Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Korkea kortisoliarvo, lihominen, jatkuva väsymys ja masis -> työkyky meni -> HELP!
19.06.2016 |
Kävin siis lääkärillä otattamassa kokeet, joissa katsottiin kilpirauhasarvot, kortisoliarvot sekä jotain muuta. Kaikki muu oli ihan ok, mutta kortisoliarvot olivat melkein 400, eli ilmeisesti lähes triplat normaaliarvoista?
Lääkäri ei tähän osannut sanoa mitään, vaikka ihmeellisiä oireita oli ja on edelleen todella paljon ja tuntuu että pahenee vaan. Kukaan muukaan lääkäri tuon jälkeen ei ole osannut sanoa mitään muuta asiaan, muuta kuin että olen stressaantunut. No kyllä, niin olen, mutta tuntuu ettei se jatkuva stressitila mene henkisesti tai fyysisesti millään ohi.
Oireita ovat: jatkuva väsymys, 10 kg:n lihominen muutamassa kuukaudessa (!!!), päivittäinen nokkosihottuma sekä kasvojen ja raajojen polttelu, korkea syke, tärinä ja vapina, vaikea unettomuus, keskittymishäiröt, fyysinen heikkous, muistihäiriöt, mielialan heittelyt, ärtymys, jatkuva jano & pissahätä, vatsan löysyys, voimakas hikoilu ja kuumat aallot (etenkin öisin)...
Tähän mennessä olen käytännössä saanut unilääkkeet ja masennusdiagnoosin, mutta ei se vie näitä oireita pois. Olen nykyään työkyvytön tämän kaiken takia. Lihominen ja oma onneton olo masentaa, ja tekisin mitä tahansa, jotta olisin terve. Olen koittanut syödä todella terveellisesti ja hieman liikkua: ei mitään vaikutusta.
Onko kellään kokemusta vastaavasta? Osaako kukaan neuvoa minne menisin, mitä tekisin?
T. epätoivoinen
Kommentit (43)
Oletko saanut keskusteluapua tai lääkitystä masennukseen? Yrittäisin hakeutua ammattiavun piiriin, etsiä ohjattua liikuntaharrastusta, lähteä miettimään syitä omaan stressiin omasta elämänhistoriasta - jokin syyhän sille on, miksi olet kovin stressaantunut, ja todennäköisesti se liittyy jollain tapaa omaan persoonallisuuteesi Onko sinulla kenties postraumaattinen stressireaktio - se ei väisty itsestään, siihen tarvitsee apua. Unilääkkeet yksin eivät sinua auta. eikä ilmeisesti omatoiminen liikunta jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jonnekin kunnon lääkärille, varmista että osaa juuri nämä asiat. Googlaa cushingin tauti.
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei kortsoliarvoja ole koskaan mitattu, kilpparit yms.ok, ja oireet aivan kuin sinulla. Se on kierre joka ruokkii itseään, esim.kun valvoo monta yötä, stressitaso on korkealla ja paino nousee lähes itsestään. Selvitin näitä asioita itse netistä ja kirjallisuudesta. En ole asiantuntija muun kuin oman oloni suhteen, mutta syön magnesiumsitraattia (alentaa kortisolia), ja nukun niin paljon kuin voin, vaikka se lääkkeet vaatiikin. Sairauslomalla olen ollut myös aika pitkään enkä enää syyllisty siitä: Stressi, paniikkioireet ja masennus iskevät päälle heti kun kuormitusta tulee, ja krooninen unettomuus on rankkaa, ei sitä ymmärrä jos ei itse koe. Mitä laihtumiseen tulee, ymmärrän ahdistuksesi, itsellä kiloja tuli hetkessä lähes 20, en syönyt sen enempää. Nyt parin vuoden jälkeen tippunut 7kg kuukaudessa kun olen vain antanut itselleni luvan hengähtää ja ehkä jotain solmuja terapiassakin auennut. Tsemppiä ja voimia, älä lannistu!
Voi kiitos, "lohduttavaa" tietää että en ole yksin asian kanssa vaikka en tätä kenellekkään toivoisi. Krooninen unettomuus on todella yksi pahimpia oireita ja se pahentaa nopeasti kaikkia oireita ja tunteita. Aina en nuku edes unilääkkeillä, vaikka väsyttäisi mielettömästi. Kidutusta.
