Ärsyttää hyväosainen tuttu, joka saarnaa siitä kuinka raha ei tuo onnea
Tämä pian 30-vuotias naisihminen on omasta valinnastaan "hypännyt oravanpyörästä" ja työllistää nyt itseään hyvinvointibisneksessä yrittäjänä. Hän tuo kaiken aikaa ilmi, miten on nyt paljon onnellisempi ja tyytyväisempi elämäänsä enkä kyseenalaista sitä lainkaan, niin varmasti onkin. Itseäni kuitenkin jaksaa huvittaa se, miten tyyppi nyt ilosanomana julistaa sitä, kuinka raha ei tee onnelliseksi ja köyhän elämä on ihanaa jos vain asenne on oikea <3<3. No ehkä niinkin, mutta ei kyllä voi sanoa, että tällä tyypillä olisi pahemmin kosketuspintaa "oikean" köyhän elämään. Ensinnäkin hän asuu avomiehensä omistamassa asunnossa hyvällä alueella. En toki tiedä miten he jakavat asumisen kustannukset eikä asia minulle missään määrin kuulukaan, mutta sen tiedän, että hänen asumismuotonsa on kaukana oikeasti köyhän ihmisen muovimattoluukusta Mellunmäessä tai Kontulassa. Hänellä on myös keskivertoa vauraammat vanhemmat, joiden isosta omakotitalosta ja kukkuraisesta jääkaapista hän nautiskelee mielellään "kissavahtina" olemisen merkeissä. Ei siinäkään vielä mitään, mutta se on jo suht paksua, kun tyyppi postaa itsestään kuvan vanhempiensa huvilamökin edessä varpaat hiekkaan upotettuina hashtagilla #thebestthingsinlifearefree. Jepjep. Myös ulkomailla hän käy useamman kerran vuodessa perheensä tai miehensä vanavedessä ja harrastuksetkaan eivät ole aivan sieltä halvimmasta päästä.
Ihan sama jos tunnistat H itsesi tästä, toivottavasti saat vähän uusia ajatuksia. Minua et voi tunnistaa, kun jaat noita ajatuksiasi Facebookissa monisatapäiselle yleisölle niin auliisti. En ole kateellinen enkä itsekään köyhä, mutta ärsyttää oikeasti köyhien puolesta, että perustat maailmankuvasi ja postauksistasi päätellen myös poliittiset mielipiteesi sille köyhyyden kokemukselle, joka ei mitenkään vastaa "oikeasti" köyhän ihmisen elämäntapaa ja -mahdollisuuksia.
Kommentit (29)
Toki jatkuva julistaminen on ikävää, mutta ystäväsi on oikeassa - raha ei tuo sitä onnea. Se tuo turvaa, mutta mukanaan liudan uusia, käsittämättömän typeriä ongelmia, joille ei mahda minkään. Keskituloisena olisi lienee kaikin puolin parasta elää; olisi tieto millä elää ensi kuussa, eikä kuitenkaan rahan mukanaan tuomia ongelmia.
Varmaan kanssa loukkaantuisi kovasti, jos hänen typeristä käsityksistään huomauttaisi päin naamaa. :DDDD
T. oikeasti köyhä Vuosaaresta
Vähän samaa sarjaa mun yks tuttu, joka on perinyt aikamoisen kasan rahaa ja muuta omaisuutta. Hän on koko elämänsä elellyt töitä tekemättä ja puolisonsa myös on suht varoissaan. Tutun motto kuuluu: jokainen on oman onnensa seppä, jota viljelee aika usein puheessaan. Muakaan ei haittaa yhtään, jos M tunnistat itsesi.
HEL-NYC kirjoitti:
Toki jatkuva julistaminen on ikävää, mutta ystäväsi on oikeassa - raha ei tuo sitä onnea.
