Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Huoh ahdistaa, kun olen niin huono työssäni...
27.06.2016 |
Sanotaan että opiskelen vaikka sairaanhoitajaksi ja olen 25-vuotias. Olen ollut ok hyvä lukiossa, pääsin kouluun vähälla vaivalla, rakastan alaani ja opiskelua ja siksi arvosanani ovat olleet hyviä. Olen ollut viimeisen vuoden työharjoittelussa ja en ole kertaakaan saanut hyvää palautetta työssäni. Syyslukukaudelta sain huonoimman mahdollisen numeron ja syyt olivat etten ollut tarpeeksi aktiivinen ja en osallistunut aktiivisesti ryhmään. Ymmärrän tämän, itselläni oli haastava syksy ja siksi hädin tuskin sain tuon työharjoittelun päätökseen.
Nyt on seuraavat puoli vuotta takana ja en ole kertaakaan saanut hyvää palautetta. Tänään sain kuulla opettajalta suoraan että olen tyhmä. Masentaa koko ajan enemmän kun saan kuulla vain huonoa palautetta. En kysele tarpeeksi ja en ole tarpeeksi aktiivinen. En puhu niin paljon kuin pitäisi. Kaksi kertaa olen saanut kuulla opettajan syyllistäviä kommentteja ja siitä menen aivan lukkoon ja en osaa sanoa mitään. Ärsyttää, kun olen ns. paperilla hyvä ja mutta sitten työnteossa en, koska persoonani ei sovi siihen! Luulisin että sopisin paremmin tutkivampaan työhön, jossa saisi pohdiskella asioita rauhassa jne. ja mielestäni minulla on valmiuksia sellaiseen.
Huoh onkohan nyt tässä alanvaihto tiedossa (opintotukea ei saa enää toiseen tutkintoon) vai mitä pitäisi tehdä :( Tänään opettajan arvion jälkeen itkin sen kolme tuntia koska taas huono arvosana tiedossa...
Kommentit (28)
No mulla oli niin, että harjoittelut meni hyvin, mutta sitten valmistumisen jälkeen ekassa oikeassa työpaikassa mut lytättiin ihan täysin. Piakkoin aloittelen tokassa oikeassa työpaikassa, jännittää että kelpaanko sinnekään :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse opiskelin erästä toista terveysalaa ja työllistyin juuri sille osaamisalueelle, jonka harjoittelusta sain kovaa krittiikkiä ja melkein hylätyn, mutta pääsin läpi kun opettaja neuvotteli lisäpäiviä. Kukapa olisi uskonut. Pidän kuitenkin työstäni. Tältä pohjalta sanoisin että jatka opiskelua. Opettele pitämään puolesi jos arvioinnit ovat epäoikeudenmukaisia.
Terveysala on niin kieroutunut ja varmaan just meidän naisten takia. Millään muulla alalla ei ole tällaista systemaattista nolaukselle alistamista niin kuin hoitoalalla. Sairaanhoitaja ja lähihoitaja koulutuksissa.
Vierailija kirjoitti:
Terveysala on niin kieroutunut ja varmaan just meidän naisten takia. Millään muulla alalla ei ole tällaista systemaattista nolaukselle alistamista niin kuin hoitoalalla. Sairaanhoitaja ja lähihoitaja koulutuksissa.
Tarkoitan et noi harjottelut on sitä nolaamista ja simputusta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vois jättää kokonaan pois noi arviointikeskustelua terveydenhoitoalalla. Niistä oo mitää. Hyötyä
Jotkut ihmiset vain eivät siedä hiljaisempia ja rauhallisempia ihmisiä. Olen itse kokenut tämän monesti. Olen hiljainen ja rauhallinen, vaikka teen työni hyvin ja huolella. Muistan, kun yläkoulussa työelämääntutustumisjaksolla tavaratalossa ns. ohjaajani ei pitänyt minusta. Sain todella huonot arviot häneltä. Eräs toinen työntekijä tuli sitten pahoittelemaan asiaa minulle ja veikkasi huonon palautteen syyksi sitä, että olen vähän rauhallisempi luonne.
Alue: Aihe vapaa
Up