Auttaako oikeasti laastarisuhde /uusi seksiseura sydänsuruun?

Voi se auttaa jos valitsee partnerin oikein.

Miten se valitaan oikein?

Ehdottomasti. Minulle riitti se, että pääsin treffeille silittelemään kivan tytön tukkaa. Se sai minut tuntemaan, että voin rakastaa ja tulla rakastetuksi.

Ei se surua pois saa, mutta ajatukset muualle ja toisaalle, varsinkin jos tyyppi on hauska ja huumorintajuinen. Ja se kai se tarkoituskin lie?

En kuitenkaan hyväksy kenenkään "käyttämistä sydänsurujen lievennykseen". Kukaan ei ansaitse olla hyväksikäytetty laastari.

Jotkut tuntuu pääsevänsä jonkinlaiseen hurmokseen siitä vapaudesta ja samalla ex:lle kostamisesta hieromalla suhdetta mahdollisimman paljon sen naamaan. Ilman noita iloja laastari kuitenkin on mahdollisesti parempi tilanne niille, jotka tarvitsevat osoituksen siitä, että kelpaavat jollekin. Läheisriipuvaisille taas on lähes välttämättömyys roikkua jossain ihmisessä.

Lisäksi seurustelussa ei aina ole olennaista se minkälainen kumppani on, kunhan voi tehdä juttuja, joiden luontevaan harrastamiseen tarvitaan seuralainen. Onhan se kätevää jos on sinun mielyttämisestäsi kiinnostunut ihminen käytettävissä, etenkin jos hänellä on hyödyllisä taitoja tai omaisuutta.

Uusi suhde auttaa jos tosissaan yrittää unohtaa exän ja jättää tämän taakseen. En haluaisi itse mitään laastarisuhteita vaan vakavan parisuhteen ja sellaisen onneksi löysin. Ei kannata ihan heti sännätä uuteen suhteeseen jos ei siihen tunne olevansa valmis.

Muista vastuusi myös laastarisuhteessa. Kerro heti alussa, että kyse on vain seksisuhteesta. Laastarisuhteen toinen osapuoli voi hyvinkin olla tilanteessa, jossa hän on valmis rakastumaan. Siksi hänen täytyy tietää, mitkä ovat sinun motiivisi.

Ei sille laastarille tarvitse mitään kertoa. Jokainen ymmärtää itsekin, että tuollainen kotikissa on sekaisin erosta ja epävarma sijoitus parisuhdemarkkinoilla. Eiköhän se riitä, että ei puhu rakkaudesta tai johda harhaan.