Muita, jotka olette lopettaneet aktiivisen yhteydenpidon ystäviin, sukulaisiin, tuttuihin?

Joskus on vaan jätettävä jotkut ihmissuhteet taakse elämässä. Itse tein niin tätini kanssa, joka oli aiemmin aika läheinen, mutta sittemmin huomasin hänen olevan melkoinen energiasyöppö. Olin aina ihan puhki hänen tapaamisestaan, varsinkin kun hän tarvitsi koko ajan kehuja ja palautetta siitä kuinka mukava ihminen hän on. Suurin osa tapaamisista meni siihen että kuuntelin hänen asioitaan ja minun elämäni asiat jäivät ihan syrjään. Lisäksi sain jälkikäteen kuulla kuinka hän arvosteli lapsiani. Meni jotenkin maku koko ihmiseen, en todellakaan jaksa tuollaista. Nyt tapaan niitä ihmisiä, joiden kanssa vastavuoroisuus toimii ja vähän niitä on, mutta muutama hyvä ystävä riittää hyvin.