Mä haluan sen kolmannen lapsen!!! Miksei kukaan ymmärrä??

Sehän on vaan teidän perheen asia.

En mä ainakaan ole koskaan kysynyt vanhemmiltani tai kavereiltani mielipiteitä lapsen hankinnassa.



Se mies on tietysti saatava lämpiämään, mutta koita perustella, että ei se kolmas nyt niin kauheesti vie rahaa, koska sille on kaikki tavarat ja vaatteet jo olemassa. Mahdutte tavalliseen autoon vielä jne.



Ja kolmen lapsen perhe ei ole nykyään mikään suurperhe.

Tee se kolmas jos mieskin haluaa.

Muuten kadut loppuikäsi.

mutta olen tässä moneen kertaan tullut tulokseen että kaksikin olisi riittänyt vallan mainiosti.

.niin unohda se kolmonen.

Kovasti tekisi mieli kolmatta. Huomaan nykyään, että katselen tosi pitkään kaihoisasti pikkusia palleroita äh hormoonit herää kun vaan pikkasen mietinkin niitä apua kohta ei tuu työn teosta mitään.



Mutta kuitenkin mietityttää kovasti monikin asia. Meillä lapset jo sen verran "isoja", että elämä on tosi helppoa (koulussa ja eskarissa) haluaisinko tosiaan pistää kaiken taas uusiksi. Ja pakosta rahakin mietityttää kovastikkin jos tulisi kolmas muutto olisi edessä aika piankin asumme tällä hetkellä pienessä kolmiossa. Sen jälkeen matkustaminen olisi sika kallista jos olette huomanneet kaikkialle myydään paketteja 2 aikuista/2 lasta arg mulla menee hermot.



Hormonit vaativat kolmatta, mies ei ole juurikaan innostunut (jos ollenkaan) ja miettii asiaa puhtaasti taloudellisesti minä mietin taloutta vaan joskus.



Niin ja vielä raskaudet on olleet tosi hankalia eikä ole mitään odotuksia, että kolmannenkaan kanssa mikään sujuisi. Luultavasti olisin taas viikkoja sairaalassa, mutta silti ne hormonit kuiskuttelee korvaan.

mutta jäi vain "tekemättä" kun kaksi lasta aiheuttavat jo melkoista vilskettä kavereineen. Nyt olen tyytyväinen kun mies ei sillon halunnut latsa ja vahingossa en lasta tehnyt. En olisi jaksanut yhtään enempää. Pitää myös huomioida, että vanhempana lapset vasta kalliita onkin. Ainakin minä haluan, että lapsilla on joku harrastus ja kivoja vaatteita sekä mahdollisuus opiskella. Mies on nelilapsisesta perheestä ja suhtautuu siksi negatiivisesti isoon lapsimäärään...hänelle olisi riittänyt yksilapsi vaikka lapsista kovasti pitääkin. Ilman miehen "suostumusta" lapsentekoon ei kannata ryhtyä.



ymmärrän kuitenkin hvyin sun vauvakuumeen. Itselläni se oli kovana muutama vuosi sitten ja tuntui ettei kukaan ymmärtänyt, varsinkaan kun olin jo olut kotona useamman vuoden : /. Nyt ei enää siis harmita. Toivottavasti sisun miehesi kuitenkin lämpiää ajatukselle :)

Meillä on 3 lasta ja olen heistä joka ikinen päivä niin kiitollinen ja onnellinen. Kolmannen synnyttyä tuntui, ettei perheestä enää puutu kukaan. Siihen asti tuntui jotenkin vajaalta. Uskon kyllä miehesikin rakastuvan vauvaan, kunhan hän on syntynyt. Muista ei sitten tarvitse välittääkään.

Meillä ihana 9kk ikäinen kolmas lapsi ja en voi ajatellakaan että häntä ei muka enää oltaisikaan haluttu. Ihanaa katsella kun lapset kolmistaan leikkivät ja ovat aina toistensa elämässä mukana. Tämän onnellisempia ei olla oltu ikinä. Ja muiden mielipiteitä en myöskään ajattelisi. Toivottavasti vielä saat toivomasi kolmannen vauvan. Eiköhän lapsillekin sisarukset ole tärkeitä.

Enkä ole epäillyt hankkimista.



Kolmas lapsi päätettiin kun koko perhe oli oksennustaudissa, voimaa riittää useampaan lapseen. Omasta halusta se lähtee.



MInä tulen 4 lapsisesta perheestä ja "aina haaveillu" ainakin viidestä pikkusesta. Mies on 5 lapsisesta perheestä ja mitä olen heitä oppinut tuntemaan on tunne useammasta lapsesta voimistunut.. ;) Ja miestä olen saanut pehmitettyä toivomastaan kolmesta "siihen kun tuntuu hyvältä"..



