Sinä, joka kirjoitat "kuullostaa" tai "puollustaa"!

Sniffaat vähän jonku kassei, sen jälkeen alat kuullostamaan vaikka heinää, sekä puollustat liito-oravii. Siinä on Juhannusriehaa sinulle.

Lausun kahdella, mutta kirjoitan yhdellä, kuten pitääkin. Olen Keski-Suomesta ja asunut myös muualla joitakin vuosia.

Piirrustus

Vierailija kirjoitti:

Lausun kahdella, mutta kirjoitan yhdellä, kuten pitääkin. Olen Keski-Suomesta ja asunut myös muualla joitakin vuosia.

Keski-Suomesta myös, enkä puhuessani puollusta vaan puolustan.

Hämeestä. Puollustan puheessa ja puolustan kirjoitettuna.

"Kuullostaa" ei kuulosta minun korvaan yhtään pahalta, voisin ihan hyvin kirjoittaa kummin vain. Mutta puolustaa en koskaan kirjoittaisi kahdella ällällä.

Kotoisin Kemistä ja 20 vuotta sitten Turkulaistunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lausun kahdella, mutta kirjoitan yhdellä, kuten pitääkin. Olen Keski-Suomesta ja asunut myös muualla joitakin vuosia.

Keski-Suomesta myös, enkä puhuessani puollusta vaan puolustan.

Taivutan sanoja toki tarpeen mukaan, mutta en nyt osaa äkkiseltään sanoa, miten sanon joka tilanteessa. Tarkemmin sanoen kaksi konsonanttia lausuessa on monilla puolitoista äännettä, mutta ihmiset eivät huomaa tätä ja se kuulostaa kahdelta.

Jos ihmiset sotkee keskenään kuullottaa ja kuulostaa?

Sisarrus samaan sarjaan

Mitä välii sil on mä puollustan mun oikeutta kirjottaa ja sanoo miten haluun vaik se kuullostais sun korvaan pahalt. Painu vaa takas sinne yli opistoon hienostelee.

Mä olen miettinyt samaa kuin Ap. Lisäksi monikaan ei osaa taivuttaa lihoa-verbiä (vrt. lihonnut, lihoaminen) tai purkaa-verbiä (vrt. "mä purkasin laukun").

Kuullostaa nyt siltä, että ap haluaa puollustaa murrettaan täydellä sydämmellä.

Kymenlaakso. Kirjoitan puolustaa, sanon puollustaa. Kirjoitan ja sanon kuulostaa. Ja teen tietysti piirrustuksia, vaikka kirjoitankin sen kyllä oikein. Mutta sanotaanko jossain oikeasti muka piirustus? 

Hiillostakaa vielä.

Lausun ja kirjoitan yhdellä konsonantilla. Savosta olen Kainuun kautta kulkeutunut Pirkanmaalle.

Ajatuksesi on kuolut, että pitäisi hianostella. Vaikka meillä lukee liikennemerkin lisäkilvessä "Tiätyä", niin kaikki ymmärtää asian ja huomiovat merkin hymy huulessa. Kun myin torilla itse keräämiäni sieniä, niin niinä päivinä, jolloin lapussa luki "kanttarelleja", myynti oli psrempaa kuin silloi kun siinä luki "kantarellejä". Samoin kyltti "supilovahveroita" myy paremmin kuin "suppilovahveroita". Antaa kaikkien kukkien kukkia, rikkaruohojenkin.

Meidän kielihän sääntöineen on ihan oikeastikin todella vaikea kieli: myös suomalaisille. On paljon poikkeuksia ja poikkeuksien poikkeuksia ja taivutusmuotoja niin paljon, että hyvin harva aikuinen osaisi luetella niitä kaikkia. (inessiivi, elatiivi, illatiivi jne jne). Kyllä itsekin joutuu monesti miettimään, taipuuko tämä sana todella näin? Esimerkkinä vaikka "kaikista ääliöisimmilläkään ihmisillä ei ole päissään punaisia hattuja".

Vierailija kirjoitti:

Esimerkkinä vaikka "kaikista ääliöisimmilläkään ihmisillä ei ole päissään punaisia hattuja".

Minä ohittaisin tuon kaikista ääliömäisimmilläkään...😉

Meillä ihan sanotaan piirustus, ei piirrustus.

Minun on vaikea lukea noita puollustaa, samoin kuin ompa-kumpa-juttuja. Usein nämä ihmiset kuitenkin  työväenopistoissaan lukevat jotain espanjaa ja ovat niin tohkeissaa jos Jorge sanotaan jorgena... heti oikaisevat.

Omaa kieltään raiskaavat kaiken aikaa, mutta jos siitä huomauttaa saa nipon maineen.

Minusta sanojen kirjoittaminen oikein on kunnioitusta kieltämme kohtaan. Ja tahallaan sanojen kirjoittaminen väärin on sivistymätöntä. Enkä tajua miksi kirjoitussääntöjä pitää mollata ja halveksia.

Olen kotoisin Satakunnasta, nyt asun Turun talousalueella.

Pahin näistä LL käyttäjistä on Harri Piitulainen omissa Boxing is my life sivuissaan.