Lue keskustelun säännöt.
Sopivin koirarotu?
01.07.2016 |
Pitkän harkinnan jälkeen ollaan hankkimassa uutta koiraa. Ajateltiin aloittaa kokonaan "puhtaalta pöydältä" eli miettiä alusta alkaen, mikä rotu voisi sopia parhaiten. Ja toki, koirat on yksilöitä, mutta rotu antaisi jotain osviittaa.
Uutena asiana aiempaan verrattuna se, että lapsia voi lähitulevaisuudessa olla, tällä hetkellä kuitenkin kahden aikuisen koti. Työt sellaiset, että koiran tarvitsisi olla yksin max 4h/päivä, joskus harvakseltaan ehkä 6h. Harrastetaan juoksua n. 2x60min/vko, lisäksi pyöräilyä ja kävelyä viikottain useampia tunteja, koiran pitäisi siis jaksaa ainakin nämä. (Lisäksi tietty tulee päivittäiset ulkoilut koiran kanssa, mutta ne nyt tulee rodusta riippumatta, ja koira jaksanee ;) ). Asutaan rivitalossa metsän vieressä, piha mahdollista aidata. Kovin vaativaa turkkia (pitkäkarvaista..) ei haluta.
Mitä suosittelisitte?
Kommentit (43)
Kiitos ystävällisistä viesteistä, tuosta koiratestistä joskus aiemmin sain ainakin brasilianterrierin, kääpiöpinserin, tanskandogin, riippuen kokotoiveesta. Nämä jääneet mieleen kivan ulkonäön vuoksi, tuli siis muitakin. Onko kenelläkään kokemuksia näistä?
Ilmeisesti ollaan siis oltu ennakkoluuloisia tuon koon suhteen, kun on kuviteltu, ettei kääpiörodut jaksaisi lenkkeillä kuin pari tuntia päivässä? Koiran koolla ei kauheasti väliä, ihan jättiä ei kuitenkaan. Pienet viehättävät, en vaan ole uskaltanut aiemmin harkita just tuon liikunta-asian takia. Tuntuu hassulta ajatukselta, että kääpiökokoinen koira juoksisi pyöräillessä mukana..kävelyt toki ymmärrän.
(Ajattelin muuten kysyä vauvapalstalta ihan sillä, että täällä monesti saa ihan oikeitakin vastauksia, ja monenlaisilta ihmisiltä, koirafoorumeilla on paljon ihmisiä, joille vain joku tietty rotu on se ainoa mahdollinen)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielipiteitä on monia, mutta jos varmanpäälle haluaa ottaa niin noi taistelukoirarodut kannattaa jättää kakkosvaihtoehdoiksi. Jos nyt hankitte esim uroksen ja parin vuoden päästä lapsen niin koira on vielä vasta kehittymässä aikuiseksi (isommissa roduissa). Eli saattaa vielä testata laumaansa tosipaikan tullen. Itse en ottaisi sitä riskiä. Lapsi rupeaa noin vuoden ikäisenä testailemaan rajoja ja tutkimaan ympäristöään, uudestaan ja uudestaan. Eli miettikää ensin muitakin rotuja.
Ei tässä juuri ole taistelukoirarotuja ehdotettu... Ja suurin osa niistäkin on mainettaan parempia, ihan kokemuksella tiedän. Aloittajalle en silti näitä missään nimessä suosittele. Jos toiveena on ei-dominoiva, vahtivietitön ja helposti koulutettava rotu, ei esimerkiksi pitti tai rotikka ole sopiva ollenkaan.
Sakemannia joku ehdotti, mites belgianpaimenkoira?
Vierailija kirjoitti:
Kiitos ystävällisistä viesteistä, tuosta koiratestistä joskus aiemmin sain ainakin brasilianterrierin, kääpiöpinserin, tanskandogin, riippuen kokotoiveesta. Nämä jääneet mieleen kivan ulkonäön vuoksi, tuli siis muitakin. Onko kenelläkään kokemuksia näistä?
