturennätyksen tehneet tulevat muualta kuin näistä eliittilukioista?
Eikö nyt ennätyksen tehnyt tullut etiksestä ja jokunen vuosi takaperin sykistä? Näissä kannattaa myös muistaa, että kymmenen ällän kirjottaja ei saa papereista sen enempää hyötyä kuin viiden ällän kirjottaja. Lukiovertailu on parempi mittari
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eliittikoulun kasvattien FB-ryhmässä kyseltiin, että minkä valitsit ja tavislukiolaiset kysyivät toisiltaan, että pääsitkö mihinkään.
Minun lapseni on e liittikoulussa ja kyllähän se ero on valtava. Huippuopettajat, innostunut ja motivoiva ilmapiiri, työrauha, hyvät oppilaat sparraaavat toisiaan, ryhmätyöt tehdään tosissaan.
Ope
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jopas ollaan taas katkeria. Parempiin lukioihin pääsee hyvällä keskiarvolla. Hyvän keskiarvon saa tekemällä töitä. Aivan siis tasapuolista ja oikeudenmukaista.
Toiset saa hyvän keskiarvon läpihuutojuttuna ja toiset joutuu keskikertaiseenkin tekemään töitä. Lisäksi: Eliittilukioita on aika harvassa pohjoisemmassa ja harva kympin oppilas viitsii lähteä Helsinkiin pelkän lukion takia. Jotkut lähtee, mutta harvat. Jollain tapaa arvostan enemmän omasta pikkulukiostani lähtenytttä menestyjää, joka sai ne laudaturinsa keskinkertaisista opettajista huolimatta ja on menestynyt pikkulukiosta huolimatta. Meitä kirjoitti sinä vuonna 22 koko koulusta.
Tämähän on siis oiva tilanne muuttaa Helsinkiin. Suomen parhaat yliopistot ovat Helsingissä, joten muutto on joka tapauksessa edessä
Yliopistoja on muuallakin. Ei 16-vuotiaan ole mieltä pelkän lukion takia Helsinkiin lähteä. Työelämässä menestyminen ei lopulta ole kiinni muusta kuin yksilöstä itsestään. Mitä fiksumpi tyyppi, sitä vähemmän tarvitsee arvostettua yliopistoa, varsinkin kun se arvostus on usein vain mielikuva.
Itse olen käynyt sellaisen opistotasoisen tutkinnon, mitä sai opiskella vain harvassa paikassa. Käymäni koulu oli erittäin arvostettu. Mutta itselleni opetuksen taso oli pettymys. SInä vuonna kun pääsin sisään, päästiin aiempaa heikoimmilla keskiarvoilla ja meitä keskinkertaisuuksia oli tavanomaista enemmän. Koko oppilaitoksen maine perustuikin siihen, että sinne oli niin vaikea päästä ja aiemmin päässeitä ei tarvinnut opettaa, he hoksasivat itse. Mutta kun meitä tyhmiä pääsi sisään, ei meitä enää osattukaan opettaa. Mm. asioiden, joita en ollut koskaan kuullut, olisi pitänyt olla itsestäänselvyyksiä.
Mutta miksi mennä LUTiin, jos voi mennä Aaltoon? Miksi tehdä huonompia valintoja vain sen takia, että sattuu asumaan landella? Toki kaikki on loppupeleissä itsestä kiinni, mutta on eri asia opiskella paikassa, jossa kuulee sivistynyttä käytäväkeskustelua kuin paikassa, jossa pitää pelätä, että joku tunkee pierunhajuisen käden naamaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohis
Miksi laudaturennätyksen tehneet tulevat muualta kuin näistä eliittilukioista?
Eikö nyt ennätyksen tehnyt tullut etiksestä ja jokunen vuosi takaperin sykistä? Näissä kannattaa myös muistaa, että kymmenen ällän kirjottaja ei saa papereista sen enempää hyötyä kuin viiden ällän kirjottaja. Lukiovertailu on parempi mittari
Juu, ihmettelin vain. Yleensä nää ällä -hirmut vaan tulee jostain vähän pienemmältä paikkakunnalta siis muualta kuin pks, Turku, Tampere.
Myös minun lapseni ovat eliittikoulussa. Ero on tosiaan valtava, kuten joku tuossa edellä jo mainitsikin.
Töitä opitaan tekemään pienestä pitäen ja kaverit ovat samaa "koulunkäynnistä tykkäävää sorttia". Opiskelumotivaatio ja tekniikka ovat nuorilla jo hyvässä hallussa, kun yliopistoon haku tulee ajankohtaiseksi.