Meillä on vielä kahden lapsen tavaroita jäljellä joten kaikkea ei tartte hankkia. Mutta en näkisi uusien ostamisessa syytä olla hankkimatta lasta jos haluan lapsen. Toki miehen mielipidettä pitää kuunnella, muitten puheet jätän omaan arvoonsa! Jos minä haluan mieheni kanssa perheen se on ihan se ja sama mitä muut haluaa omaksi perheekseen.



Ja mitä tulee matkustamiseen: lisävuoteita saa huoneisiin. Meillä on reissattu ihan jättämällä toinen lapsi (pienempi) mummolaan tai kummeille ja menty vaan osa perheestä reissuun. Isomman lapsen voi jättää vaikka kaverille yöksi jne. Se tekee muutenkin hyvää kun osa perheestä lähtee reissuun: joskus voi pelkästään äiti/isä viedä. Tai ehkä lähteä isommalla porukalla ja ottaa useampi hytti?

Mietin itsekin kovasti asiaa, meidän lapset nyt 5v. ja 7v. ja vieläkin leikittelen ajatuksella, vaikka 40v. jo lasissa...

Miehelleni riitti tämä 2 lasta ja meillä oli paljon surua, kun lapset pieniä mm. molemmat vanhempani kuolivat j.n.e

Nyt sitten tavallaan helpottanut, enkä tiedä jaksaisiko sitä valvomista ym. enää.



Anna kuitenkin palaa, jo se on haaveesi :-)

Meillä on nyt kolme pientä lasta ja neljättä ei tule taloudellisista syistä. Kolmattakin harkittiin aika tarkkaan.

Eiväthän vauvat maksa juuri mitään, eivät ne ensimmäisetkään. Pinnasängyt, rattaat yms. ovat aivan marginaalisia kustannuksia, jos mietitään kokonaisuutta eli lapsen kasvattamista aikuiseksi asti.

Olen itse sitä mieltä, että lapsille pitää pystyä tarjoamaan paitsi aikaa ja rakkautta, niin myös tiettyjä materialistisia asioita. Pidän tärkeänä sitä, että meidän ei tarvitse tuijottaa hintoja ruokakaupassa ja vaatteitakin voi mennä ostamaan ihan kaupasta, silloin kun niitä tarvitsee. Haluan myös tarjota lapsilleni mahdollisuuksia harrastaa,saada elämyksiä (elokuvia, konsertteja, teattereita jne.) ja ulkomaanmatkojakin. Haluan pystyä maksamaan paitsi perheen yhteisiä loma-/harrastusmatkoja, niin myös mahdollisia kielikursseja ja vaihto-oppilasvuosia lapsilleni. Ja koska meillä on paljon asuntolainaa, niin katsomme, että kykenemme tarjoamaan vain kolmelle lapselle haluamamme elintason.

Ymmärrän, että kaikki muut eivät pidä kaikkia minun arvostamiani asioita tarpeellisina, mutta olenkin sitä mieltä, että jokaisen perheen pitää itse miettiä, millaista elämää haluavat ja toivovat itselleen ja lapsilleen ja päättää lapsiluvusta itsenäisesti omat reaaliteetit ja voimavarat huomioiden.

hankkiiko lapsen vai ei. Kuitenkaan kukaan ei voi ennustaa mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Jos vaikka kummatkin vanhemmat joutuvat työttömäksi ja taloudellinentilanne sortuu. Millä sitten maksat niitä kursseja ja matkoja, joita oli suunnitellut maksavansa?



Älä kysy muiden mielipiteitä, kuin miehesi, lapsentekoon. Jutelkaa rauhassa ja tehkää vaikka budjettia, jos se raha nyt niin painaa miehesi mielessä.

eihan kukaan muu kuin sina ja miehesi tieda mika teille on tarkeaa ja mita haluatte. Mutta en myoskaan ymmarra miksi jotkut "vahingossa"raskautuvat jos mies ei todella halua lisaa lapsia. Todella itsekasta.



Meilla vasta 1 lapsi, toinen kuoli mahaan puolessa valissa raskautta ja nyt alan pikkuhiljaa kypsya uudelle yritykselle. Mutta kun oikein hormoni thyrraa tarvitsee miettia myos jaksaako todella kolmatta jos vaikka lapsi ei ole terve? Ainakin jos muut lapset ovat viela pienia. Tai toiseksi musta on kasittamatonta etta joku kuvittelee ettei kolmas lapsi maksa mitaan jos viela on vauvatavaroita jaljella.....



Mutta ma uskon etta jokainen on kykeneva tekemaan omat paatoksesta ja hoitamaan oman perheensa, oli siina sitten 1 tai 15 lasta.