Ilmeisesti ollaan siis oltu ennakkoluuloisia tuon koon suhteen, kun on kuviteltu, ettei kääpiörodut jaksaisi lenkkeillä kuin pari tuntia päivässä? Koiran koolla ei kauheasti väliä, ihan jättiä ei kuitenkaan. Pienet viehättävät, en vaan ole uskaltanut aiemmin harkita just tuon liikunta-asian takia. Tuntuu hassulta ajatukselta, että kääpiökokoinen koira juoksisi pyöräillessä mukana..kävelyt toki ymmärrän.
(Ajattelin muuten kysyä vauvapalstalta ihan sillä, että täällä monesti saa ihan oikeitakin vastauksia, ja monenlaisilta ihmisiltä, koirafoorumeilla on paljon ihmisiä, joille vain joku tietty rotu on se ainoa mahdollinen)
Kääpiökokoiset kyllä varmasti voi jaksaa mutta vauhti ei välttämättä riitä teille! Ja jos on joku lyttynaamarotu niin ei kyllä jaksakkaan.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos ystävällisistä viesteistä, tuosta koiratestistä joskus aiemmin sain ainakin brasilianterrierin, kääpiöpinserin, tanskandogin, riippuen kokotoiveesta. Nämä jääneet mieleen kivan ulkonäön vuoksi, tuli siis muitakin. Onko kenelläkään kokemuksia näistä?
Ilmeisesti ollaan siis oltu ennakkoluuloisia tuon koon suhteen, kun on kuviteltu, ettei kääpiörodut jaksaisi lenkkeillä kuin pari tuntia päivässä? Koiran koolla ei kauheasti väliä, ihan jättiä ei kuitenkaan. Pienet viehättävät, en vaan ole uskaltanut aiemmin harkita just tuon liikunta-asian takia. Tuntuu hassulta ajatukselta, että kääpiökokoinen koira juoksisi pyöräillessä mukana..kävelyt toki ymmärrän.
(Ajattelin muuten kysyä vauvapalstalta ihan sillä, että täällä monesti saa ihan oikeitakin vastauksia, ja monenlaisilta ihmisiltä, koirafoorumeilla on paljon ihmisiä, joille vain joku tietty rotu on se ainoa mahdollinen)
Tanskandoggia en välttämättä suosittele jos haluatte liikkua paljon koiran kanssa. Ihana rotu, lempeä jättiläinen, todella hurmaavia koiria. Mutta. Kärsivät herkästi vatsalaukun kiertymästä, ruokailun jälkeen on oltava rauhallista aikaa jottei tuota ongelmaa tule. Toisena miinuksena lyhytikäisyys.
Ehkä joku keskikokoinen olisi teille paras?
Shapendoes. Kävelyttämällä pelkästään ei saa väsytettyä, harvemmin tahtoo lähteä kauas yksin. Fiksuja ja oppii yleensä aika nopsaa asoita. Ei mikään hirmu iso, tuollai polvenkorkuinen. Kar a on pitkä, mutta helpohko hoitoinen (harjaus 1-2 kertaa kuussa) paimenkoirarotu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nuo kertoo vielä aika vähän siitä, mitä ominaisuuksia toivotte, kuuta kuin liikunnallisuus. Koulutettavuus, motivaatio työskentelyyn? Vilkas vai rauhallinen? Itsenäinen vai perskärpänen? Dominanssia vai ei? Vahtiviettiä?
Koulutettava. Vilkas tai rauhallinen, molemmat käy. Itsenäinen ehkä mieluummin, muttei niin väliä. Ei dominanssia, ei vahtiviettiä.
Mulla oli tosiaan käsitys, että kaikkein pienimmät koirarodut ei jaksaisi noita liikuntamääriä, kun kaverit, joilla näitä pikkukoiria on, on näin sanoneet. Edellinen koiramme oli keskikokoinen ja olisi jaksanut varmasti enemmänkin. Mutta siis voimmeko harkita pikkukoiraakin?
