Voiko 4. varasijalta päästä yliopistoon?

Toivokaa että be teidän edellä olivat menee lääkikseen/oikikseen jne..

Pääsin itse hyvin halutulle allale sijalta 3, eli kyllä nelossijaltakin voi vielä päästä. :) Riippuu toki vähän tiedekunnasta ja opiskelualasta. 

En päässyt nelosella viime vuonna :(

Nykyään kai vaikeampi, kun ei voi ottaa kuin yhden paikan. Mutta mites nämä, joka kuitenkin ovat vuoden pois, esim. armeijan takia? Minunkin pojallani oli paikka tiedossa, mutta kävi armeijan ensin. Pääsikö hänen tilalleen joku varasijalta? Eikä varmaan ollut ainoa. Olen tätä joskus miettinyt, että jos on 30 paikkaa ja 10 on ilmoittanut, ettei aloita heti, niin onko todellinen valittavien määrä seuraavana vuonna 20? 

En ymmärrä näitä idioottien ketjuja, joissa puhutaan yleisesti yliopistosta. Yliopistossa on eri aloja ja niissä on erilaista porukkaa, minkälainen idiootti puhuu yleisesti jotain yliopistosta? 

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä näitä idioottien ketjuja, joissa puhutaan yleisesti yliopistosta. Yliopistossa on eri aloja ja niissä on erilaista porukkaa, minkälainen idiootti puhuu yleisesti jotain yliopistosta? 

Vaikutat itse melko idiootilta.

Riippuu hyvin pitkälti alasta. Esimerkiksi kaikkein "kovimmille" aloille erittäin harvoin saatuja paikkoja perutaan.

Mietitäänpä nyt vähän: Luet aivan helvetisti, useiden kuukausien ajan sellaisen kovan alan pääsykokeisiin, joihin pääsee enintään tyyliin 5, 10 tai maksimissaan 15 prosenttia hakijoista. Sinä tietenkin haluat päästä sille alalle enemmän kuin mitään muuta. Sitten saat tiedon, että olet päässyt sitään. Menetkö todellakin kaiken tuon jälkeen paikkasi perumaan? Tuskin menet, ilman ERITTÄIN painavaa syytä, ja kyllä sen syyn pitää varmaan jo alkaa tuossa vaiheessa jo oikeasti olemaan luokkaa elämän ja kuoleman rajamailla.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu hyvin pitkälti alasta. Esimerkiksi kaikkein "kovimmille" aloille erittäin harvoin saatuja paikkoja perutaan.

Mietitäänpä nyt vähän: Luet aivan helvetisti, useiden kuukausien ajan sellaisen kovan alan pääsykokeisiin, joihin pääsee enintään tyyliin 5, 10 tai maksimissaan 15 prosenttia hakijoista. Sinä tietenkin haluat päästä sille alalle enemmän kuin mitään muuta. Sitten saat tiedon, että olet päässyt sitään. Menetkö todellakin kaiken tuon jälkeen paikkasi perumaan? Tuskin menet, ilman ERITTÄIN painavaa syytä, ja kyllä sen syyn pitää varmaan jo alkaa tuossa vaiheessa jo oikeasti olemaan luokkaa elämän ja kuoleman rajamailla.

Ne jotka peruu paikkoja on yleensä niitä jotka on hakenut ja päässyt useampaan paikkaan, joten pakkohan niitten on perua ne muut opiskelupaikat....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu hyvin pitkälti alasta. Esimerkiksi kaikkein "kovimmille" aloille erittäin harvoin saatuja paikkoja perutaan.

Mietitäänpä nyt vähän: Luet aivan helvetisti, useiden kuukausien ajan sellaisen kovan alan pääsykokeisiin, joihin pääsee enintään tyyliin 5, 10 tai maksimissaan 15 prosenttia hakijoista. Sinä tietenkin haluat päästä sille alalle enemmän kuin mitään muuta. Sitten saat tiedon, että olet päässyt sitään. Menetkö todellakin kaiken tuon jälkeen paikkasi perumaan? Tuskin menet, ilman ERITTÄIN painavaa syytä, ja kyllä sen syyn pitää varmaan jo alkaa tuossa vaiheessa jo oikeasti olemaan luokkaa elämän ja kuoleman rajamailla.

Ne jotka peruu paikkoja on yleensä niitä jotka on hakenut ja päässyt useampaan paikkaan, joten pakkohan niitten on perua ne muut opiskelupaikat....

Niin, mutta kaikkein kovimpien alojen, kuten vaikka lääkiksen kohdalla tämä tarkoittaa käytännössä vain sitä, että joku on hakenut ensisijaisesti vaikka Helsinkiin ja kakkosvaihtoehtonaan jonnekkin muualle Suomeen lääkikseen ja kun tulee valituksi sekä Helsinkiin että sinne muualle, voi jättää ottamatta paikan vastaan siitä toissijaisesta hakukohteestaan.