Myös verkostot ovat kunnossa siinä vaiheessa, kun niitä tarvitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No jopas ollaan taas katkeria. Parempiin lukioihin pääsee hyvällä keskiarvolla. Hyvän keskiarvon saa tekemällä töitä. Aivan siis tasapuolista ja oikeudenmukaista.
Aijaa, vaikka olisi kehitysvammainen, niin saa hyvän keskiarvon tekemällä töitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jopas ollaan taas katkeria. Parempiin lukioihin pääsee hyvällä keskiarvolla. Hyvän keskiarvon saa tekemällä töitä. Aivan siis tasapuolista ja oikeudenmukaista.
Aijaa, vaikka olisi kehitysvammainen, niin saa hyvän keskiarvon tekemällä töitä?
Ei puhuttu kehitysvammaisista, vaan normaaleista lapsista. Menestys vaatii töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jopas ollaan taas katkeria. Parempiin lukioihin pääsee hyvällä keskiarvolla. Hyvän keskiarvon saa tekemällä töitä. Aivan siis tasapuolista ja oikeudenmukaista.
Toiset saa hyvän keskiarvon läpihuutojuttuna ja toiset joutuu keskikertaiseenkin tekemään töitä. Lisäksi: Eliittilukioita on aika harvassa pohjoisemmassa ja harva kympin oppilas viitsii lähteä Helsinkiin pelkän lukion takia. Jotkut lähtee, mutta harvat. Jollain tapaa arvostan enemmän omasta pikkulukiostani lähtenytttä menestyjää, joka sai ne laudaturinsa keskinkertaisista opettajista huolimatta ja on menestynyt pikkulukiosta huolimatta. Meitä kirjoitti sinä vuonna 22 koko koulusta.
Tämähän on siis oiva tilanne muuttaa Helsinkiin. Suomen parhaat yliopistot ovat Helsingissä, joten muutto on joka tapauksessa edessä
Yliopistoja on muuallakin. Ei 16-vuotiaan ole mieltä pelkän lukion takia Helsinkiin lähteä. Työelämässä menestyminen ei lopulta ole kiinni muusta kuin yksilöstä itsestään. Mitä fiksumpi tyyppi, sitä vähemmän tarvitsee arvostettua yliopistoa, varsinkin kun se arvostus on usein vain mielikuva.
Itse olen käynyt sellaisen opistotasoisen tutkinnon, mitä sai opiskella vain harvassa paikassa. Käymäni koulu oli erittäin arvostettu. Mutta itselleni opetuksen taso oli pettymys. SInä vuonna kun pääsin sisään, päästiin aiempaa heikoimmilla keskiarvoilla ja meitä keskinkertaisuuksia oli tavanomaista enemmän. Koko oppilaitoksen maine perustuikin siihen, että sinne oli niin vaikea päästä ja aiemmin päässeitä ei tarvinnut opettaa, he hoksasivat itse. Mutta kun meitä tyhmiä pääsi sisään, ei meitä enää osattukaan opettaa. Mm. asioiden, joita en ollut koskaan kuullut, olisi pitänyt olla itsestäänselvyyksiä.
Mutta miksi mennä LUTiin, jos voi mennä Aaltoon? Miksi tehdä huonompia valintoja vain sen takia, että sattuu asumaan landella? Toki kaikki on loppupeleissä itsestä kiinni, mutta on eri asia opiskella paikassa, jossa kuulee sivistynyttä käytäväkeskustelua kuin paikassa, jossa pitää pelätä, että joku tunkee pierunhajuisen käden naamaan
Meidän teekkari valitsi Tampereen. Olisi päässyt mihin tahansa suoraan todistuspisteillä omana hakuvuonnaan, joten pääsi todellakin valitsemaan. On ollut tyytyväinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jopas ollaan taas katkeria. Parempiin lukioihin pääsee hyvällä keskiarvolla. Hyvän keskiarvon saa tekemällä töitä. Aivan siis tasapuolista ja oikeudenmukaista.
Toiset saa hyvän keskiarvon läpihuutojuttuna ja toiset joutuu keskikertaiseenkin tekemään töitä. Lisäksi: Eliittilukioita on aika harvassa pohjoisemmassa ja harva kympin oppilas viitsii lähteä Helsinkiin pelkän lukion takia. Jotkut lähtee, mutta harvat. Jollain tapaa arvostan enemmän omasta pikkulukiostani lähtenytttä menestyjää, joka sai ne laudaturinsa keskinkertaisista opettajista huolimatta ja on menestynyt pikkulukiosta huolimatta. Meitä kirjoitti sinä vuonna 22 koko koulusta.