Riippuu toki pikkukoirastakin, mutta ajallisesti liikuntamäärät eivät kuullosta liian isoilta pikkukoiralle, mutta vauhti voi olla ongelma. Saatan nyt sanoa ihan itsestäänselvyyksiä sinulle, kun sinulla on ollut jo koira, mutta koiralle taloudellisin askellaji on ravi. Eli juoksu- ja pyörälenkit koiran pitäisi ravata, eikä laukata. Lisäksi pyöräilyn pitäisi tapahtua hiekkatiellä (eikä asfaltilla) ja koiran pitäisi olla yhtä paljon kummallakin puolella pyörää (ettei pääse käyttämään itseään toispuoleisesti/vinosti). Itselläni on 3kg koira, jonka kanssa olen juossut 10km ja pyöräillyt 5km lenkkejä, mutta vauhti on niin hiljainen että koira ravaa! Lisäksi pyöräillessä pitää tietenki opettaa pysymään sivulla, koska henki voi lähteä jos jää pyörän alle. Kuitenkin pääsäntöisesti lenkkeillään vähemmän mitä te, mutta lisäksi kisataan agilityssä joka tietty on myös raskasta liikuntaa koiralle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos ystävällisistä viesteistä, tuosta koiratestistä joskus aiemmin sain ainakin brasilianterrierin, kääpiöpinserin, tanskandogin, riippuen kokotoiveesta. Nämä jääneet mieleen kivan ulkonäön vuoksi, tuli siis muitakin. Onko kenelläkään kokemuksia näistä?
Ilmeisesti ollaan siis oltu ennakkoluuloisia tuon koon suhteen, kun on kuviteltu, ettei kääpiörodut jaksaisi lenkkeillä kuin pari tuntia päivässä? Koiran koolla ei kauheasti väliä, ihan jättiä ei kuitenkaan. Pienet viehättävät, en vaan ole uskaltanut aiemmin harkita just tuon liikunta-asian takia. Tuntuu hassulta ajatukselta, että kääpiökokoinen koira juoksisi pyöräillessä mukana..kävelyt toki ymmärrän.
(Ajattelin muuten kysyä vauvapalstalta ihan sillä, että täällä monesti saa ihan oikeitakin vastauksia, ja monenlaisilta ihmisiltä, koirafoorumeilla on paljon ihmisiä, joille vain joku tietty rotu on se ainoa mahdollinen)
Kääpiökokoiset kyllä varmasti voi jaksaa mutta vauhti ei välttämättä riitä teille! Ja jos on joku lyttynaamarotu niin ei kyllä jaksakkaan.
Olen siis ilmaissut itseäni epäselvästi, pahoittelut siitäkin. Tuota siis tarkoitin alunperin jaksamisella, että koiran pitäisi pysyä mukana, edes vähän hitaammalle pyörälenkillä. Enpä kyllä aloitusviestissä kovin tarkka tainnut olla muutenkaan... :/ Onneksi joiltain siis kuitenkin asiallisia vastauksia, kiitos niistä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nuo kertoo vielä aika vähän siitä, mitä ominaisuuksia toivotte, kuuta kuin liikunnallisuus. Koulutettavuus, motivaatio työskentelyyn? Vilkas vai rauhallinen? Itsenäinen vai perskärpänen? Dominanssia vai ei? Vahtiviettiä?
Koulutettava. Vilkas tai rauhallinen, molemmat käy. Itsenäinen ehkä mieluummin, muttei niin väliä. Ei dominanssia, ei vahtiviettiä.
Mulla oli tosiaan käsitys, että kaikkein pienimmät koirarodut ei jaksaisi noita liikuntamääriä, kun kaverit, joilla näitä pikkukoiria on, on näin sanoneet. Edellinen koiramme oli keskikokoinen ja olisi jaksanut varmasti enemmänkin. Mutta siis voimmeko harkita pikkukoiraakin?