Lääkis, ja muutkin kaikkein kovimmat alat ovat aloina on erittäin harvoin, jos koskaan, kakkosvaihtoehtona jollekkin hakijalle. En itse asiassa taida tietää yhtäkään hakijaa, jolle vaikka lääkis olisi alana ollut kakkosvaihtoehto. Se on kaikille tuntemilleni sinne hakeneille ollut aina ykkösvaihtoehto.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu alasta. Lääkikseen tod. näk. ei. Humanistihömppää lukemaan mahdollisesti.

se on satavarmaacettä lääkis oikkis ja psykologia ei pääse varasijoilta kuten Aallon tuotantotalous ja tefy. Miten Hgin valtsikka? Tuskin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu alasta. Lääkikseen tod. näk. ei. Humanistihömppää lukemaan mahdollisesti.

se on satavarmaacettä lääkis oikkis ja psykologia ei pääse varasijoilta kuten Aallon tuotantotalous ja tefy. Miten Hgin valtsikka? Tuskin.

Aallon arkkarit

Joillekin aloille ei mitään mahista, joillekin pääsee ihan varmasti. Mun kaveri pääsi viime vuonna varhaiskasvatuksen opettajaksi varasijalta 15.

Voi, jos tapat ne kolme edelläsi olevaa ja yhden päässeistä.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu alasta. Lääkikseen tod. näk. ei. Humanistihömppää lukemaan mahdollisesti.

se on satavarmaacettä lääkis oikkis ja psykologia ei pääse varasijoilta kuten Aallon tuotantotalous ja tefy. Miten Hgin valtsikka? Tuskin.

Vierailija kirjoitti:

Kuulemma varasijoilta 1-3 ja 5--> voi päästä muttei juuri tuolta varasijalta 4. On kuulemma yleinen vitsi että on edes olemassa tuo varasija 4, koska mahdoton päästä sillä.

Niin eikös tuo 4 ole epäonnen numero. Kiinassa  se kuulostaa lausuttuna (foneettisilla aakkosilla Sì) samalta kuin Sǐ eli 死, joka tarkoittaa ”kuolla”.

Pääsin varasijalta 5. Tosin tästä on 23 vuotta aikaa. Luonnontieteet

Joskus muinoin 70-luvulla sai hakea vaikka neljään opiskelupaikkaan kerralla. Yksi nuori nainen haki oikeustieteelliseen, kauppatieteelliseen, lääkikseen ja arkkitehtiopintoihin. Kaikkiin muihin hän pääsi, mutta ei arkkitehdiksi opiskelemaan. Niinpä nainen suoritti kaksi tutkintoa: kauppatieteiden maisterin ja oikeustieteen kandin tutkinnot  rinnakkain n. neljässä vuodessa. Itse asiassa kaksoistutkintoja suoritti aika moni ja ainakin kymmenen lähti kauppiksesta  lääkikseen heti eka syksyn aikana.  

Onneksi tuollainen yhteiskunnan varojen tuhlaus on loppunut ja vain yksi opiskeupaikka on mahdollista ottaa vastaan. Ja taitaa pelkkä hakeminenkin noin moneen olla mahdottomuus.

Vierailija kirjoitti:

Joskus muinoin 70-luvulla sai hakea vaikka neljään opiskelupaikkaan kerralla. Yksi nuori nainen haki oikeustieteelliseen, kauppatieteelliseen, lääkikseen ja arkkitehtiopintoihin. Kaikkiin muihin hän pääsi, mutta ei arkkitehdiksi opiskelemaan. Niinpä nainen suoritti kaksi tutkintoa: kauppatieteiden maisterin ja oikeustieteen kandin tutkinnot  rinnakkain n. neljässä vuodessa. Itse asiassa kaksoistutkintoja suoritti aika moni ja ainakin kymmenen lähti kauppiksesta  lääkikseen heti eka syksyn aikana.  

Onneksi tuollainen yhteiskunnan varojen tuhlaus on loppunut ja vain yksi opiskeupaikka on mahdollista ottaa vastaan. Ja taitaa pelkkä hakeminenkin noin moneen olla mahdottomuus.

Muistelen että joku nainen pääsi 1990-luvulla lääkikseen, oikikseen, tutalle ja kauppakorkeaan. Käsittääkseni hän valmistui kaikista paitsi lääkis jäi kesken ja taisi sittemmin väitellä ympäristöoikeudesta tms. Epäilemättä tällainen lahjakkuus pärjää ihan millä alalla tahansa minkä valitsee mutta jostain on luovuttava että tulee oman alansa huippuasiantuntija.

En päässyt sosiaalityöhön edes ekalta. Seuraavana vuonna onneksi kirkkaasti sisään. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulemma varasijoilta 1-3 ja 5--> voi päästä muttei juuri tuolta varasijalta 4. On kuulemma yleinen vitsi että on edes olemassa tuo varasija 4, koska mahdoton päästä sillä.

Niin eikös tuo 4 ole epäonnen numero. Kiinassa  se kuulostaa lausuttuna (foneettisilla aakkosilla Sì) samalta kuin Sǐ eli 死, joka tarkoittaa ”kuolla”.

Kiitos tästä. Olen 4. varasijalla ja käytän Si-hajuvettä. Että hyvin menee...