Lue keskustelun säännöt.
Helsinkiläinen landella :(
11.06.2016 |
Ahdistaa, 2 päivää tätä jaksaa just ja just. Haluan kotiin meikkaamaan enkä olla landella perseen näköisenä. Tuli viimeksi melkein kyyneleet silmiin liikutuksesta kun oltiin palaamassa landelta kotiin ja kun jumituttiin pääkaupungin ruuhkaan... :') tuli niin lämmin ja turvallinen ja kotoisa olo
Kommentit (28)
Mulla sama. Kaupungissa vain tuntee tietyn kodikkuuden ja on tilaa hengittää. Maaseutu on jotenkin ahdistavaa ja naapurikyttäävää seutua, jossa ihmisellä ei ole vapautta toteuttaa itseään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tykkään asua Malmilla. Voi näyttää nuhjuselta, mutta silti pääsee nopeasti kaikkialle
Haha! Mulla ihan sama. Kauppareissut perheen kanssa hoidetaan verkkareissa malmin Cittarissa, mut illalla vaihdetaan siistimpää päälle ja junalla 15 minuutissa keskustaan. Leppoisaa :)
Sama juttu on mulla. Kesäisten anoppila-/landereissujen jälkeen Helsinkiin saavuttaessa tulee onnenkyyneleet silmiin. Oli niin ihana ja kotoisa fiilis. Seiskan ratikassa istuessa teki mieli vain hymyillä. En viihdy lainkaan maalla pidemmän päälle. Pari päivää menee, mutta sitten alkaa ketuttaa ja ahdistaa se pikkusieluinen ja sisäsiittoinen meininki. Sama pätee muihinkin maihin. En ole rantalomatyyppiä, vaan tykkään kaupunkikohteista.
Sama tunne kun päätyy kehä 3 sisäpuolelle. Ihmisillä jumalaton kiire joka paikkaan, liikenenruuhkissa jumitetaan. Kun pääsee takaisin kotiin voi taas hengittää vapaasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voit ottaa meikit matkalle mukaan! Helsinki ei ole Suomen ainoa paikka, jossa meikataan.
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu on mulla. Kesäisten anoppila-/landereissujen jälkeen Helsinkiin saavuttaessa tulee onnenkyyneleet silmiin. Oli niin ihana ja kotoisa fiilis. Seiskan ratikassa istuessa teki mieli vain hymyillä. En viihdy lainkaan maalla pidemmän päälle. Pari päivää menee, mutta sitten alkaa ketuttaa ja ahdistaa se pikkusieluinen ja sisäsiittoinen meininki. Sama pätee muihinkin maihin. En ole rantalomatyyppiä, vaan tykkään kaupunkikohteista.
Miten päädyit mieheen landelta? Eikö tuo sisäsiittioisuus huolettanut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu on mulla. Kesäisten anoppila-/landereissujen jälkeen Helsinkiin saavuttaessa tulee onnenkyyneleet silmiin. Oli niin ihana ja kotoisa fiilis. Seiskan ratikassa istuessa teki mieli vain hymyillä. En viihdy lainkaan maalla pidemmän päälle. Pari päivää menee, mutta sitten alkaa ketuttaa ja ahdistaa se pikkusieluinen ja sisäsiittoinen meininki. Sama pätee muihinkin maihin. En ole rantalomatyyppiä, vaan tykkään kaupunkikohteista.
Päätit sitten kuitenkin olla hymyilemättä. On tullut sen verran ratikoissa istuttua, että tiedän ettei niissä juuri hymyillä.
t. landepaukku Tampereelta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu on mulla. Kesäisten anoppila-/landereissujen jälkeen Helsinkiin saavuttaessa tulee onnenkyyneleet silmiin. Oli niin ihana ja kotoisa fiilis. Seiskan ratikassa istuessa teki mieli vain hymyillä. En viihdy lainkaan maalla pidemmän päälle. Pari päivää menee, mutta sitten alkaa ketuttaa ja ahdistaa se pikkusieluinen ja sisäsiittoinen meininki. Sama pätee muihinkin maihin. En ole rantalomatyyppiä, vaan tykkään kaupunkikohteista.
Miten päädyit mieheen landelta? Eikö tuo sisäsiittioisuus huolettanut?