Riippuu toki pikkukoirastakin, mutta ajallisesti liikuntamäärät eivät kuullosta liian isoilta pikkukoiralle, mutta vauhti voi olla ongelma. Saatan nyt sanoa ihan itsestäänselvyyksiä sinulle, kun sinulla on ollut jo koira, mutta koiralle taloudellisin askellaji on ravi. Eli juoksu- ja pyörälenkit koiran pitäisi ravata, eikä laukata. Lisäksi pyöräilyn pitäisi tapahtua hiekkatiellä (eikä asfaltilla) ja koiran pitäisi olla yhtä paljon kummallakin puolella pyörää (ettei pääse käyttämään itseään toispuoleisesti/vinosti). Itselläni on 3kg koira, jonka kanssa olen juossut 10km ja pyöräillyt 5km lenkkejä, mutta vauhti on niin hiljainen että koira ravaa! Lisäksi pyöräillessä pitää tietenki opettaa pysymään sivulla, koska henki voi lähteä jos jää pyörän alle. Kuitenkin pääsäntöisesti lenkkeillään vähemmän mitä te, mutta lisäksi kisataan agilityssä joka tietty on myös raskasta liikuntaa koiralle.
Jeps, aiempi koira oli keskikokonen ja pystyttiin hyviin tekemään pyöräilylenkkejä, koirakin tykkäsi :)
Ostakaa semmoinen rotta, cihuahua vai mikä hulhula olikaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ottakaa joku keskikokoinen paimen tai noutaja. Esim. flatti, kultsu. Paimenista esim. belkkari, bordercollie jos olette kiinnostuneita tarjoamaan aivotyötäkin koiralle. Tai sit ihan perus collie.
Belgian paimenkoira on upea rotu.
Lue siitä lisää.
Mun Elämäni Koira nukkui pois kk sitten, 16-vuotiaana. Koiria meillä on ollut aina, mutta tämä yksilö oli erityislaatuinen.
Joo ja tunnen muitakin belggareita, älykkäitä, helposti koulutettavia, aktiivisia, uskollisia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos pientä kaipaatte, joka kuitenkin pysyy perässä, niin kannattaa otta selvää semmoisesta koirarodusta kuin schipperke! Se on pienikokoinen paimenkoira, jolta ei vauhtia puutu.
33. jatkaa. Schipperke on tosiaan vähänkuin minikokoinen belggari, jota todellakin itsekin muuten suosittelen. Kaksi belgianpaimenkoiraa omistaneena voin kertoa, että rotu vie sydämen mennessään! Kuitenkin myös (kuten moni muukaan) rotu ei ole ongelmaton. Narttukoirallamme oli melko suurta arkuutta. Uros belggarillemme taas tuli epilepsia. Nämä voivat olla yksilökohtaisia, mutta rodulla on jonkinverran sairauksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isojen koirien ystävänä en kerta kaikkiaan kykene suosittelemaan mitään alta puolen metrin otusta. :D Isoissa koirissa on se hyvä puoli, ettei niiden yleensä tarvitse uhota kenellekään eikä haastaa riitaa, vaan niiden kanssa on helppo kulkea missä vaan.
Vierailija kirjoitti:
Isojen koirien ystävänä en kerta kaikkiaan kykene suosittelemaan mitään alta puolen metrin otusta. :D Isoissa koirissa on se hyvä puoli, ettei niiden yleensä tarvitse uhota kenellekään eikä haastaa riitaa, vaan niiden kanssa on helppo kulkea missä vaan.
Se uhoaminenkin nyt riippuu ihan omistajasta. Monet pienikokoisten koirien omistajat eivät vaan ymmärrä, että pienikokoisuudestaan huolimatta sitäkin pitäisi kouluttaa.