Tutkimusten varjolla näyttäisi tuovan: rikkaat ovat onnellisempia kuin köyhät. Se kirjaimellinen raha pankkitilillä tuskin tuo onnea, mutta rahalla ostettu kaunis asunto turvalliselta alueelta hyvien kulkuyhteyksien ja palveluiden ääreltä tuo. Myös rahalla ostetut kesämökit kauniissa luonnossa, terveys- ja hyvinvointipalvelut ja mahdollisuudet henkiseen pääomaan panostamiseen tuovat onnea.
Se on toki eri asia, voiko keskituloinen olla yhtä onnellinen kuin rikas, mutta se nyt on ainakin selvää, ettei köyhien onnettomuus ole vain huonon asenteen tuotosta, vaan ihan suora seuraus matalista vaikutusmahdollisuuksista omaan elämään ja ympäröivään maailmaan.
HEL-NYC kirjoitti:
Toki jatkuva julistaminen on ikävää, mutta ystäväsi on oikeassa - raha ei tuo sitä onnea. Se tuo turvaa, mutta mukanaan liudan uusia, käsittämättömän typeriä ongelmia, joille ei mahda minkään. Keskituloisena olisi lienee kaikin puolin parasta elää; olisi tieto millä elää ensi kuussa, eikä kuitenkaan rahan mukanaan tuomia ongelmia.
Mitä ihmeen rahan mukanaan tuomia ongelmia? V...u mitä p....kaa. Rahan suuri määrä ei tuo ongelmia vaan rahan puute.
Mukaillen jonkun sanomaa: itken mieluummin suuressa lukaalissa kuin vuokramurjussa.
Kyllä ap,i feel you! Mullakin tuttavapiirissä yksi joka on mielestään "valaistunut" ja jaksaa uudesta elämästään passata ja postata.
Oikeesti se vaan peri niin paljon rahaa ettei tarvi enää elantoa repiä mistään työpaikan riistovommista.
Ja vaikka itse niin luulee niin ei todellakaan ole kokenut kovia tai jalostunut ihmisenä mistään. Se on vaan somerooli ja rooli jota nyt jostain syystä esittää.
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Toki jatkuva julistaminen on ikävää, mutta ystäväsi on oikeassa - raha ei tuo sitä onnea.
Tutkimusten varjolla näyttäisi tuovan: rikkaat ovat onnellisempia kuin köyhät. Se kirjaimellinen raha pankkitilillä tuskin tuo onnea, mutta rahalla ostettu kaunis asunto turvalliselta alueelta hyvien kulkuyhteyksien ja palveluiden ääreltä tuo. Myös rahalla ostetut kesämökit kauniissa luonnossa, terveys- ja hyvinvointipalvelut ja mahdollisuudet henkiseen pääomaan panostamiseen tuovat onnea.
Se on toki eri asia, voiko keskituloinen olla yhtä onnellinen kuin rikas, mutta se nyt on ainakin selvää, ettei köyhien onnettomuus ole vain huonon asenteen tuotosta, vaan ihan suora seuraus matalista vaikutusmahdollisuuksista omaan elämään ja ympäröivään maailmaan.
Mutta Suomessa ei ole absoluuttisesti köyhiä. Se Vuosaaren muovimattoasunnossakin asuva voi opiskella ilmaiseksi vaikka lääkiksessä, enkä koe, että työttömyysrahoillakaan elää mitenkään köyhyydessä.
En usko, että Suomessa on oikeasti kovinkaan montaa ihmistä, jotka omaisivat jonkinlaiset elämänhallintataidot ja joutuisivat elämään köyhyydessä vuodesta toiseen. Kyllä Suomessa melkein kaikki tietävät, millä vastike tai vuokra ensi kuussa maksetaan.
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Toki jatkuva julistaminen on ikävää, mutta ystäväsi on oikeassa - raha ei tuo sitä onnea. Se tuo turvaa, mutta mukanaan liudan uusia, käsittämättömän typeriä ongelmia, joille ei mahda minkään. Keskituloisena olisi lienee kaikin puolin parasta elää; olisi tieto millä elää ensi kuussa, eikä kuitenkaan rahan mukanaan tuomia ongelmia.
