Panin ystävän miestä..
Ihan hirvee syyllisyys. Oon vaan päiväkausia kelannut, mitä tehdä. Onko kukaan päässyt tällaisesta koskaan yli, että asia oikeasti unohtuisi? Siis että jatkaa vaan elämää ja se syyllisyys loppuu joskus ja kaikki on hyvin. Haluaisin että asia olisi äkkiä muisto vain. Tuntuu että miten voin enää koskaan nähdä heitä ja olla normaalisti. Jos kerron, onko se minun asia kertoa, vai miehen? Onko kukaan saanut tällaista koskaan anteeksi ystävältä?
Kommentit (61)
Anna olla. Sattuuhan noita.
Panin kerran kaverini naista vahingossa. Paraneeko tai muuttuuko asia jotenkin miettimällä. Tuskin.
En ole pannut mutta kännisuhmuroinut kyllä. Oli vain suutelua ja oltiin nuoria, alle parikymppisiä. Ystävä antoi anteeksi.
Mitä ei tiedä, se ei voi loukata. Kannat syyllisyyden ja otat etäisyyttä "ystävään" kunnes välinne luontevasti katkeavat. Vähintä mitä voit(te) tehdä on säästää hänet tiedolta.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ei tiedä, se ei voi loukata. Kannat syyllisyyden ja otat etäisyyttä "ystävään" kunnes välinne luontevasti katkeavat. Vähintä mitä voit(te) tehdä on säästää hänet tiedolta.
Tuntuu pahalta luopua ystävästä. Ollaan koettu niin paljon yhdessä. En tajua miksi menin mokaamaan näin, ihan sietämätön olo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ei tiedä, se ei voi loukata. Kannat syyllisyyden ja otat etäisyyttä "ystävään" kunnes välinne luontevasti katkeavat. Vähintä mitä voit(te) tehdä on säästää hänet tiedolta.
Tuntuu pahalta luopua ystävästä. Ollaan koettu niin paljon yhdessä. En tajua miksi menin mokaamaan näin, ihan sietämätön olo.
siis -ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ei tiedä, se ei voi loukata. Kannat syyllisyyden ja otat etäisyyttä "ystävään" kunnes välinne luontevasti katkeavat. Vähintä mitä voit(te) tehdä on säästää hänet tiedolta.
Tuntuu pahalta luopua ystävästä. Ollaan koettu niin paljon yhdessä. En tajua miksi menin mokaamaan näin, ihan sietämätön olo.
Eipä ilmeisesti ollut todellisuudessa niin tärkeä ystävä sinulle. Etäisyys ja välit poikki ja kestä syyllisyys.
Anna kun arvaan: Se oli vanhinko, tietenkin.
Vierailija kirjoitti:
Anna kun arvaan: Se oli vanhinko, tietenkin.
No en tietenkään ajattele että se on vahinko. Aina ollut humoristiset flirttailevat välit ja tullaan toimeen.. en vaan tajua mitä ajattelin.. Tuntuu että olisi pakko kertoa ystävälle, mutta onko se väärin oman huonon omantunnon vuoksi kertoa. -ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ei tiedä, se ei voi loukata. Kannat syyllisyyden ja otat etäisyyttä "ystävään" kunnes välinne luontevasti katkeavat. Vähintä mitä voit(te) tehdä on säästää hänet tiedolta.
Tuntuu pahalta luopua ystävästä. Ollaan koettu niin paljon yhdessä. En tajua miksi menin mokaamaan näin, ihan sietämätön olo.
Provohan tämä on mutta leikitään, että on totta:
Tuo minä-minä-ja-minun-mielihyväni tilanteeseen alunperinkin johti. Ei muilla ihmisillä väliä, kunhan sinulla vaan on hyvä olo.
Mutta arvaan jo, miten tämä keskustelu etenee: seuraavaksi alkaa ponteva vakuuttelu, että kaverilla on oikeus tietää.
Olen ollut se ystävä, jonka mies sekoili parhaaksi ystäväksi luulemani naisen kanssa, kännissä juhannuksena.
Eivät kertoneet mulle heti. Mutta mies tunnusti paljon myöhemmin, koska valhe oli jo tullut meidän parisuhteeseen ja parisuhde oli kääntynyt huonoksi; mies sitten kertoi asian.
Yritin jatkaa sekä ystävyyttä että parisuhdetta, mutta kummastakaan ei lopulta tullut mitään. Itseäni ajatellen olisin tehnyt viisaasti kun olisin pistänyt heti välit poikki kumpaankin.
Sun kaltaisille naisille on ihan oma helvettinsä. Kidu siinä, ansaitset sen.
Olet hirveä ihminen. Ja vielä hirveämpää on olla kertomatta, kyllä sen ystävän kuuluu saada tietää, että mies on pettäjä.
Vierailija kirjoitti:
Millä panit? Strapilla vai?
Pimpilläni........ratsastaessani hänen päällään.
Tällaista sattuu, se ei ehkä ollut niin tärkeä sulle...... ehkä....
Hahhhhaaaahhaaaa, tää liittyy siihen aiempaan viestiketjuun, jossa mies petti vahingossa vaimoaan :D
Hyvä provo!
Eikö sua iljetä kun kalu on uinut kaverisi rönttösessä ennen sua?
Nyt täytyy erottaa kaksi asiaa.
a) Jos on vaan fyysistä kipinää ja pannaan, ei sitä kellekään kerrota. Ei tarvitse pyydellä eikä antaa anteeksi. Se on vaan kiva juttu teidän kahden välillä ja that's it.
b) Jos on henkistä yhteyttä muuhunkin kuin seksisuhteeseen tai kertaseksiin, niin silloin tilanne on paljon kinkkisempi. Jos siis kyseeseen tulee sinun ja miehen yhteiselo, ja ystävän ja miehen ero. Silloin tottakai tilanne pitää tunnustaa enkä usko ystävyydellä olevan enää minkäänlaisia jakumisen mahdollisuuksia.
Ja jeesustelijoille tiedoksi, että tilannetta a tapahtuu ihan jatkuvasti, vaikka päivänvaloon tulleet tapaukset ovat ehkä promille kaikista. Vaikka joku ahtaassa, tuomitsevassa ja pelokkaassa maailmassaan haluaisikin nämä tuomita, niin näitä vaan on, ja paljon. Olen tähän ikään mennessä vaan nähnyt niin paljon ympärilläni ja ymmärtänyt myös sen, että nämä tapaukset eivät ole niin mustavalkoisia. Itselläni ei ole kokemusta siis tuosta, mutta ystävänä olen kuunnellut, kaikkia osapuolia.
Eihän siinä mitään.. Pakkaat vain kamasi ja muutat ystäväsi tilalle. Sattuuhan noita naisen vaihdoksia.
Ystävänä en antaisi tuota koskaan anteeksi..jotkut asiat kannattaa jättää tekemättä.