Lue keskustelun säännöt.
YKSINÄISET! Mitä mieltä olette kesästä?
01.06.2016 |
Itselleni yhtä kamalaa kuin pyhäpäivät. Pyhä, joka kestää kolme kuukautta. Miten muilla?
Kommentit (32)
Ei tämä minua henkilökohtaisesti niinkään kosketa. Mutta yhteiskunnallisesti ajateltuna on todella surullista liikkua iltaisin ulkona ja nähdä yksinäisten ihmisten liikkuvan ja istuskelevan yksinään. Kuitenkin yksinäisyys on Suomessa nykyään iso ongelma. Kesällä se oikein näkyy ja pakko myöntää, että välillä itseäkin ahdistaa kun näkee jonkun rakastuneen parin iltakävelyllä. Tälläinen ihan arkipäiväinen juttu on minulta kielletty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen periaatteessa kesäihminen, mutta allekirjoitan ap:n mielipiteen siitä, että yksinäisyys korostuu kesällä kuten juhlapyhinä.
Minua ärsyttää, kun ihmiset ovat yhtäkkkiä niin onnellisen ja tyytyväisen näköisiä. Se muistuttaa minua siitä, että onnellisuuteni on lähes harhaa, koska kukaan ei ole "todistamassa" sitä. Toisen ihmisen kanssa kaunis kesäpäivä olisi jollain tapaa täydempi. Ei näistä päivistä jää mieleen mitään, kun ei keskustele kenenkään kanssa eikä kukaan kaipaa.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka yksinäisiä te yksinäiset oikein olette edes loppujen lopuksi? Voiko käydä niin ettette päiviin näe ketään vai miten luokittelette jonkun yksinäiseksi?
En luokittele ketään muuta, mutta itseni tunnen yksinäiseksi. Arjessa minulla ei ole ystäviä. Kukaan ei käy eikä välttämättä puhelinkaan soi. Yksi todellinen ystävä minulla on, mutta häntä näen välimatkan vuoksi kerran vuodessa. Äitini kanssa soittelen lähes päivittäin. Kerrostalonaapureiden kanssa vaihdan pari sanaa jos sattuvat tulemaan vastaan.
En myöskään ole sosiaalisessa mediassa, koska kenen kanssa siellä olisin muka tekemisissä?
Tässä nyt selkeästi puhutaan kahdesta asiasta. Toiset näkevät ihmisen olevan yksinäinen, jos tämä ei ole parisuhteessa. Toiset puolestaan kokevat yksinäisyyden olevan olotila, jossa ei ole ylipäätään ketään, ei siis edes kavereita..
On kuitenkin ihan eri asia olla sinkkuja, jos ympärillä on vahva ystäväverkosto, kun olla totaalisen yksin. Loppujen lopuksi kesätapahtumissa tai terasseilla käyminen on sinänsä ihan sama asia on seurana puoliso tai kaveri.
Hei ihan varmaan löydätte ystävän, jos oikeesti haluatte. Kesällä on vaikka mitä tapahtumia, joihin voisi netin kautta etsiä seuraa ja tutustua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hei ihan varmaan löydätte ystävän, jos oikeesti haluatte. Kesällä on vaikka mitä tapahtumia, joihin voisi netin kautta etsiä seuraa ja tutustua.
Oletko tosissasi? Että yksinäisyys on valinta?! Joillekin ehkä on, mutta ei suinkaan kaikille. Ja huom! yksinäisyys ei ole mikään yhdistävä tekijä automaattisesti. Yksinäinen ihminenkin haluaisi omantyyyppistä seuraa.
Netistä ainakin naiset löytää lähinnä seksinvonkaajia ja muita maanvaivoja. Juu, yksinäisyys kaikkoaa, mutta ei kai sitä ihan mitä vaan tarvitse sietää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kesä...
Paljon alkoholia ja rauhoittavia ja alkoholia.
T: " Meni poikki 7 vuoden suhde juuri"
Miksi alapeukkuja?
Viina ja rauhoittavat. Siksi. Huono juttu.
Tsemppiä ja toipumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei tämä minua henkilökohtaisesti niinkään kosketa. Mutta yhteiskunnallisesti ajateltuna on todella surullista liikkua iltaisin ulkona ja nähdä yksinäisten ihmisten liikkuvan ja istuskelevan yksinään. Kuitenkin yksinäisyys on Suomessa nykyään iso ongelma. Kesällä se oikein näkyy ja pakko myöntää, että välillä itseäkin ahdistaa kun näkee jonkun rakastuneen parin iltakävelyllä. Tälläinen ihan arkipäiväinen juttu on minulta kielletty.
Eka ja vika ajatus ristiriidassa..
Mutta et voi tietää, onko ihminen yksinäinen, kun näet hänen kävelevän yksin tai istuvan yksin.
Vierailija kirjoitti:
Mutta yhteiskunnallisesti ajateltuna on todella surullista liikkua iltaisin ulkona ja nähdä yksinäisten ihmisten liikkuvan ja istuskelevan yksinään.
Jospa et kuitenkaan kuvittelisi tietäväsi, mitä muiden ihmisten elämään kuuluu. Aika vastenmielistä tuollainen "voi miten surullista, tuolla istuu yksinäinen", jos et oikeasti tiedä hänestä mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka yksinäisiä te yksinäiset oikein olette edes loppujen lopuksi? Voiko käydä niin ettette päiviin näe ketään vai miten luokittelette jonkun yksinäiseksi?
En minä ketään viikkoihin. No kaupankassan näen ja ihmisiä kun käyn kaupassa. Mutta en laske heitä ystäviksi tai kavereiksi. Ainut kontaktini on isäni, joka asuu 400 km. päässä ja kuolee haimasyöpään.
Kukaan ei soita minulle, kukaan ei kysy miten menee, haluaisitko lähteä kahville?
Ainoa iloni on olut ja rauhoittavat. Sekä netissä aina samojen sivuje läpi käyminen.
Joten olen menettänyt toivon saada ystäviä tai mitään sosiaalista toimintaan elämääni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta yhteiskunnallisesti ajateltuna on todella surullista liikkua iltaisin ulkona ja nähdä yksinäisten ihmisten liikkuvan ja istuskelevan yksinään.
Jospa et kuitenkaan kuvittelisi tietäväsi, mitä muiden ihmisten elämään kuuluu. Aika vastenmielistä tuollainen "voi miten surullista, tuolla istuu yksinäinen", jos et oikeasti tiedä hänestä mitään.
Kyllä siellä seassa on aika monta yksinäistäkin. En minä tietenkään mieti onko juuri hän yksinäinen vai ei.
Onnettomaksi tekee se että tuli ero juuri. Kaikki yhteiset suunnitelmat niin kesälle kuin yhteiseen elämään meni pöntöstä alas. Kuumuus tekee myös pahaa ja tässä paskatilassa se ei auta asiaa yhtään.