Mitä ihmeen rahan mukanaan tuomia ongelmia? V...u mitä p....kaa. Rahan suuri määrä ei tuo ongelmia vaan rahan puute.
Mukaillen jonkun sanomaa: itken mieluummin suuressa lukaalissa kuin vuokramurjussa.
Noin sanoo ihminen, jolla ei ole rahan mukanaan tuomia ongelmia. Aloitetaan vaikkapa siitä, että kyllä, meillä olisi varaa ostaa kaikille sisaruksilleni heidän mieleisensä asunto/talo. Pitäisikö meidän tehdä niin vai pitäisikö meidän katsoa epätasa-arvoisessa asemassa elävien sisarusteni "kituuttelua" (vuokranmaksu/lainanmaksu)?
Meillä jäi Mexicon loma käyttämättä. Se oli kahden hengen pitkä viikonloppu. Emme jaksaneet itse lähteä kaiken hullumyllyn keskeltä, joten annoimme sen yhdelle siskolleni ja hänen poikaystävälleen (maksoimme siskon lennon, poikaystävä sai maksaa omansa). Tämän jälkeen toinen siskoni nosti hirvittävän metelin siitä, että suosin tätä yhtä sisartani antamalla hänelle kalliita lahjoja, ja että he olisivat hänen aviomiehensä kanssa tarvinneet lomaa enemmän...
Ihan sama mitä teen, se on aina arvostelun alla ja aiheuttaa närää.
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Toki jatkuva julistaminen on ikävää, mutta ystäväsi on oikeassa - raha ei tuo sitä onnea.
Tutkimusten varjolla näyttäisi tuovan: rikkaat ovat onnellisempia kuin köyhät. Se kirjaimellinen raha pankkitilillä tuskin tuo onnea, mutta rahalla ostettu kaunis asunto turvalliselta alueelta hyvien kulkuyhteyksien ja palveluiden ääreltä tuo. Myös rahalla ostetut kesämökit kauniissa luonnossa, terveys- ja hyvinvointipalvelut ja mahdollisuudet henkiseen pääomaan panostamiseen tuovat onnea.
Se on toki eri asia, voiko keskituloinen olla yhtä onnellinen kuin rikas, mutta se nyt on ainakin selvää, ettei köyhien onnettomuus ole vain huonon asenteen tuotosta, vaan ihan suora seuraus matalista vaikutusmahdollisuuksista omaan elämään ja ympäröivään maailmaan.
Mutta Suomessa ei ole absoluuttisesti köyhiä. Se Vuosaaren muovimattoasunnossakin asuva voi opiskella ilmaiseksi vaikka lääkiksessä, enkä koe, että työttömyysrahoillakaan elää mitenkään köyhyydessä.
En usko, että Suomessa on oikeasti kovinkaan montaa ihmistä, jotka omaisivat jonkinlaiset elämänhallintataidot ja joutuisivat elämään köyhyydessä vuodesta toiseen. Kyllä Suomessa melkein kaikki tietävät, millä vastike tai vuokra ensi kuussa maksetaan.
Mitä iloa saat provoamisesta? Tiedät vallan hyvin, että täällä kukaan fiksu kommentoija ei ala väittelemään sellaisen ihmisen kanssa, joka ei omaa mitään perustietoa puheena olevasta aihealueesta.
Köyhyydestä/huono-osaisuudesta/syrjäytyneistä Suomalaisessa yhteiskunnassa on tehty kuitenkin tutkimusta ja se, että joku länkyttää omia mielipiteitään faktoiksi ei yksinkertaisesti anna mitään arvoa keskustelulle.
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Toki jatkuva julistaminen on ikävää, mutta ystäväsi on oikeassa - raha ei tuo sitä onnea. Se tuo turvaa, mutta mukanaan liudan uusia, käsittämättömän typeriä ongelmia, joille ei mahda minkään. Keskituloisena olisi lienee kaikin puolin parasta elää; olisi tieto millä elää ensi kuussa, eikä kuitenkaan rahan mukanaan tuomia ongelmia.
