Menikö ennen kukaan vapaaehtoisesti amikseen?

Ennen lukion käymienen ja korkeakoulutus oli paljon harvinaisempaa eikä sitä tarvittu samoissa määrin.

AIna on ollut heitä, jotka ovat halunneet ensisijaisesti ammattikouluun. Kas kun ammattikoulu on ainoa väylä moniin töihin.

Mitä tarkoittaa ennen vanhaan?

Tämän päivän 60- vuotiaat eli mun ikäpolven vanhemmat on käyneet ammattikoulun ja vain harvat meni lukioon.

Mun ikäpolvi eli nelikymppiset mentiin sitten lukioon tai amikseen. Meidän ikäisille siitä lukiosta tais tullakin se jonkinlainen "statuskysymys".

Lukiosta pääsi niin paljon porukkaa läpi niin huonoilla papereilla, että mitään jatkokoulutuspaikkaa ei saanut vaan joutui menemään peruskoulupapereilla.

Ja nyt mun ikäpolven lapset alkaa oleen tuossa iässä, että pitää valita lukio tai amis, moni ottaa sen amiksen, koska nykyinen sukupolvi on kasvatettu tekemään fiksusti ja oman pään mukaan, ei enää vanhempien käskyjen.

Ainakin itse menin ihan vapaaehtoisesti ammattikouluun, vuosi oli vissiin 1996. Olisin päässyt lukioonkin mutta tiesin etti se lukeminen niinkään kiinnosta ja halusin nopeasti töihin. Myös mun 7 vuotta vanhempi veljeni on käynyt vaan amiksen, hän ei olisi tosin lukioon varmaan päässytkään.

Hyvin on molemmilla silti asiat, veljellä oma firma jolla menee ihan kivasti ja itsekin oon pikkuhiljaa vuosien varrella ylennyt esimiestehtäviin.

Ennen peruskoulun tuloa kaikilla ei ollut varaa/mahdollisuutta laittaa lapsiaan keskikouluun ja sen jälkeen lukioon, jolloin joutuivat valitsemaan kansalaiskoulun ja amiksen.

Ennen lukiot olivat sitä mitä eliittilukiot nykyään. Amikseen menemistä ei ihmetelty, mutta ylioppilaita pidettiin oikeasti fiksuina

Sen jälkeen kun amis muutettiin kolmevuotiseksi ja sille annettiin jatko-opintokelpoisuus, alkoi sen suosio nousta myös AMK:hon tähtäävien joukossa. Silloin kun se oli kaksivuotinen, sinne hakeutui kahdenlaista porukkaa; ne, jotka tosissaan halusivat käytännönläheisen ammatin ja sitten ne, jotka eivät päässeet lukioon.

Vierailija kirjoitti:

Ennen peruskoulun tuloa kaikilla ei ollut varaa/mahdollisuutta laittaa lapsiaan keskikouluun ja sen jälkeen lukioon, jolloin joutuivat valitsemaan kansalaiskoulun ja amiksen.

Peruskoulussakin oli sen alkuvuosina yläasteella kielissä ja matematiikassa kolme tasokurssia; suppealla kurssilla mentiin automaattisesti amikseen, laajalla ja keskitasoisella oli mahdollisuus lukioonkin.

Aina on ollut ihmisiä, jotka pitävät enemmän käytännönläheisestä kuin teoreettisesta työstä/opiskelusta.