Lue keskustelun säännöt.
Mitä mieltä olette minun ja mieheni töiden jaottelusta?
10.06.2016 |
En keksiny parempaa otsikkoa. Mutta siis, mies käy 2 vuorotöissä ja minä hoidan kodin. Minä teen ruoat, siivoan talon (eli kaikki imuroinnista pyykinpesuun jne) sekä lisäksi leikkaan aina nurmikon ja talvella lumityöt.
Mies siis käy vaan töissä, eikä hänen tartte osallistua mihinkään kotitöihin koskaan, jos ei itse halua. Mies kyllä haluaa mutta itse asiassa mä en halua että se tekee mitään muuta kuin käy töissä.
Tunnen heti syyllisyyttä, jos mies tarttuu imuriin tai lumikolaan tai ruohonleikkuriin. Mä jopa usein tarjoilen miehelle ruoat, eli tuon ne sille sohvalle (ei syö koskaan ruokapöydässä, haluaa aina kattoa telkkaria samalla kun syö). Mies ei vaadi että pitäisi tuoda, ihan omasta halusta olen näin tehnyt. En aina, mutta joskus tuon.
Oon ajatellut, että kerta itse en tuo rahaa talouteen töitä tekemällä, niin mun tehtävä on sitten tehdä nämä muut hommat.
Ja jos mies auttaa vähänkään, tuntuu itestä heti pahalta, koska ajattelen että "Mies käy töissä ja tekee paljon ylitöitäkin niin on väärin että hänen täytyisi vielä tehdä kotitöitä".
Miltä kuulostaa?
Kommentit (15)
Kuulostaa lähinnä siltä että mies ei saa osallistua joko siksi että et oo itseäsi tarpeelliseksi jos hän osallistuisi tai sitten hänen tapansa osallistua olisi sinusta jotenkin väärin. Se kuulostaa tietynlaiselta vallankäytöltä joka mielestäni ei kuulu parisuhteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna miehesi osallitua niin kauan kuin se on vapaaehtoista ja hän itse haluaa. Minä ainakin hermostuisin jo en saisi tehdä lumitöitä..
Jos itseäsi ei haittaa mikäs siinä. Anna toisen tehdä jotain,jos haluaa. Teen,itse 99% kotiin ja lapsiin liittyvistä asioista ja käyn 8-16 työssä. Tuntuisi tyhmältä olettaa 80-100h/viikossa töitä tekevän miehen osallistuvan .
Jos on molemmille ok niin mikäs siinä.
Eli mies tuo kaikki rahat kotiin, sinä teet kotona kaikki hänenkin työnsä etkä saa siitä mitään rahaa, saati eläkettä yms. Omistatko nimelläsi yhtään mitään vaan tuetko vain miestäsi hankkimaan itselleen omalla nimellään tuloja ja omaisuutta?
Miten käy esim. jos mies heittää sinut ulos? Tai jos jatkat samaa kymmeniä vuosia ja sitten mies kuolee?
Ja entäs miten menee arvostus ja työnjako jos sinä menet töihin ja/tai saatte lapsia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta sinällään aivan oikealta, se ihminen jolla on enemmän aikaa tekee suurimman osan kotitöistä. En vain ymmärrä, miksi koet huonoa omaatuntoa jos hän haluaa sinua auttaa, koska tekee sen omasta tahdostaan. Siinä ei ole mitään järkeä.
T: Mies 28
Meillä on samanlainen työnjako kotona, mies töissä pitkää päivää ja minä kotona - hoidan siellä ihan kaiken. Olen miettinyt ihan samoja asioita kuin sinäkin ja myös sitä, miten tämä työnjako kotona menee, kun/jos palaan työelämään. Olisi hyvä, että tässä teidän tilanteessa mies saisi myös osallistua ja tuntea itsensä siten tarpeelliseksi myös kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En suostuisi moiseen ikinä. Mutta mikäpä siinä jos olette itse tyytyväisiä. Ongelmia voi kyllä tulla jos palaat työelämään, enää ei ole aikaa passata miestä koko aikaa.
