Lue keskustelun säännöt.
Sanoinko muka ilkeästi tässä tapauksessa?
27.06.2016 |
Tilanne oli siis, että oltiin sukujuhlissa. Olen aina ollut todella hoikka, mille en voi mitään, koska vaikka söisin kuinka paljon pysyn silti hoikkana.
Pyylevä sukulaistäti totesikin mulle sitten, että "Söisit sinäkin jotain, saisit vähän lihaa noiden luittes ympärille".
Mulla meni totaalisesti hermot ja sanoin takaisin "No vähän paha on syödä mitään kun sä ehdit hotkia kaiken niin että sulla sitä lihaa on munkin puolesta".
Täti suuttui aivan sairaan pahasti, ja myös mun omat vanhemmat kommentoivat jälkikäteen kuinka törkeä ja lapsellinen olin. Myönnän että kommentti meni vähän överiksi, mutta oikeasti, olinko teidän mielestä jotenkin erityisen ilkeä? Tai sen ilkeämpi kuin se täti mulle..
Kommentit (37)
Vierailija kirjoitti:
todennäköisesti olet kärsinyt jo kauan anoreksiasta. mutta sukulaistäti oikeasti välittää niin paljon sinusta että koittaa sanoa että SYÖ! ja se on roskaa että joku muka pysyisi laihana vaikka söisi, ei mene läpi. Pitää olla aika vakava alipaino että muut alkaa huomauttamaan jo, he yrittäävät pelastaa sun henkeäsi. se on oikein.
Todennäköisesti olet yksinkertainen.
Laihuutta on myös ihan luonnollista. Itse koen sen johtuvan hormoneista, koska olin 24-vuotiaaksi asti bmi 17, sitten aloin lihota ja nyt olen bmi 26, ikää 49 v. Ja kas kummaa, melko samoilla syömisillä kaikki tuo, samoin liikunnan määrä jopa lisääntynyt vuosien mittaan.
Älä sinä ala tekemään johtopäätöksiä kenenkään syömisongelmista. Et tiedä heidän tilanteestaan ja laihuuden syystä MITÄÄN.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No olihan tuo aika lapsellinen ja ilkeä kommentti, vaikka ärsytyksesi ymmärränkin. Täti käyttäytyi ensin typerästi, mutta olisit voinut puolustaa itseäsi fiksusti alentumatta samalle tasolle. Ihan vaikka vain muistuttamalla, ettei toisten ulkomuodon kommentointi ole kohteliasta.
Kyllä minuakin ärsyttää, että vanhemmat sukulaiset saavat päivitellä milloin mitäkin, kun "hyväähän he tarkoittavat". Itse ei kuitenkaan tarvitse olla yhtä moukka, vaikka välillä mieli tekisi.
Kyllä huomaa, että olette sukulaisia. Molemmat käyttäydyitte ja sanoitte rumasti. Mutta mielestäni solvaukseen vastaaminen solvauksella on tuplamoka.
Jos sukulaistäti on vanha niin ei välttämättä tarkoittanut tuota solvaukseksi. Se saattoi olla jopa kehu.
Minun mielestäni sinä olit ilkeä. Ja kyllä, sanoit pahasti - tarkoitus oli selkeästi loukata.
Tosiasia on, että tätisi kommentti ei ollut kiva, lähinnä ajattelematon.
Suosittelen että pyydät anteeksi. Voit myös hyvin kertoa samalla että hänen kommenttinsa osui arkaan paikkaan kun yksinkertaisesti et voi laihuudellesi mitään vaikka kuinka söisit, ja että oikeasti todella pahoitit mielesi siitä. Näin hän saa tilaisuuden myös pyytää anteeksi.
23, eivät saa. Olet hölmö, jos annat ihmisten - yhtään kenenkään - loukata itseäsi. Se jää aina kumminkin kaihertamaan välejänne, mikä ei ole eduksi sille alkuperäiselle tavoitteellesi olla kohtelias ja hyvissä väleissä sukusi kanssa.
Aina voi ja pitää sanoa suoraan, jos loukkaantuu jostakin. Sen voi ilmaista asiallisesti, ei tarvitse mennä tuohon ap:n "vittuile kahta kauheammin takaisin" -metodiin.
Eli sanot totisena vaikka että "tuo oli loukkaavasti sanottu" tai "miksi arvostelet minua tuolla lailla, minä loukkaannuin tuosta". Ja sitten olet vaisun näköinen.
Olet toki oikeassa siinä, että sukujuhlissa moni iäkkäämpi ihminen on itse siinä luulossa, että kenelle vaan voi laukoa "totuuksia". Mutta se on sinun hommaasi vetää rajat.
Minä tuossa talvella sanoin esim. isälleni (88 v. herra suorasuu), että "on huonoa käytöstä kommentoida toisen painoa, minä loukkaannun tuollaisesta", kun isä kommentoi minun lihoneen. Juu, olen nyt viisikymppisenä lihonut, olen lievästi ylipainoinen, mutta asia ei kyllä kuulu isälle mitenkään. No, isä ei ole sittemmin enää puhunut liikakiloistani, joten hän otti opiksi. Ei tarvitse enää kuunnella moista, mikä on hyvä juttu minun ja isän väleille: jos olisin joka käyntikerralla kuullut samat narinat (isä toistelee aina samoja asioita), olisin todennäköisesti suuttunut joku kerta kunnolla ja sitten meillä olisikin ollut isompi välirikko.