Mitä ihmeen rahan mukanaan tuomia ongelmia? V...u mitä p....kaa. Rahan suuri määrä ei tuo ongelmia vaan rahan puute.
Mukaillen jonkun sanomaa: itken mieluummin suuressa lukaalissa kuin vuokramurjussa.Noin sanoo ihminen, jolla ei ole rahan mukanaan tuomia ongelmia. Aloitetaan vaikkapa siitä, että kyllä, meillä olisi varaa ostaa kaikille sisaruksilleni heidän mieleisensä asunto/talo. Pitäisikö meidän tehdä niin vai pitäisikö meidän katsoa epätasa-arvoisessa asemassa elävien sisarusteni "kituuttelua" (vuokranmaksu/lainanmaksu)?
Meillä jäi Mexicon loma käyttämättä. Se oli kahden hengen pitkä viikonloppu. Emme jaksaneet itse lähteä kaiken hullumyllyn keskeltä, joten annoimme sen yhdelle siskolleni ja hänen poikaystävälleen (maksoimme siskon lennon, poikaystävä sai maksaa omansa). Tämän jälkeen toinen siskoni nosti hirvittävän metelin siitä, että suosin tätä yhtä sisartani antamalla hänelle kalliita lahjoja, ja että he olisivat hänen aviomiehensä kanssa tarvinneet lomaa enemmän...
Ihan sama mitä teen, se on aina arvostelun alla ja aiheuttaa närää.
No voi hirveä, kyllä on raskaita ongelmia! Ihan toista luokkaa kuin se, että joutuu asumaan jossain aivan järkyttävässä narkkariläävässä, koska mistään muualta ei saa kohtuuhintaista vuokra-asuntoa. Milloin yritetään tulla kirveen kanssa sisälle, milloin pöllitään pyörä, milloin poliisit käy saman päivän aikana kolmatta kertaa siinä viereisessä asunnossa. Hirveän paljon hirveämpiä nuo sinun ongelmasi kuin se, että eläkeläinen joutuu arpomaan, onko tärkeämpää syödä estolääkettä virtsatietulehdukseen vai kipulääkettä reumakipuihin. Rankkaa, kun joku suuttuu sinulle ilmaisesta Meksikon-matkasta. Onneksi helpompaa on niillä, jotka menettävät yksi kerrallaan jokaisen ystävänsä, kun ei ole varaa lähteä 200 euron polttareihin tai tyttöjen reissulle Berliiniin.
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Toki jatkuva julistaminen on ikävää, mutta ystäväsi on oikeassa - raha ei tuo sitä onnea. Se tuo turvaa, mutta mukanaan liudan uusia, käsittämättömän typeriä ongelmia, joille ei mahda minkään. Keskituloisena olisi lienee kaikin puolin parasta elää; olisi tieto millä elää ensi kuussa, eikä kuitenkaan rahan mukanaan tuomia ongelmia.
Mitä ihmeen rahan mukanaan tuomia ongelmia? V...u mitä p....kaa. Rahan suuri määrä ei tuo ongelmia vaan rahan puute.
Mukaillen jonkun sanomaa: itken mieluummin suuressa lukaalissa kuin vuokramurjussa.
Se joka sanoo näin, ei todellakaan tiedä mistä puhuu. Saan vihat niskoilleni, koska olen suklis, mutta sori: tunnustaudun hyväosaiseksi.
Ja siinä vaiheessa kun itken asunnossani, jota lukaaliksikin voisi joku kutsua, ei mikään omaisuus vaikuta pätkän vertaa. Onnellisena kaikki raha ja materia on piristävää plussaa, on ihanaa vetää päälle uudet vaatteet ja napata uusi laukku mukaan ulos lähtiessä. Silloin kun muu elämä ei ole reilassa, ei uusi laukku ja vaatteet merkitse yhtään mitään.
