Lapsen luokkaretki, kaveri ei lähdekään. Annanko jäädä kotiin?

Lapsi vaan mukaan niin että reipastuu, on varmaan tuosta nyhvääjäasenteesta kiinnikin ettei ole niitä kavereita.

En tosiaankaan alkaisi pakottaa jos tytöstä tuntuu ikävältä lähteä. Jos on jo kiusattu niin mitä sitä lisäämään huonoja kokemuksia?

Anna jäädä kotiin.

Minulla ei ollut juuri ketään ystäviä ala- tai yläasteella enkä koskaan mennyt leirikouluihin tms (tosin ei niitä siis koskaan maksettukaan, koska en halunnut).

Ja sinänsä juu totta että ei niitä ystäviä saa jos ei yritä, mutta kyllä yleensä koulumaailmassa ne ystäväporukat on jo muotoutuneet melko nopeasti ja yksinäisenä johonkin leirikouluun lähtö ikävä kyllä ei tee sellaista muutosta, että sen jälkeen kaikki luokkakaverit olisivatkin tytön ystäviä.

Tytölläsi on tosi harmillinen tilanne, muistan yhä miltä se tuntui :( En pakottaisi lähtemään, koska ei siitä retkestä kiva tule jos oikeasti ei huvita mennä ja on vielä ihan yksinäinen. Eri asia, jos olisi laiska likka jota ei vaan huvita koulunkäynti, mutta itseäni ainakin ahdisti tosi paljon kaikki koulujutut. En itse asiassa mennyt edes ysiluokan kevätjuhlaan tai todistustenjakoon, en todellakaan halunnut olla niiden minua kiusanneiden ihmisten keskellä päättämässä peruskoulua.

Näin ihan lapsettomana kyselen, että voiko lapsi jäädä tosta noin vaan pois leirikoulusta? Jos leirikoulu kestää viikon, niin mitä lapsi tekisi sillä aikaa kotona?

Luokkaretki vai leirikoulu? Jos päivän retki niin saa jäädä himaan jos joku pidempi koulu niin saisi lähteä kyllä.

Isä kyllä on oikeassa ja leirikoulu on aivan eri ympäristö kuin koulussa pelkästään. Jos aina suojelet tyttöä etkä anna erinäisiä kokemuksia koulun taholta niin miten tyttö ikinä reipastuu?

Mihinkäs tyttösi on menossa opiskelemaan koulun jälkeen? Kysyykö kaverilta, jotta missä meinaa opiskella ja asua? Vai onko omia toiveita? Leirikoulusta ei jäädä pois siksi, että yksi puuttuu bussista. vrt. Kumpikaan ei mene kouluun tavallisena päivänä, jos toinen kipeä?

Vierailija kirjoitti:

Näin ihan lapsettomana kyselen, että voiko lapsi jäädä tosta noin vaan pois leirikoulusta? Jos leirikoulu kestää viikon, niin mitä lapsi tekisi sillä aikaa kotona?

Ainakin mun lasten koulussa ne, jotka eivät lähde leirikouluun, menevät kouluun normaalisti ja opiskelevat rinnakkaisluokan kanssa.

Vaikea sanoa. Minä olin se, joka jätettiin ulkopuolelle. Mutta, mulla oli se yksi kaveri. Kun muut ulkomaan luokkaretkellä kutsuttiin bileisiin ja meitä ei, me kävimme ulkona juttelemassa, vähän eksyimme, kysyimme tietä  ja tätä kautta tutustuimme paikallisiin ja meillä oli äärettömän hauskaa. Loppujen lopuksi, toiset olivat sitten älyttömän kateellisia, kun meillä oli kuvia paikallisesta nuorisoporukasta, joiden kanssa vietimme aikaa. Riskihän se oli, mutta meillä oli kaverin kanssa joku tutka, että nämä ovat ns. kunnollisia ja olivat myös. Sain kirjeenvaihtokavereita :) pitkäksi aikaa. 

Itse antaisin todellakin jäädä pois reissusta. Ei tulisi mieleenkään pakottaa lähtemään.

Eikö tuosta voisi puhua open kanssa?

Leirikoulu on niin iso juttu, että kyllä mä kannustaisin kovasti osallistumaan sinne. Meidän lasten leirikouluissa ainakin lapset ovat tutustuneet vieraampiinkin luokkakavereihin ja luokkahenki on kasvanut kohisten. Meidän lapset ovat ainakin kokeneet leirikoulussa suunnilleen "once of a lifetime"-kokemuksia, joista olisi tosi harmi olla pois. Onhan nuo kalliitakin, meidän lasten luokat keräsivät rahaa 6 v, menisi kaikki rasittavat keksinmyynnit hukkaan.

Ehdottomasti mukaan ja ehkä viestiä opettajalle, että varmasti huomioi tilanteen. Leirikoulussa sitä vasta tutustuu, tilanne ympärivuorokautisessa yhdessäolossa on ihan eri asia kuin koulupäivien aikana.

Sinuna soittaisin opettajalle ja pyytäisin kiinnittämään huomiota leirikoulussa tähän asiaan, että lapset vähän kaverustuisivat muidenkin kuin omien klikkiensä kanssa. Myös sopisin, että lapsi saa lähteä kotiin halutessaan.

Välillä toiset lapset on aluksi kysellyt vaikka Annaa mukaan, mutta Anna on halunnut puuhata jotain yksin. Ei oo vielä kaverit kiinnostanu. Sitten Anna kasvaa ja kokee että häntä hyljitään. Vaikka hän itse vetäytyi porukasta sen muodostumisvaiheessa.

Ehkä löytää myöhemmin kaveriksi toisen Annan.

Itse olin lapsena tällainen. Jäin yksin kun ei kiinnostanut muut lapset. Ja sitten kun kiinnosti, niin ei enää uskaltanut.

Ei ole kiusaamista.

Ehdottomasti leirikouluun mukaan ja opettajalle tieto siitä, että järkkää tytön porukoihin.

Niitä kavereita ei koskaan saa, jos ei opettele saamaan.

Siellä leirikoulussa liikutaan muutekin porukalla, ei kahdestaan, joten tyttösi ei tule olemaan yksin.