Syön magnesiumia vähän liikaakin, ainakaan vielä ei ole ollut vaikutusta.
Minäkään en enää nykyään siedä yhtään stressiä. Pahimmillaan saan paniikkikohtauksen jostain mitättömästä asiasta. En pysty oikein mihinkään järkevään ja se turhauttaa todella.
Kiva kuulla, että olet saanut painoa alas ja terapia on auttanut. Itselläni on jo epätoivoinen olo, tuntuu että olen ruma, lihava ja olo on ikuisesti tälläinen. Ei tunnu yhtään omalta itseltäni olo enää. :(
ap
Vierailija kirjoitti:
Oletko saanut keskusteluapua tai lääkitystä masennukseen? Yrittäisin hakeutua ammattiavun piiriin, etsiä ohjattua liikuntaharrastusta, lähteä miettimään syitä omaan stressiin omasta elämänhistoriasta - jokin syyhän sille on, miksi olet kovin stressaantunut, ja todennäköisesti se liittyy jollain tapaa omaan persoonallisuuteesi Onko sinulla kenties postraumaattinen stressireaktio - se ei väisty itsestään, siihen tarvitsee apua. Unilääkkeet yksin eivät sinua auta. eikä ilmeisesti omatoiminen liikunta jne.
Olen saanut masennuslääkkeet, joita en tykkää syödä. Kyllä ne kai mieltä hieman tasaavat, mutta eivät ne mitään ihmeitä tee. Olen myös keskustellut syistä ja seurauksista ammattilaisen kanssa ja uskon olevani ihan kartalla siinä että missä mennään. Tiedostan, että kärsin ongelmista ja mm. stressin heikosta hallintakyvystä, jonka juuret johtavat lapsuuteeni.
En kuitenkaan koe, että kaikki tämä olisi vain masennuksen syytä. Kuulostaa ehkä hassulta, mutta jotenkin tunnen, että kropassa ei ole kaikki hyvin. Harmittaa, kun kukaan ei oikein tunnu ottavan sitä tosissaan, vaan saan aina vain vahvempia lääkkeitä tilalle.
ap
Vierailija kirjoitti:
Jonnekin kunnon lääkärille, varmista että osaa juuri nämä asiat. Googlaa cushingin tauti.
Googlailin tuota aiemmin. Voisi sopia. Pitäisi vaan todella löytää lääkäri, joka osaisi tutkia! En halua enää ravata turhaan lääkäreillä ja saada taas uusia reseptejä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kropassa ei ole kaikki hyvin, koska ei ole mielessäkään. Stressivaste on yhteydessä sekä mieleen että kehoon, stressinsietokyky kehittyy suhteessa toisiin ihmisiin ja siihen, millainen perusturvallisuus ja kiintymyssuhdetyyli ihmiselle on muotoutunut. Eli tarvitset jotain apua niin mielelle kuin keholle. Liikunta ja luonto ovat yksi hyväksi koettu keino vähentää hermoston yliaktiivisuutta. Mindfullness ja mielenhallintakeinot toinen. Vertaisryhmässä keskustelu voi lisätä oman tilanteen ymmärrystä ja tuoda sitä kautta helpotusta. Taidekin voi tuoda helpotusta.
Korkea kortisolipitoisuus aiheuttaa hyvinkin monenlaisia oireita, hankalia ja vakaviakin tilan pitkittyessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni tuo arvo hipoi lähes tuhatta, lääkäri ei reagoinut siihen mitenkään....
Vierailija kirjoitti:
Kropassa ei ole kaikki hyvin, koska ei ole mielessäkään. Stressivaste on yhteydessä sekä mieleen että kehoon, stressinsietokyky kehittyy suhteessa toisiin ihmisiin ja siihen, millainen perusturvallisuus ja kiintymyssuhdetyyli ihmiselle on muotoutunut. Eli tarvitset jotain apua niin mielelle kuin keholle. Liikunta ja luonto ovat yksi hyväksi koettu keino vähentää hermoston yliaktiivisuutta. Mindfullness ja mielenhallintakeinot toinen. Vertaisryhmässä keskustelu voi lisätä oman tilanteen ymmärrystä ja tuoda sitä kautta helpotusta. Taidekin voi tuoda helpotusta.