Huolettihan se itse asiassa. :) Onneksi miehen vanhemmat eivät ole "saman kylän poikia ja tyttöjä". Tosin mieheni on hieman outo tapaus muuten. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu on mulla. Kesäisten anoppila-/landereissujen jälkeen Helsinkiin saavuttaessa tulee onnenkyyneleet silmiin. Oli niin ihana ja kotoisa fiilis. Seiskan ratikassa istuessa teki mieli vain hymyillä. En viihdy lainkaan maalla pidemmän päälle. Pari päivää menee, mutta sitten alkaa ketuttaa ja ahdistaa se pikkusieluinen ja sisäsiittoinen meininki. Sama pätee muihinkin maihin. En ole rantalomatyyppiä, vaan tykkään kaupunkikohteista.
Päätit sitten kuitenkin olla hymyilemättä. On tullut sen verran ratikoissa istuttua, että tiedän ettei niissä juuri hymyillä.
t. landepaukku Tampereelta
Hymyilinpäs! :D Stadissa saa olla just oma itsensä. Ne landepaukut (tai piilo-sellaiset ynnä muut junantuomat) ovat yleensä niitä koppavimpia ja tylyimpiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu on mulla. Kesäisten anoppila-/landereissujen jälkeen Helsinkiin saavuttaessa tulee onnenkyyneleet silmiin. Oli niin ihana ja kotoisa fiilis. Seiskan ratikassa istuessa teki mieli vain hymyillä. En viihdy lainkaan maalla pidemmän päälle. Pari päivää menee, mutta sitten alkaa ketuttaa ja ahdistaa se pikkusieluinen ja sisäsiittoinen meininki. Sama pätee muihinkin maihin. En ole rantalomatyyppiä, vaan tykkään kaupunkikohteista.
Päätit sitten kuitenkin olla hymyilemättä. On tullut sen verran ratikoissa istuttua, että tiedän ettei niissä juuri hymyillä.
t. landepaukku Tampereelta
Hymyilinpäs! :D Stadissa saa olla just oma itsensä. Ne landepaukut (tai piilo-sellaiset ynnä muut junantuomat) ovat yleensä niitä koppavimpia ja tylyimpiä.
No niitä näyttää sitten olevan stadilaisista valtava enemmistö. Tervetuloa nyt vaikka Tampereelle niin huomaat heti eron siinä miten iloisilta ihmiset näyttävät. Täällä ei ehkä ole edes yhtä paljon syytä hymyilyyn, mutta naurua kuuluu silti koko ajan. Ja Joensuussa vielä enemmän, vaikka siellä asiat ovat varmasti huonommin kuin Helsingissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lisäksi oma mieheni ei edes aidosti viihdy Helsingissä, vaan hänellä veri vetää heti sinne maalle, jos on lomaa. Ei hän suostu mun kanssa ulkomaanreissuillekaan, kun pitää vaan päästä mamman lihapatojen ääreen. T. Se maalaisen kanssa avioitunut kaupunkilainen
Hauskaa, minulla sama tunne aina kun pääsen kaupungista landelle. :) Naapurit tosiaan kyttää, sen takia niitä ei saakkaan olla. Olemme me ihmiset kyllä erilaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama. Landelta kotoisin, Helsingissä asunut 15 vuotta. Rakastan Helsinkiä. Nyt ollaan oltu viikko landella, huomenna kotiin ❤️ Täällä on ahdistavaa, viikko on maksimi mitä täällä voi olla.
Kaikista paras fiilis mökiltä tullessa on ajaa Hämeenlinnan tietä kehä kolmosen ali ja nähdä Helsinki kyltti. Siinä kohtaa yleensä huokaisen helpotuksesta, ihanaa päästä sivistykseen! :)
Mäkin pidän Stadista,koska siellä tuntuu,että saa olla oma itsensä.Maaseudulla arvostellaan kovasti (mielestäni) muita eikä puhuta ystävällistä small talk:ia vieraille.Olen itse maalta kotoisin ja asunut sekä pk-seudulla,että maalla aikuisena.Maalla tosin on nätit maisemat,mutta on Helsingissäkin huikean kauniita paikkoja ☺
Niin, eri ihmiset tykkäävät erilaisista paikoista. Ihan hyvä, etteivät kaikki pakkaudu samaan paikkaan :)
Enemmän musta tuntuu, että kaupungissa naapurit kyttää kuin maalla. Heti ollaan kaikesta mahdollisesta sanomassa ja jättelemässä lappua. Että jotkut jaksaa pikkujuttujakin vahdata. Toista se on maalla, jossa lähin naapuri asuu kilsan päässä. Tietty, jos kylillä käydessään juoruilee kovasti toisten kanssa, niin voi kyllä odottaa, että muutkin alkavat puhua sun asioista.
Tykkään asua Malmilla. Voi näyttää nuhjuselta, mutta silti pääsee nopeasti kaikkialle