Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kuinka henkilökohtaisista asioista puhut aikuisille lapsillesi?

Vierailija
19.06.2016 |

Kerrotko parisuhdeongelmista, ihastumisista jne? Missä menee raja?

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 |
19.06.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Älä sekoita lapsiasi ystäviisi.

Vierailija
2/8 |
19.06.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Älä sekoita lapsiasi ystäviisi.

Kysyin kysymyksen, älä väännä

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/8 |
19.06.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä sekoita lapsiasi ystäviisi.

Kysyin kysymyksen, älä väännä

En halua olla äitini/isäni parisuhdeterapeutti. Eikö sinulla ole omia ystäviä joiden kanssa jakaa parisuhdeongelmiasi?

Vierailija
4/8 |
20.06.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä minä ainakin juttelen tyttäreni kanssa melkein mistä tahansa,hän on myös paras ystäväni.Miehensä on myös uskottuni,mutta tytär tietysti enemmän.

Vierailija
5/8 |
20.06.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Puhun lasteni kanssa aika syvällisiä. Yleisellä tasolla parisuhteista ja ihastumisista. 

Sellaisia asioita en puhu mitkä liittyvät selkeästi heidän isäänsä ja meidän väliseen seksisuhteeseen. En kerro kaikkia omia nuoruuteni seikkailuja. Niitä en ole kertonut miehellenikään.

Vierailija
6/8 |
20.06.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nyt kun mäkin olen oikeasti aikuinen (kohta 40v), ollaan äitini kanssa viimeinkin kaksi aikuista eikä äiti ja tytär.

Paitsi ei me vieläkään esim. seksielämästä puhuta.

Mun mielestä ois jotenkin kieroutunutta, jos äitini ajattelisi, että mä olen hänen ystävänsä. Mä olen hautaan asti tytär ja vaikka olisi miten läheiset välit, niin silti me ollaan äiti ja tytär, ei ystävättäret.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/8 |
20.06.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Nyt kun mäkin olen oikeasti aikuinen (kohta 40v), ollaan äitini kanssa viimeinkin kaksi aikuista eikä äiti ja tytär.

Paitsi ei me vieläkään esim. seksielämästä puhuta.

Mun mielestä ois jotenkin kieroutunutta, jos äitini ajattelisi, että mä olen hänen ystävänsä. Mä olen hautaan asti tytär ja vaikka olisi miten läheiset välit, niin silti me ollaan äiti ja tytär, ei ystävättäret.

Mutta kyllähän äiti ja tytärkin voivat olla kuin ystävättäret. En minä ystävättärillenikään kaikkea kerro. Enemmän toki kuin äidilleni mutta ystävyyksiäkin on erilaisia. Tosille ihmisille kertoo enemmän, toisille vähemmän mutta on silti ystävä.

Vierailija
8/8 |
20.06.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Älä sekoita lapsiasi ystäviisi.

Ootpa kärkäs. Ap kysyi mitä kerrot ja missä menee raja.

Ja ite puhun melkein mistä vaan. Melkein pitää sisällään henkilökohtaisen rajan, kaikkea ei kerrota kaikille ja joitain juttuja ei kerrota kenellekään.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän kuusi kahdeksan