Jep, ihminen on kokonaisuus. Usko tai älä, olen kokeillut ties mitä stressinhallintakeinoja, ajattelumalleja, rentoutumista... Se tuntuu silti mahdottomalta. En muista koska viimeksi olisin oikeasti ollut todella rentoutunut, missään. Turhauttaa niin paljon!
Kiitos vinkeistä! Pitää alkaa taas enemmän lenkkeilemään metsässä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itselläni tuo arvo hipoi lähes tuhatta, lääkäri ei reagoinut siihen mitenkään....
Miten ei voi reagoida?! Kyllähän tuo arvo jotain kertoo ihmisen terveydentilasta, ei kai sitä muuten edes mitattaisi. :o
Lisämunuaisen uupumus?
http://www.luontaisnetti.fi/index.php?valikko=valikko&sivu=aikuiset_kar…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lisämunuaisen uupumusta ei lääketiede tunnista. kilpirauhashihhulit sitä yrittävät tuputtaa ettei tarvitse liikkua, koska se nostaa kortisolia. Ja sit lihotaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Endokrinologille tai sisatautilääkäriin
Olen käynyt. Ei osannut auttaa. Neuvoi vaan olemaan saikulla ja lepäämään...
ap
Onko elämä ja muuten tasoittunut ja stressitekijät helpottaneet vai onko tilanne vielä akuutti niiden osalta? Parantuminen lienee vaikeaa niin kauan kunnes olosuhteet paremmat.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni tuo arvo hipoi lähes tuhatta, lääkäri ei reagoinut siihen mitenkään....
Minulle lääkäri kuittasi, että jännitin varmaan labrassa käymistä. Ajattelin, että WTF koska käyn perussairauteni vuoksi labrassa kolmen kuun välein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni tuo arvo hipoi lähes tuhatta, lääkäri ei reagoinut siihen mitenkään....
Miten ei voi reagoida?! Kyllähän tuo arvo jotain kertoo ihmisen terveydentilasta, ei kai sitä muuten edes mitattaisi. :o
Kaikkia lääkäreitä ei kiinnostaa katsoa kokeiden tuloksia.
Mulla oli lähes kaikki samat oireet. Syynä kilpirauhasen tulehdus ja siitä seurannut vajaatoiminta. Masennuslääkitystä mullekin alkuun määrättiin, kun TSH ja T-4V olivat vielä siinä rajoilla. Kortisoli oli mullakin 900. Tehtiin virtsankeräily ja deksametasonikoe eikä niistä löytynyt mitään syytä. Myöhemmin olen itse lukenut, että yksi kortisolin tehtävä on yrittää hillitä kehon tulehduksia. Viimein sain Thyroxinia ja on siitä apua, vaikka tuntuu etten ihan olekaan entiselleni tervehtynyt.
Alue: Aihe vapaa
Minulla ei kortsoliarvoja ole koskaan mitattu, kilpparit yms.ok, ja oireet aivan kuin sinulla. Se on kierre joka ruokkii itseään, esim.kun valvoo monta yötä, stressitaso on korkealla ja paino nousee lähes itsestään. Selvitin näitä asioita itse netistä ja kirjallisuudesta. En ole asiantuntija muun kuin oman oloni suhteen, mutta syön magnesiumsitraattia (alentaa kortisolia), ja nukun niin paljon kuin voin, vaikka se lääkkeet vaatiikin. Sairauslomalla olen ollut myös aika pitkään enkä enää syyllisty siitä: Stressi, paniikkioireet ja masennus iskevät päälle heti kun kuormitusta tulee, ja krooninen unettomuus on rankkaa, ei sitä ymmärrä jos ei itse koe. Mitä laihtumiseen tulee, ymmärrän ahdistuksesi, itsellä kiloja tuli hetkessä lähes 20, en syönyt sen enempää. Nyt parin vuoden jälkeen tippunut 7kg kuukaudessa kun olen vain antanut itselleni luvan hengähtää ja ehkä jotain solmuja terapiassakin auennut. Tsemppiä ja voimia, älä lannistu!