Miksi juostessa sykemittari?

Jos haluaa polttaa vaikka rasvaa? Oletko kuullut rasvanpolttosykkeestä?

Toisekseen, sykemittarit yleensä keräävät paljon muutakin tietoa. Matkan pituus, välimatkojen aika (esim. jos eka kilometri meni aikaan 3 minuuttia ja 2. kilometrin aika oli 3:20 ja kolmannen 3:10 jne.). Joissakin sykemittareissa on GPS. Huippumittarit taas keräävät kaiken mahdollisen tiedon, myös korkeuserot.

Näitä on sitten kiva kattella tietokoneella.

Tavoitteelliseen juoksuun. Hidas, peruskestävyyslenkki alhaisella sykkeellä kehittää juoksijaa paremmin kuin liian nopeat lenkit. Tottakai vauhtilenkit ovat sitten erikseen, ja niissäkin sykkeitten seuraaminen auttaa seuraamaan oman vauhtikestävyyden kehitystä.

Unohtamatta muita ominaisuuksia, joita nykyaikaisissa sykemittareissa on: Matkan mittaus, askeltiheys, aika, kilometrivauhti, kalorikulutus jne.

Sykemittari ei ole mitenkään välttämätön. Mutta aika monelle on varsinainen ahaa-elämys, kun sykemittarin avulla seuraa sykkeitä ja huomaa, kuinka hitaasti kannattaa juosta suurin osa lenkeistä ja kuinka helpolta juoksu sitten tuntuukaan.

Sykemittarin avulla on myös helppo saada monipuolisuutta lenkkeilyyn. Kunnon kasvattamisen kannalta ei ole suinkaan optimaalista juosta aina niin kovaa kuin pystyy jonkun ajan, vaan vaihdella lenkkien rasitustasoa. Näin parantaa monipuolisemmin erilaisia kunnon osatekijöitä. Toki tätä voi tehdä aika pitkälle myös mutu-tuntumalla ilman sykemittaria, mutta sykemittarin avulla se on helpompaa, kun ei tarvitse miettiä omia tuntemuksiaan niin tarkasti.

Lisäksi sykemittarin avulla on helppo seurata kunnon kehittymistä, kun huomaa, kuinka saman lenkin juokseminen entisellä vauhdilla sujuukin selvästi matalammalla sykkeellä (tai vaihtoehtoisesti pystyy juoksemaan entisen lenkin selvästi nopeammin aikaisemmalla sykkeellä). Monille se antaa lisää motivaatiota.

Vaikka tavoitteena ei olisikaan kunnon kasvattaminen, vaan vain kaloreiden polttaminen, johtaa taktiikka "juoksen aina saman lenkin niin kovaa kuin pystyn" yleensä aika nopeasti loppuunpalamiseen. Kannattaa vaihdella harjoittelua, juoksi sitten sykemittarin kanssa tai ilman.

Sykemittari on täysin turha, ellei käy mittauttamassa maksimisykettään. Jos se on vaikka yli 200, niin "suositeltu" 120 on auttamatta liian hidas biitti edes pk-lenkille. Useimmat sykemittarin käyttäjät eivät mittauta maksimiaan.

Jos ei mittauta maksimiaan, niin oman hengityksen seurailu on hyvä keino pitää sopivaa vauhtia yllä. Hitaammalla lenkillä kolme tai neljäkin askelta sisään ja ulos, nopeammalla taas kaksi ja kaksi. Aluksi tuohon laskemiseen pitää keskittyä, mutta siitä tulee automaatio muutaman lenkin jälkeen.

Täysin turha kapistushan se on.

Itse olen harrastanut urheilua koko elämäni enkä ole nähnyt mitään tarvetta mittareille,parhaimmillaan juoksin 10000 metriä 36 minuuttiin melko vähällä harjoittelulla.

Vierailija kirjoitti:

Sykemittari on täysin turha, ellei käy mittauttamassa maksimisykettään. Jos se on vaikka yli 200, niin "suositeltu" 120 on auttamatta liian hidas biitti edes pk-lenkille. Useimmat sykemittarin käyttäjät eivät mittauta maksimiaan.