Tämähän on siis oiva tilanne muuttaa Helsinkiin. Suomen parhaat yliopistot ovat Helsingissä, joten muutto on joka tapauksessa edessä
Yliopistoja on muuallakin. Ei 16-vuotiaan ole mieltä pelkän lukion takia Helsinkiin lähteä. Työelämässä menestyminen ei lopulta ole kiinni muusta kuin yksilöstä itsestään. Mitä fiksumpi tyyppi, sitä vähemmän tarvitsee arvostettua yliopistoa, varsinkin kun se arvostus on usein vain mielikuva.
Itse olen käynyt sellaisen opistotasoisen tutkinnon, mitä sai opiskella vain harvassa paikassa. Käymäni koulu oli erittäin arvostettu. Mutta itselleni opetuksen taso oli pettymys. SInä vuonna kun pääsin sisään, päästiin aiempaa heikoimmilla keskiarvoilla ja meitä keskinkertaisuuksia oli tavanomaista enemmän. Koko oppilaitoksen maine perustuikin siihen, että sinne oli niin vaikea päästä ja aiemmin päässeitä ei tarvinnut opettaa, he hoksasivat itse. Mutta kun meitä tyhmiä pääsi sisään, ei meitä enää osattukaan opettaa. Mm. asioiden, joita en ollut koskaan kuullut, olisi pitänyt olla itsestäänselvyyksiä.
Mutta miksi mennä LUTiin, jos voi mennä Aaltoon? Miksi tehdä huonompia valintoja vain sen takia, että sattuu asumaan landella? Toki kaikki on loppupeleissä itsestä kiinni, mutta on eri asia opiskella paikassa, jossa kuulee sivistynyttä käytäväkeskustelua kuin paikassa, jossa pitää pelätä, että joku tunkee pierunhajuisen käden naamaan
Meidän teekkari valitsi Tampereen. Olisi päässyt mihin tahansa suoraan todistuspisteillä omana hakuvuonnaan, joten pääsi todellakin valitsemaan. On ollut tyytyväinen.
Mihin tahansa teknilliseen siis. hänen ryhmästään myös yksi todellinen täyden kympin eliittioppilas valitsi Tampereen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huono taustatyö provolle. Suomessa ei voi enää valita, vaan mennään ykkösvaihtoehtoon ja se on valittu jo aikoja sitten. Sekä aika moneen mennään suoraan pääsykoepisteillä ja nekin selviävät jo keväällä. Ulkomailla toki asia erikseen.
Pääsykoepisteet selvisivät kyllä aika monelle vasta kesäkuun lopussa. Ja on ihan relevanttia kysyä tässä vaiheessa, minkä valitsit, vaikka se valinta olisi tehty jo yhteishaun alussa.
Vierailija kirjoitti:
Muita eroja:
Kävit tavallisen lukion - sinusta lukioajoissa ei ole mitään erityistä muisteltavaa paitsi jos yksityiselämässäsi tapahtui silloin jotain.
Kävit eliittilukion - sinulla on loppuelämäksi paineita, kun vertaat mitä sinusta tuli ja mitä luokallasi olleista tuli. Sinulla on myös yhteistä lukion käyneiden kanssa, samat opettajat, perinteet ja lukioon liitetty maine.
Eliittilukio tuo mukanaan myös hyvän verkoston, josta on iloa myöhemmin. Enää ei työpaikkahaastattelussa kysytä, mitä osaat vaan kenet tunnet. Työpaikkoja saadaan suhteilla ja suhteita luodaan jo lukiossa.
Käy tavallisen lukion, et saa erityisiä muistoja, mutta et korkeakoulupaikkaakaan. Kävit eliittilukion, sain samanlaisia kavereita ja paikan haluamassasi tiedekunnassa. Onhan se kamalaa, että edelleenkin jotkut pääsevät opiskelemaan ja toiset eivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jopas ollaan taas katkeria. Parempiin lukioihin pääsee hyvällä keskiarvolla. Hyvän keskiarvon saa tekemällä töitä. Aivan siis tasapuolista ja oikeudenmukaista.
Aijaa, vaikka olisi kehitysvammainen, niin saa hyvän keskiarvon tekemällä töitä?