En ehkä ole kokenut 1,50€ päivässä ruokaan -elämää, mutta olen kokenut paljon. Toisaalta kaikki hyvä mitä olen saanut, kokenut, kuullut itsestäni.. On tehnyt minusta paremman ihmisen😇 Osaan ajatella myös muiden kannalta elämää ja kuvitella, miltä tuntuisi olla IRL yhtä inhottu kuin palstalla hölmöjen juttujen ja vihatun nimimerkin kanssa😝
Ainoa mitä ihmettelen on, ettei ap ole jo ns. näpäyttänyt tuttua elämän totuuksista.
Ei minustakaan raha tuo onnea. Ja olen ollut niin köyhä, ettei ollut rahaa ostaa vessapaperia (sanomalehteä käytin) ja ruokaa sain jakelusta. Minun on tosin helppo olla tätä mieltä, koska sisäinen maailmani on aina merkinnyt minulle enemmän kuin ulkoinen.
Ei se raha suoraan tee onnelliseksi, mutta kyllä se elämästä helvetin paljon helpompaa tekee!
Hyvä se on keskittyä itsensä hemmotteluun, jos ei tarvitse 40h viikossa painaa jotain paskaduunia, jonka palkalla saat maksettua nippanappa sen kämäsen vuokraluukun, 15 vuotta vanhan bensansyöjän kulut + saat arkimaitoa ja 40 sentin reissuleipää pöytään. Jos olet oikein säästeliäs, pääset ehkä kerran vuodessa hemmottelemaan itseäs lintsille, jee.
Vierailija kirjoitti:
Ei minustakaan raha tuo onnea. Ja olen ollut niin köyhä, ettei ollut rahaa ostaa vessapaperia (sanomalehteä käytin) ja ruokaa sain jakelusta. Minun on tosin helppo olla tätä mieltä, koska sisäinen maailmani on aina merkinnyt minulle enemmän kuin ulkoinen.
Olisitko ollut samaa mieltä jos olisit joutunut kodittomaksi?
Sossu asiakkaat on ne tyytyväisimmät. Äskettäin tehtiin kysely ja barometrin mukaan näin oli. Muut painaa hiki hatussa duunia eikä mitään jää jäljelle kun uupunut olo ja vähempi rahaa kuin noilla.
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Toki jatkuva julistaminen on ikävää, mutta ystäväsi on oikeassa - raha ei tuo sitä onnea.
Tutkimusten varjolla näyttäisi tuovan: rikkaat ovat onnellisempia kuin köyhät. Se kirjaimellinen raha pankkitilillä tuskin tuo onnea, mutta rahalla ostettu kaunis asunto turvalliselta alueelta hyvien kulkuyhteyksien ja palveluiden ääreltä tuo. Myös rahalla ostetut kesämökit kauniissa luonnossa, terveys- ja hyvinvointipalvelut ja mahdollisuudet henkiseen pääomaan panostamiseen tuovat onnea.
Se on toki eri asia, voiko keskituloinen olla yhtä onnellinen kuin rikas, mutta se nyt on ainakin selvää, ettei köyhien onnettomuus ole vain huonon asenteen tuotosta, vaan ihan suora seuraus matalista vaikutusmahdollisuuksista omaan elämään ja ympäröivään maailmaan.
Mutta Suomessa ei ole absoluuttisesti köyhiä. Se Vuosaaren muovimattoasunnossakin asuva voi opiskella ilmaiseksi vaikka lääkiksessä, enkä koe, että työttömyysrahoillakaan elää mitenkään köyhyydessä.
En usko, että Suomessa on oikeasti kovinkaan montaa ihmistä, jotka omaisivat jonkinlaiset elämänhallintataidot ja joutuisivat elämään köyhyydessä vuodesta toiseen. Kyllä Suomessa melkein kaikki tietävät, millä vastike tai vuokra ensi kuussa maksetaan.
Mitä iloa saat provoamisesta? Tiedät vallan hyvin, että täällä kukaan fiksu kommentoija ei ala väittelemään sellaisen ihmisen kanssa, joka ei omaa mitään perustietoa puheena olevasta aihealueesta.