Ei se sentään täysin turha ole. Vaikka maksimisyke ei olisikaan tiedossa, niin kyllä on silti ihan selvää, että 120:n, 140:n ja 160:n sykkeellä tehdyt lenkit kehittävät ihan erilaisia kunnon osa-alueita. Sykemittaria voi tällöinkin käyttää apuna sen seuraamiseen, että harjoittelu on tarpeeksi monipuolista eivätkä kaikki lenkit ole suunnilleen samalla sykkeellä. Lisäksi sykemittarin avulla voi tällöinkin seurata kunnon kehittymistä.

Mutta se on toki totta, että mitään totuuksia "pitkän lenkin sykkeen pitää olla alle X" ei kannata uskoa, jos ei tiedä maksimisykettään.

Vierailija kirjoitti:

Sykemittari on täysin turha, ellei käy mittauttamassa maksimisykettään. Jos se on vaikka yli 200, niin "suositeltu" 120 on auttamatta liian hidas biitti edes pk-lenkille. Useimmat sykemittarin käyttäjät eivät mittauta maksimiaan.

Mainittakoon, että Lasse Viren, jonka maksimisyke oli noin 200, teki yli puolet harjoittelustaan 120 tai sen alle olevalla sykkeellä. (Lähde: Rolf Haikkolan (Lassen valmentaja) kirja Lasse Virenin menestyksen portaat). Toki Lassen aikana sykkeen mittaaminen oli selvästi nykyistä epätarkempaa.

Ja siitä olen kyllä samaa mieltä, että maksimisyke vaikuttaa siihen, millä sykkeellä kannattaa tehdä erilaisia harjoituksia.

Mutta eikös esim sport rackerista löydy nämä monet ominaisuudet mitkä sykemittareistakin ilman sitä sykkeen mittausta? Jonkinlaista kalorilaskentaakin tekee ja ajat ja vauhdit, korkeuserot laskee? Mutta siis miksi juuri se syke on tärkeä? Eikö esim se että juoksee sen minkä jaksaa riitä? Esim ottaa puolituntia rajaksi ja alkuun 5km ja kun alkaa mennä alle 30min niin ottaa 6km ja sama aika? Eli kiristelee tahtia tai välillä jos tekee mieli juosta pitkästi niin hidas vauhti ja 15km? Ap

Ei ole turha kapistus. Ensinnäkin mittari auttaa treenaamaan optimaalisella syketasolla, jos kehittyminen on tavoitteena. Toiseksi nykyiset kännykkäapplikaatiot saavat rytmihäiriöt nauhalle, mikä saattaa auttaa niiden tunnistamisessa ja hoitamisessa. 

Kyllä se aika turha on alun jälkeen. Itse käytän, mutta lähinnä sen takia koska olen insinööri joka nauttii autisesti kaikkien käyrien jne tulkinnasta ja katselemisesta. Ihan hyvin pystyisin vetämään samat lenkit pk1 pk2 ja vk jne fiiliksellä. Yllättävän hyvin ja nopeasti sitä omaa kroppaa pystyy kuuntelemaan ja arvioimaan sen oman sykkeen. 

Olisi hauska tietää ap:n urheilutausta ja millaisia lenkkejä itse tekee.  Kyllä mittarista on selvä hyöty, mutta kyllä joskus kannattaa juosta huvikseen ilman mittariakin niin pysyy pää paremmassa kunnossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sykemittari on täysin turha, ellei käy mittauttamassa maksimisykettään. Jos se on vaikka yli 200, niin "suositeltu" 120 on auttamatta liian hidas biitti edes pk-lenkille. Useimmat sykemittarin käyttäjät eivät mittauta maksimiaan.

Mainittakoon, että Lasse Viren, jonka maksimisyke oli noin 200, teki yli puolet harjoittelustaan 120 tai sen alle olevalla sykkeellä. (Lähde: Rolf Haikkolan (Lassen valmentaja) kirja Lasse Virenin menestyksen portaat). Toki Lassen aikana sykkeen mittaaminen oli selvästi nykyistä epätarkempaa.