Toistan: älä kerää kaunoja, ole avoin ja suora, kohteliaasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan oikein! Toisen ulkonäön kommentointi on törkeää. Ja ärsyttää, että ihmiset antavat verhota ilkeilynsä huolestuneisuudeksi, jossa hoikkaa kehoitetaan syömään enemmän.
Täti ymmärtää ensi kerralla pitää suunsa kiinni. Toivottavasti myös ruokapöydän ääressä. Joskus se vaatii jauhot suuhun ja sellaisen tokaisun, joka kerralla korvaa kaikki ne vuodet, kun on nipotettu alipainosta.
T. Läski, joka ei todellakaan voisi neuvoa syömisissä muita, eikä itsekään kaipaa kommentteja painostaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
anoreksiaan kuuluu oleellisena häpeily, salaaminen, löysien vaatteiden käyttäminen, syömisen tarkka kontrollointi, ja denial eli sairauden kieltäminen. Tyypillinen tapaus. Jos sukulainenkin jo huomauttaa niin olet jo pitkälle edennyt tapaus. Mitähän jos lopettaisit pelleilyn ruualla.
Joudun syystä x käymään säännöllisin väliajoin ex anopillani. Hän kommentoi aina painoani, kuinka järkyttävän laiha olen. Mitä siihen voisi sanoa takaisin? Tuntuu epämukavalta mutten nyt ilkeäkään tahtoisi olla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan oikein teit! Toki lausuntosi oli aika ärhäkkä, mut ymmärrän sua kyllä...
N 70/174
Näillä töin, taas. Eikö yhtään väsytä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä jos sinä lopettaisit sen pelleilyn ja söisit vain sen verran mitä sun kroppa oikeasti tarvitsee? :)
Vierailija kirjoitti:
anoreksiaan kuuluu oleellisena häpeily, salaaminen, löysien vaatteiden käyttäminen, syömisen tarkka kontrollointi, ja denial eli sairauden kieltäminen. Tyypillinen tapaus. Jos sukulainenkin jo huomauttaa niin olet jo pitkälle edennyt tapaus. Mitähän jos lopettaisit pelleilyn ruualla.
Vittumaisuuteen kuuluu oleellisena ilkeily ja toisten syytteleminen asioista, joista ei ole mitään viitettä. Jos vieraatkin ihmiset jo internetissä huomauttelevat niin olet pitkälle edennyt tapaus. Mitä jos opettelisit käytöstapoja ennen kuin alat muille huutelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
anoreksiaan kuuluu oleellisena häpeily, salaaminen, löysien vaatteiden käyttäminen, syömisen tarkka kontrollointi, ja denial eli sairauden kieltäminen. Tyypillinen tapaus. Jos sukulainenkin jo huomauttaa niin olet jo pitkälle edennyt tapaus. Mitähän jos lopettaisit pelleilyn ruualla.
Oli muuten ihan hemmetin rasittavaa kun isä raahasi mua nuorena lääkäriltä toiselle anoreksian takia. Jokainen lääkäri nut terveeksi totesi, mutta aina piti uudelta yrittää saada diagnoosi. Joku kamala ongelma alipainoni isälle oli, vaikka näki että söin, ja paljon.
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos sinä lopettaisit sen pelleilyn ja söisit vain sen verran mitä sun kroppa oikeasti tarvitsee? :)
Tämä oli kommentoijalle nro 29.
Vierailija kirjoitti:
Tätisi oli ehkä ajattelematon,mutta sinä olit tietoisesti ilkeä.
Ei vaan täti oli tietoisesti taas ilkeä ja ap vain piti tällä kertaa puoliaan.
Tuo aloittajan kokema on minulle niin tuttua. Olen aina ollut hoikka lukuunottamatta raskausaikoja. Niidenkin jälkeen palauduin nopeasti ja sekös muita harmitti.
Aina on joku veetuillut painostani eli minun ulkonäöstäni. Syön aivan normaalisti mutta liikun tosi paljon.
Tutuksi on tullut lauseet kyllä ne sinullekin kiloja kertyy kun teet lapsia ( ei kertynyt, eihän ne lapset enää siellä mahassa ole) ja kyllä se kun ikää tulee niin kilot kertyy (painan saman verran kuin 25 vuotta sitten) ja ota nyt lisää tuota ja tätä ja tuotakin...
Muiden harmiksi olen 48v ja tosiaan ihan yhtä hoikka kuin 25 vuotta sitten.
19, en ole koskaan kärsinyt anoreksiasta tai mistään syömishäiriöstä. Jotkut ihmiset vaan sattuu olemaan luonnostaan hoikkia, ja kuulun niihin ihmisiin. Todennäköisesti halusit vaan provosoida, mutta typerä kommentti silti.
Se on varma etten ala sille sukulaistädille soittelemaan ja sopimaan. Vihaan niin tätä asennetta että laihoille saa sanoa mitä vaan, koska laihuus on "tavoiteltua".
-Ap