Vierailija kirjoitti:
33. jatkaa. Schipperke on tosiaan vähänkuin minikokoinen belggari, jota todellakin itsekin muuten suosittelen. Kaksi belgianpaimenkoiraa omistaneena voin kertoa, että rotu vie sydämen mennessään! Kuitenkin myös (kuten moni muukaan) rotu ei ole ongelmaton. Narttukoirallamme oli melko suurta arkuutta. Uros belggarillemme taas tuli epilepsia. Nämä voivat olla yksilökohtaisia, mutta rodulla on jonkinverran sairauksia.
Ystävällisesti huomautan, että belggari on kuitenkin poikkeuksellisen terve rotu.
Moni elää 15-vuotiaaksi, ja esim. lonkkaviat ovat (isoksi roduksi) harvinaisia.
Herkkyys , aktiivisuus ja iso koko vaativat sen, että koira koulutetaan määrätietoisesti ja sosiaalistetaan huolella. Tämä toki pätee kaikkiin koiriin.
Meidän koira haki hellästi tuuppimalla lapset takaisin, jos yrittivät lähteä pihalta. Oppi tottelemaan pieniäkin eleitä jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
33. jatkaa. Schipperke on tosiaan vähänkuin minikokoinen belggari, jota todellakin itsekin muuten suosittelen. Kaksi belgianpaimenkoiraa omistaneena voin kertoa, että rotu vie sydämen mennessään! Kuitenkin myös (kuten moni muukaan) rotu ei ole ongelmaton. Narttukoirallamme oli melko suurta arkuutta. Uros belggarillemme taas tuli epilepsia. Nämä voivat olla yksilökohtaisia, mutta rodulla on jonkinverran sairauksia.
Ystävällisesti huomautan, että belggari on kuitenkin poikkeuksellisen terve rotu.
Moni elää 15-vuotiaaksi, ja esim. lonkkaviat ovat (isoksi roduksi) harvinaisia.Herkkyys , aktiivisuus ja iso koko vaativat sen, että koira koulutetaan määrätietoisesti ja sosiaalistetaan huolella. Tämä toki pätee kaikkiin koiriin.
Meidän koira haki hellästi tuuppimalla lapset takaisin, jos yrittivät lähteä pihalta. Oppi tottelemaan pieniäkin eleitä jne.
Totta, oikeassa olet. Ehkä sillä halusinkin sanoa, ettei ole ongelmaton (vaikka kyllä aika turha lisäys oli, kaikisa roduissa on sairauksia, oli ne sitten kuinka terveitä tahansa). Ja belggareista kun on 4 muunnosta (karvatyypin mukaan), suosituimmalla niistä on eniten sisäsiittoisuutta ja siten eniten myös sairauksia (tervueren), laekenois näistä taitaa olla kaikista puhtain ja tervein.
Vierailija kirjoitti:
Mikä tahansa koira jaksaa liikkua tuon määrän ja tuplasti. Ja se tuplasti olisi se vähimmäismäärä, jota koiraa pitäisikin ulkoiluttaa.
Luulen, että esim. kiinanpalatsikoira ei jaksa liikkua jatkuvasti useita kilometrejä. On se sellainen lyllertäjä :)
Hyvältä kyllä kuulostaa ap:n suunnitelmat, kun on koiralle paljon liikuntaa tarjolla ja oma pihankin, jossa voi ulkoilla.
Lapinporokoira tai suomenlapinkoira? Kompaktin kokoisia mutta kestäviä kuin mitkä.
Mielipiteitä on monia, mutta jos varmanpäälle haluaa ottaa niin noi taistelukoirarodut kannattaa jättää kakkosvaihtoehdoiksi. Jos nyt hankitte esim uroksen ja parin vuoden päästä lapsen niin koira on vielä vasta kehittymässä aikuiseksi (isommissa roduissa). Eli saattaa vielä testata laumaansa tosipaikan tullen. Itse en ottaisi sitä riskiä. Lapsi rupeaa noin vuoden ikäisenä testailemaan rajoja ja tutkimaan ympäristöään, uudestaan ja uudestaan. Eli miettikää ensin muitakin rotuja.