Ei puhuttu kehitysvammaisista, vaan normaaleista lapsista. Menestys vaatii töitä.
Toisille vaatii, toisille ei. Se on nyt vaan kylmä fakta, että toisille oppiminen on helpompaa kuin toisille. Omalla pojallani on aivan käsittämätön muisti. Kymppi kokeesta helposti sillä, että lukaisi koealueen alusta loppuun edellisenä iltana. Itselläni sama vaati moneen kertaan lukemisen ja tärpit päälle, eikä silti aina onnistunut kuin kasiin tai ysiin.
Vierailija kirjoitti:
Ohis
Miksi laudaturennätyksen tehneet tulevat muualta kuin näistä eliittilukioista?
Koska niitä ennätyksiä tekee vain muutama oppilas. Hyvässä lukiossa moni kirjoittaa 5-6 laudaturia ja loput eximioita. Huonoja tuloksia on vähän.
Tyttöni meni yläasteen jälkeen yhteen maan TOP-10 -lukioista. Saman teki paras kaverinsa. Yhdessä he saivat 11 laudaturia ja 2 eximiaa. Kotikunnan lukio hehkutti hyvää suoriutumista, noin 55 oppilasta sai yhdessä aikaan 10 laudaturia. Isolla osalla paras arvosana on magna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eliittilukiosta saa paremmat valmiudet koska a) ympäristössä olevat opiskelijat ovat motivoituneempia b) opetus on parempaa. Tavallisesta lukiosta tulee ulos niitä, jotka vetelee koko lukion kädet taskussa ja lukee viikon ylppäreihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jopas ollaan taas katkeria. Parempiin lukioihin pääsee hyvällä keskiarvolla. Hyvän keskiarvon saa tekemällä töitä. Aivan siis tasapuolista ja oikeudenmukaista.
Aijaa, vaikka olisi kehitysvammainen, niin saa hyvän keskiarvon tekemällä töitä?
Ei puhuttu kehitysvammaisista, vaan normaaleista lapsista. Menestys vaatii töitä.
Toisille vaatii, toisille ei. Se on nyt vaan kylmä fakta, että toisille oppiminen on helpompaa kuin toisille. Omalla pojallani on aivan käsittämätön muisti. Kymppi kokeesta helposti sillä, että lukaisi koealueen alusta loppuun edellisenä iltana. Itselläni sama vaati moneen kertaan lukemisen ja tärpit päälle, eikä silti aina onnistunut kuin kasiin tai ysiin.
Kyllä se 9,5-10 keskiarvo vaatii töitä ihan kaikilta, tuntiaktiivisuutta, ryhmätyötaitoja. Ja kieliä ei kukaan opi ilman työntekoa. Kertausta, kertausta, kertausta. Suomessa elää jokin ihme myytti, että lahjakkuus joko on tai ei.
Kielten ope
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jopas ollaan taas katkeria. Parempiin lukioihin pääsee hyvällä keskiarvolla. Hyvän keskiarvon saa tekemällä töitä. Aivan siis tasapuolista ja oikeudenmukaista.
Aijaa, vaikka olisi kehitysvammainen, niin saa hyvän keskiarvon tekemällä töitä?
Ei puhuttu kehitysvammaisista, vaan normaaleista lapsista. Menestys vaatii töitä.
Toisille vaatii, toisille ei. Se on nyt vaan kylmä fakta, että toisille oppiminen on helpompaa kuin toisille. Omalla pojallani on aivan käsittämätön muisti. Kymppi kokeesta helposti sillä, että lukaisi koealueen alusta loppuun edellisenä iltana. Itselläni sama vaati moneen kertaan lukemisen ja tärpit päälle, eikä silti aina onnistunut kuin kasiin tai ysiin.
Kyllä se 9,5-10 keskiarvo vaatii töitä ihan kaikilta, tuntiaktiivisuutta, ryhmätyötaitoja. Ja kieliä ei kukaan opi ilman työntekoa. Kertausta, kertausta, kertausta. Suomessa elää jokin ihme myytti, että lahjakkuus joko on tai ei.
