Hyväksyisitkö 20-vuotiaan tytön seurustelun 33-vuotiaan miehen kanssa?

Juuh. 

Paskaak se mulle kuuluu. 

Ja yksi kehitysvaihehan tuo vaan yleensä on. 

En näe ongelmaa. Itselläni 11v. vanhempi mies, olisin voinut ottaa vanhemmankin.

Veikkaan että vastaukset on tänään tasan samat kuin muinakin päivinä, joten ihan turhaan teet samanlaisia keskusteluja päivittäin.

Kaverin kohdalla aika varauksetta joo, ja toki tyttären ja siskokin kohdalla olisi PAKKO.

Tyttären ja siskon kohdalla vaan inhottaisi salaa ja miettisin, että tuo äijä varastaa mun rakkaan siskon/tyttären nuoruuden. Että miksi se ei anna sen lentää vapaana ja elää, jos muka rakastaa.

Ei yksikään täysi-ikäinen tarvitse kenenkään hyväksyntää, jokainen vastaa omista teoistaan. Hyvä parisuhde ainakin, jos ikäero olisi se suurin murhe.

Tietenkin. Tuon ikäinen tyttö voi olla jo suht fiksu ja osaa luultavasti jo jonkun verran harkita kenen kanssa ryhtyy seurustelemaan. Toisaalta tuossa iässä voi vielä miellyttämisenhalu mennä omien tunteiden edelle, mikä on ikävää. En pitäisi ihan järkyttävän omituisena, mutta miettisin kyllä, onko kyseinen mies vähän höhlä tai jälkeenjäänyt. 18-vuotias ja 33-vuotias sen sijaan voisi olla jo hölmöä.

Mutta minusta tuntuu, että enemmän tuomittaisiin, jos 33-vuotias nainen seurustelisi 20-vuotiaan miehen kanssa. Pitäisin itsekin tuollaista naista vähän vajaana. 20-vuotiaat pojat ovat ihan eri maailmasta kuin 20-vuotiaat naiset. Itse olin kyllä aika urpo vielä parikymppisenä ja rikoin sydämeni pahasti.

Montako sataa kertaa aattelit kysyä tätä?

Vierailija kirjoitti:

Kaverin kohdalla aika varauksetta joo, ja toki tyttären ja siskokin kohdalla olisi PAKKO.

Tyttären ja siskon kohdalla vaan inhottaisi salaa ja miettisin, että tuo äijä varastaa mun rakkaan siskon/tyttären nuoruuden. Että miksi se ei anna sen lentää vapaana ja elää, jos muka rakastaa.

Miksi ihmisen pitäisi lentää vapaana, jos on onnistunut löytämään rakkauden? Ei se sinkkuus mikään onni ja autuus ole, sitä ehtii kyllä kokea myöhemminkin, jos parisuhde karahtaa kiville.

Ei kai sitä multa kysyttäis? Tehkööt mitä tykkää, kunhan ovat onnellisia

Varmaan ko pariskunnalle ihan sama muiden hyväksymisestä tai hyväksyttömyydestä. Kaksi aikuista henkilöä parisuhteessa keskenään, ei kai tuohon voi mitään sanoa.

No 20-vuotias on aikuinen eikä tarvitse kenenkään hyväksyntää. Itse menin 23-vuotiaana naimisiin 38-vuotiaan miehen kanssa. Olimme 11 vuotta naimisissa kunnes erosimme. Ikä ei ollut erossa mitenkään ratkaiseva tekijä.

Kyllä 20-vuotias nainen ja 33-vuotias poika sopivat toisilleen ihan hyvin.

up

Oon 29 ja poikaystäväni 18. Ei ongelmaa.

Joo jos miehen aiemmat suhteet, mikäli niitä olisi ollut, olisivat olleet omanikäisiin eikä aina paljon nuorempiin

Totta kai. Menin itse 19-vuotiaana naimisiin 34-vuotiaan kanssa. 15-vuotta myöhemmin ollaan edelleen onnellisesti yhdessä.

Entä 40 vuotiaan ja 90 vuotiaan suhde? Onko OK, ikä eroa on kuitenkin enemmän kuin AP tapauksessa.

Mitä järkeä on koko kysymyksessä? Hyväksytö kenenkään seurustelun kenenkään kanssa?

Eipä siinä muilla ole nokankoputtamista asiaan, kuinka kaksi täysi-ikäistä ihmistä käyttäytyy.

Eri asia on, jos näkisin henkisesti alistetun kumppanin (ikään katsomatta), silloin pyrkisin keskustelemaan asiasta ja varmistamaan, että kaikki on hyvin.

Pikkusen eppäilen, että hyväksymisellä tai hyväksymättömyydellä ei ole mitään väliä tuossa tilanteessa.