Köyhyydestä/huono-osaisuudesta/syrjäytyneistä Suomalaisessa yhteiskunnassa on tehty kuitenkin tutkimusta ja se, että joku länkyttää omia mielipiteitään faktoiksi ei yksinkertaisesti anna mitään arvoa keskustelulle.
Syrjäytynyt onkin eri asia, kuin huonotuloinen. Ja jos kerran on hienoja tutkimuksia, niin linkkaa ihmeessä mielestäsi parhaat! Olen itsekin elänyt Suomessa pienituloisen yksinhuoltajan lapsena. Kaikki (muut) meistä kouluttautuivat yliopistossa.
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Toki jatkuva julistaminen on ikävää, mutta ystäväsi on oikeassa - raha ei tuo sitä onnea. Se tuo turvaa, mutta mukanaan liudan uusia, käsittämättömän typeriä ongelmia, joille ei mahda minkään. Keskituloisena olisi lienee kaikin puolin parasta elää; olisi tieto millä elää ensi kuussa, eikä kuitenkaan rahan mukanaan tuomia ongelmia.
Mitä ihmeen rahan mukanaan tuomia ongelmia? V...u mitä p....kaa. Rahan suuri määrä ei tuo ongelmia vaan rahan puute.
Mukaillen jonkun sanomaa: itken mieluummin suuressa lukaalissa kuin vuokramurjussa.Noin sanoo ihminen, jolla ei ole rahan mukanaan tuomia ongelmia. Aloitetaan vaikkapa siitä, että kyllä, meillä olisi varaa ostaa kaikille sisaruksilleni heidän mieleisensä asunto/talo. Pitäisikö meidän tehdä niin vai pitäisikö meidän katsoa epätasa-arvoisessa asemassa elävien sisarusteni "kituuttelua" (vuokranmaksu/lainanmaksu)?
Meillä jäi Mexicon loma käyttämättä. Se oli kahden hengen pitkä viikonloppu. Emme jaksaneet itse lähteä kaiken hullumyllyn keskeltä, joten annoimme sen yhdelle siskolleni ja hänen poikaystävälleen (maksoimme siskon lennon, poikaystävä sai maksaa omansa). Tämän jälkeen toinen siskoni nosti hirvittävän metelin siitä, että suosin tätä yhtä sisartani antamalla hänelle kalliita lahjoja, ja että he olisivat hänen aviomiehensä kanssa tarvinneet lomaa enemmän...
Ihan sama mitä teen, se on aina arvostelun alla ja aiheuttaa närää.
No voi hirveä, kyllä on raskaita ongelmia! Ihan toista luokkaa kuin se, että joutuu asumaan jossain aivan järkyttävässä narkkariläävässä, koska mistään muualta ei saa kohtuuhintaista vuokra-asuntoa. Milloin yritetään tulla kirveen kanssa sisälle, milloin pöllitään pyörä, milloin poliisit käy saman päivän aikana kolmatta kertaa siinä viereisessä asunnossa. Hirveän paljon hirveämpiä nuo sinun ongelmasi kuin se, että eläkeläinen joutuu arpomaan, onko tärkeämpää syödä estolääkettä virtsatietulehdukseen vai kipulääkettä reumakipuihin. Rankkaa, kun joku suuttuu sinulle ilmaisesta Meksikon-matkasta. Onneksi helpompaa on niillä, jotka menettävät yksi kerrallaan jokaisen ystävänsä, kun ei ole varaa lähteä 200 euron polttareihin tai tyttöjen reissulle Berliiniin.
Oikeasti, missä muka Suomessa on tuollainen alue?
Ja Suomessa on käytössä joku katto reseptilääkkeisiin. Sen jälkeen ne ovat ilmaisia. Ja kukaan ei Suomessa käsittääkseni joudu elämään vähemmällä, kuin sossun määräämä raha. Ja eikö sossu maksa vielä kaikki lääkkeetkin?
Raha ei tuo onnea, mutta aika moni olisi valmis kokeilemaan.
Jos olisi mahdollista laittaa peukku tähän kommenttiin niin laittaisin, niin tutulta kuulosti.