Ja siitä olen kyllä samaa mieltä, että maksimisyke vaikuttaa siihen, millä sykkeellä kannattaa tehdä erilaisia harjoituksia.

Noh ei voi kuitenkaan verrata vaikkapa 3 kuukautta kuntoilleeseen, korkean maksimisykkeen entiseen sohvaperunaan, jonka syke nousee yli 120:n jo reippaasti kävellessä, muttei kuitenkaan tule edes hiki. Kyseessä minä.

Vierailija kirjoitti:

Olisi hauska tietää ap:n urheilutausta ja millaisia lenkkejä itse tekee.  Kyllä mittarista on selvä hyöty, mutta kyllä joskus kannattaa juosta huvikseen ilman mittariakin niin pysyy pää paremmassa kunnossa.

Ei minulla urheilutaustaa ole. Ihan kuntoilumielessä ilman tavoitteita. Hiihtoa, pyöräilyä, kävelyä ja juoksen parikertaa viikossa 30min-tunnin tiellä ja poluilla, välillä käyn heittämässä 25km polkujuoksulenkin rauhallisesti hölkäten. Juoksen aina sen mukaan mikä hyvältä tuntuu, tasolla jota jaksan ylläpitää koko lenkin. Kuitenkin että paita on märkä ja hiki valuu kasvoista. Ap

Vierailija kirjoitti:

Mutta eikös esim sport rackerista löydy nämä monet ominaisuudet mitkä sykemittareistakin ilman sitä sykkeen mittausta? Jonkinlaista kalorilaskentaakin tekee ja ajat ja vauhdit, korkeuserot laskee? Mutta siis miksi juuri se syke on tärkeä? Eikö esim se että juoksee sen minkä jaksaa riitä? Esim ottaa puolituntia rajaksi ja alkuun 5km ja kun alkaa mennä alle 30min niin ottaa 6km ja sama aika? Eli kiristelee tahtia tai välillä jos tekee mieli juosta pitkästi niin hidas vauhti ja 15km? Ap

Sport Tracker ei kerro, kuinka rasittava harjoitus on sinun kuntoosi nähden. Syke kertoo siitä aika tarkasti. Sen avulla on helppo vaihdella harjoituksia niin, että ne ovat rasitukseltaan eritasoisia. Mutta toki tätä pystyy tekemään pitkälti ilman sykemittariakin mututuntumalla. Monet vain tykkäävät siitä, kun sykemittarista saa tarkkaa ja luotettavaa tietoa.

Vierailija kirjoitti:

Olisi hauska tietää ap:n urheilutausta ja millaisia lenkkejä itse tekee.  Kyllä mittarista on selvä hyöty, mutta kyllä joskus kannattaa juosta huvikseen ilman mittariakin niin pysyy pää paremmassa kunnossa.

Ei minulla urheilutaustaa ole. Ihan kuntoilumielessä ilman tavoitteita. Hiihtoa, pyöräilyä, kävelyä ja juoksen parikertaa viikossa 30min-tunnin tiellä ja poluilla, välillä käyn heittämässä 25km polkujuoksulenkin rauhallisesti hölkäten. Juoksen aina sen mukaan mikä hyvältä tuntuu, tasolla jota jaksan ylläpitää koko lenkin. Kuitenkin että paita on märkä ja hiki valuu kasvoista. Ap

Onko nykyään sykemittareita, jotka eivät vaadi sykevyötä? Jos on, niin ovatko yhtä tarkkoja kuin vyölliset?

T: 10 vuotta edellisestä sykemittarista

Nykyisin on myös sellaisia sykemittareita, jotka mittaavat sykkeen ranteesta. Minulla ei ole niistä omaa kokemusta, mutta Juoksija-lehdessä olleen jutun mukaan niiden luotettavuus vaihtelee selvästi henkilön mukaan. Toisilla ne näyttävät sykkeen luotettavasti, toisilla taas ne näyttävät ihan mitä sattuu. Ilmeisesti syke mitataan tavalla, johon mitattavan ominaisuudet vaikuttavat selvästi.