Kuulostaa hyvältä, jos tuo sopii teille. Miten asiat rullaa silloin, kun olet viikon angiinassa sängynpohjalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mietipä miltä itsestäsi tuntuisi jos et saisi tehdä kotonasi mitään?
Naiset, oma selustansa on pakko turvata! Täytyy olla omia tuloja ja säästöjä ja ihan itse kerryttää omaa eläkettään. Mitä jos mies lähtee tai vaikka menehtyy? Vaikkei niin kävisi lähitulevaisuudessa se ei sulje pois sitä, etteikö niin voisi joskus tapahtua. Kotitöiden tekemiset tai tekemättä jättämiset ovat ihan toissijaisia asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mä oon kuntoutustuella, ei mitään koulutusta, ei omaisuutta. En omista tämän kämpän tavaroistakaan kun muutaman :( Mies on ostanut mm. sohvan ja ison telkkarin. Mä oon ostanu vaan jonkun helvetin kahvinkeittimen, mikron, tehosekottimen, yleiskoneen ja sitten mulla on ennestään ollu, entisessä asunnossani divaanisohva ja sohvapöytä, jotka on täällä myös mutta makkarissa. Joitain tavaroita ollaan ostettu yhdessä mm matot.
Ei ole rahaa säästössä. Kuntoutustuki on pieni. Auto on, mutta senkin on mies ostanut mulle aikoinaan. (en ole pakottanut enkä vaatinut. mies oli ostanu auton yllätyksenä. entinen auto veteli viimesiä, en tiennyt koko autosta mitään kun yhtäkkiä kurvasi sillä pihalleni)
Jos mies mut jättää, niin aika tyhjän päälle jään. Ei ole yksin varmana vara autoa edes pitää. Oon mä yksin asuessa autoa pitäny, mutta tiukkaa se teki.
Jos tästä joudun pois yksin muuttamaan, eipä tulis paljon tavaroita mukaan.
Vituttaa olla niin riippuvainen miehestä. Vituttaa kun en omista juuri mitään, ei ole mitään säästöjä, ei omaisuutta, ei ammattia.
Mutta kun tämä helvetin elämä ei mene aina kuten suunnittelee. Todella, todella säälittävää olla pian 26vuotias ilman mitään päämäärää ja tarkoitusta. Olen ja hengitän, siinä se.
Haluaisin olla joku menestyvä bisnesnainen. Joskus haaveilen ja uppoudun siihen typerään haavemaailmaan, kunnes "herään" ja tajuan, että oonkin vaan pelkkä kärpäsen paska maailman kartalla.
AP
Ap haluaa tehdä itsestään tarpeellisen miehelle muuttamalla miehen avuttomaksi kotitöissä, jottei mies voi jättää häntä ikinä, kun "mies ei kuitenkaan selviäisi yksin ja kukaan muu nainen ei passaisi miestä niin hyvin".
Jospa kuitenkin keskittyisit olemaan rakastava puoliso ja ripustautuisit mieheen vähemmän. Ripustautumien on luotaantyöntävää ja lopulta miehesi kyllästyy sinuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap haluaa tehdä itsestään tarpeellisen miehelle muuttamalla miehen avuttomaksi kotitöissä, jottei mies voi jättää häntä ikinä, kun "mies ei kuitenkaan selviäisi yksin ja kukaan muu nainen ei passaisi miestä niin hyvin".
Jospa kuitenkin keskittyisit olemaan rakastava puoliso ja ripustautuisit mieheen vähemmän. Ripustautumien on luotaantyöntävää ja lopulta miehesi kyllästyy sinuun.
Olipa törkeä ja lapsellinen kommentti. Taas tälläsiä tyypillisiä, negatiivisia paskapää ihmisiä, jotka myrkyttää kaiken ympäriltään.
Ihan ok tuolla työnjaolla, mutta mitäs sitten kun itse menet töihin ja miehesi pitäisi alkaa osallistua kotitöihin? Ei ole helppoa kun olet opettanut, ettei mitään tarvitse tehdä.