Kielten ope
Hehe, kielen open mielipide, että kieliä ei opi kukaan. Niitähän nimenomaan juuri oppii. Jokainen, joka ei ole vaikeasti vammainen, oppii äidinkielensä ilman työntekoa. Moni on lähtenyt täysin ummikkona vieraaseen maahan ja oppinut kielen puhumalla. Omalla pojallani englanti kymppi, kuuntelussa täydet pisteet ja kirjallisessa puolessa ei ihan täysiä tullut, mutta ihan parista pisteestä kai oli kiinni. Varmasti ihan kaikista vähiten on aikaa käyttänyt englannin opiskeluun kaikista aineista, mutta käyttänyt sitä muuten paljon. Kielipää just on se, mitä toisilla on ja toisilla ei, sama matikan kanssa. Muita Teoria-aineita voi kuka tahansa oppia lukemalla. Meidän koulussa oli tyttö, jolla oli kaikki muut teoria-aineet kymppejä, mutta englanti kutonen ja matikka 8. Omien sanojensa mukaan englannin eteen teki eniten töitä, mutta ei vaan oppinut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jopas ollaan taas katkeria. Parempiin lukioihin pääsee hyvällä keskiarvolla. Hyvän keskiarvon saa tekemällä töitä. Aivan siis tasapuolista ja oikeudenmukaista.
Aijaa, vaikka olisi kehitysvammainen, niin saa hyvän keskiarvon tekemällä töitä?
Ei puhuttu kehitysvammaisista, vaan normaaleista lapsista. Menestys vaatii töitä.
Toisille vaatii, toisille ei. Se on nyt vaan kylmä fakta, että toisille oppiminen on helpompaa kuin toisille. Omalla pojallani on aivan käsittämätön muisti. Kymppi kokeesta helposti sillä, että lukaisi koealueen alusta loppuun edellisenä iltana. Itselläni sama vaati moneen kertaan lukemisen ja tärpit päälle, eikä silti aina onnistunut kuin kasiin tai ysiin.
Kyllä se 9,5-10 keskiarvo vaatii töitä ihan kaikilta, tuntiaktiivisuutta, ryhmätyötaitoja. Ja kieliä ei kukaan opi ilman työntekoa. Kertausta, kertausta, kertausta. Suomessa elää jokin ihme myytti, että lahjakkuus joko on tai ei.
Kielten ope
Hehe, kielen open mielipide, että kieliä ei opi kukaan. Niitähän nimenomaan juuri oppii. Jokainen, joka ei ole vaikeasti vammainen, oppii äidinkielensä ilman työntekoa. Moni on lähtenyt täysin ummikkona vieraaseen maahan ja oppinut kielen puhumalla. Omalla pojallani englanti kymppi, kuuntelussa täydet pisteet ja kirjallisessa puolessa ei ihan täysiä tullut, mutta ihan parista pisteestä kai oli kiinni. Varmasti ihan kaikista vähiten on aikaa käyttänyt englannin opiskeluun kaikista aineista, mutta käyttänyt sitä muuten paljon. Kielipää just on se, mitä toisilla on ja toisilla ei, sama matikan kanssa. Muita Teoria-aineita voi kuka tahansa oppia lukemalla. Meidän koulussa oli tyttö, jolla oli kaikki muut teoria-aineet kymppejä, mutta englanti kutonen ja matikka 8. Omien sanojensa mukaan englannin eteen teki eniten töitä, mutta ei vaan oppinut.
PS. Ruotsi taisi olla kuitenkin 9, mutta se nyt on yläasteella helppoa ja loogista vielä.
Yliopistoja on muuallakin. Ei 16-vuotiaan ole mieltä pelkän lukion takia Helsinkiin lähteä. Työelämässä menestyminen ei lopulta ole kiinni muusta kuin yksilöstä itsestään. Mitä fiksumpi tyyppi, sitä vähemmän tarvitsee arvostettua yliopistoa, varsinkin kun se arvostus on usein vain mielikuva.
Itse olen käynyt sellaisen opistotasoisen tutkinnon, mitä sai opiskella vain harvassa paikassa. Käymäni koulu oli erittäin arvostettu. Mutta itselleni opetuksen taso oli pettymys. SInä vuonna kun pääsin sisään, päästiin aiempaa heikoimmilla keskiarvoilla ja meitä keskinkertaisuuksia oli tavanomaista enemmän. Koko oppilaitoksen maine perustuikin siihen, että sinne oli niin vaikea päästä ja aiemmin päässeitä ei tarvinnut opettaa, he hoksasivat itse. Mutta kun meitä tyhmiä pääsi sisään, ei meitä enää osattukaan opettaa. Mm. asioiden, joita en ollut koskaan kuullut, olisi pitänyt olla itsestäänselvyyksiä.